Suvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?

Teoksellaan Mitä Minna Canth todella sanoi? Minna Canth Seuran aktiivi, kirjallisuustoimittaja ja kriitikko Suvi Ahola juhlisti Minna Canthia (1844–1897), kun hänen syntymästään tuli vuonna 2019 kuluneeksi 175 vuotta. Ensimmäisenä naisena Suomen historiassa virallisen liputuspäivän saanut Canth oli tuottelias lehtinainen, näytelmäkirjailija, edistyksellinen keskustelija ja väittelijä, seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja kauppiaana menestynyt liikenainen. Hän teki pitkiä työpäiviä ja poti alinomaista uupumusta. 

Muutoksen vauhti tuntui kuitenkin piinallisen hitaalta, liki pysähtyneeltä.

Suvi Ahola on kahlannut läpi Canthin valtavan lehtiartikkeli- ja yksityiskirjearkiston sekä hänen laajan fiktiivisen tuotantonsa ja ryhmittänyt teksteistä keskeisimmät asiakokonaisuudet, joissa Canth muutti kynän ja keskustelun asein yhteiskuntaa ja sen arvoja kokien loppumatonta vastarintaa niin miesten kuin porvarillisten naistenkin puolelta. Häntä ei säästetty. Yksinpä Kuopion läänin kuvernööri, sivistyneenä pidetty Alexander Järnefelt nimitti Minna Canthia ”mädäntyneeksi toukaksi”.

Hänen vanhempansa Ulrika ja Gustav Johnson olivat tehneet pitkän luokkaretken maaseudun köyhästä lapsuudesta tamperelaiseen työväestöön ja isän kaupanhoitajan toimen kautta kohti porvaristoa ja sivistyneistöä. Tuota luokkaretkeä on pakko pitää äärimmäisen poikkeuksellisena. Mutta se ehti tuoda Ulrika Wilhelminalle (Minnalle) omakohtaista tajua jyrkistä luokkaeroista. Hän oli silmitysten 1800-luvun loppupuolen lohduttoman köyhyyden kanssa. Se oli kurjuutta, jota voimme tavoittaa enää vain fiktion avulla. Minna Canth kirjoitti siitä: näytelmän Työmiehen vaimo (1885), novellin Köyhää kansaa (1886), näytelmän Kovan onnen lapsia (1888), pienoisromaanin Kauppa-Lopo (1889).

Olin lukenut omat minna chanthini murrosiässä. Useimmat Canthin teokset luin uudelleen juhlavuonna 2019. Pala kuristi kurkussa voimakkaan herkistymisen johdosta. Canthin teosten iskukyky ei ole tylsistynyt! Nyt muistan teoksista Anna-Liisaa lukuun ottamatta oikeastaan vain oman tunnereaktioni. Anna-Liisan keskustelimme tuolloin puhki liikuntaseurani lukupiirissä.

Suvi Ahola kertoo kokeneensa osan Canthin teksteistä puisevina, samoin koin paikoin itse. Silti Ahola on valinnut kirjaansa artikkeleista, kirjeistä ja kolumneista eloisimmat esimerkit. Canthin kieli tuntuu sanastoltaan tuoreelta. Kestävin, elinvoimaisin ja pysyvin Canth on kuitenkin kaunokirjallisuutta.

Nuori Suomalainen Teatteri janosi kotimaisia näytelmätekstejä. Canthin näytelmät imettiin Kaarlo Bergbomin ja hänen Emilie-sisarensa teatteriin pikimmiten. Mutta yleisön ja kritiikin vastaanotto ei ollut suinkaan ylistävä, kun Canth siirtyi kansannäytelmälinjaltaan (Murtovarkaus ja Roinilan talossa) köyhän kansan kuvaajaksi.

Poimin Suvi Aholan teoksesta Canthin ajamia asioita tähän omalle numeroidulle listalle. En tavoittele siinä tärkeysjärjestystä. Kursiivilla merkityt lainaukset ovat kaikki Aholan kirjasta.

1. Naisten resurssien vapauttaminen yksilön ja yhteiskunnan hyödyksi.
Tyttöjen koulutus oli Minnalle keskeinen väylä vapauttaa naisten tukahdutettu potentiaali. ”Maamme 32 kaupungissa on jok`ainoassa ainakin yksi, monessa kaksi tai useampia oppilaitoksia poikia varten. Sitä vastoin löytyy ainoastaan seitsemässä valtion kustantamia naiskouluja, ja nämäkin ovat ikään kuin lapsipuolina pidetyt.”
Tyttöjen piti päästä kouluun ja saada opetusta tarpeellisissa aineissa. Sellaisia olivat Canthille uskonto, kasvatustiede, matematiikka (suuretiede), taloustiede, anatomia ja terveydenhoito-oppi. Resursseja hukattiin hänen  mielestään liiaksi vieraiden kielten opiskeluun.
”Tulevat vuosisadat vasta näyttävät, mikä merkitys tyttöjen vapauttamisella tulee olemaan ihmiskunnan historiassa”, hän julisti.


2. Köyhyyttä ei nujerreta almuilla
”Köyhyyttä armeliaisuuden kautta ei poisteta. Apu on vain hetkellistä ja harvoin semmoisenaan riittävää. Vaikka nykyaikana armeliaisuutta harjoitetaan suurimmassa määrässä, köyhyys kuitenkin kasvamistaan kasvaa. Ja hoitolaitoksissa, joiden kalleudesta usein kuulee kuntalaisen kerskailevan, näissä hoitolaitoksissa köyhiä ei elätetä, heitä vain kidutetaan. Ruoka, jota tavallisesti annetaan, ei ole mitään ravintoa, korkeintaan se on vatsantäytettä.”
Minna kiersi vankilat, mielisairaalat ja hoitolaitokset. Hän tunsi julman todellisuuden. Kurjuudesta sikisi rikollisuus. ”Yhteiskunnallinen olotila on se, joka vankilaitokset tarpeelliseksi tekee.”

”Kun varallisuus olisi tasaisemmin jaettu, ettei olisi ylen rikkaita ja ylen köyhiä, kun kansallinen valistus olisi korkeampi ja yleinen, kun siveelliset käsitteet olisivat selvemmät, eikä olisi herrautta ja orjuutta, niin puolta vähemmällä poliisivoimalla toimeen tultaisiin.
Olen koettanut näyttää toteen: että köyhyys tulee maallemme sangen kalliiksi, että sitä koetetaan poistaa väärällä tavalla, jonka tähden ne summat, jotka siihen menetetään, uppoavat kuin kaivoon tuottamatta mitään pysyvää hyötyä. Kun niiden sijaan samat varat käytettäisiin tuottavan työn hankkimiseen köyhille ja työnpuutteessa oleville, tulisi siitä heille todellinen ja kestävä apu, eikä vain näennäinen, kuten nyt.”
Minna Canth patisteli kuntia perustamaan tehtaita ja työhuoneita, joissa olisi hyvät asunnot, hyvää ruokaa ja lämpimät vaatteet työntekijöille, sekä hoito- ja kasvatuslaitoksia työväen lapsille. Suomalainen sosiaalipolitiikka oli jo tavoiteasteella kaukana Canthin vaatimuksista.

3. Sosialismi
Minna Canthin asenne sosialismia kohtaan oli myötämielinen ja suopea, vaikkei hänestä itsestään sosialistia tullut. Hän näki sosialismin tavoitteet toimivaksi tieksi tasa-arvoisampaan ja luokkaeroiltaan loivempaan yhteiskuntaan.

4.   Naisellisuus ei saa olla kanamaisuutta
Useimpien ajan miesten silmissä emansipoituneet naiset ovat menettäneet naisellisuutensa.
”Asia riippuu siitä, mitä naisellisuudella ymmärretään. Onko se tuo kainous, joka istuu sohvassa ja virkkaa, joka sääntöjen mukaan nostaa ja laskee silmäluomiaan eikä pidä sopivana julkilausua ainoatakaan järkevää ajatusta, ei ainoatakaan vakiintunutta mielipidettä (kenties siitä syystä, ettei hänellä semmoisia ole?), – on se tuo enkeli, joka ei tee mitään pahaa eikä mitään – hyvää? Se katoaa, aivan varmasti se katoaa.”

Minna piti vallastyttöjen elämää häkkielämänä. Sitä oli myös naisten elämä kauneusihanteita kohti kurottavissa kureliiveissä.
”Naisen täytyy olla hoikka vartaloltaan ja sen vuoksi puristetaan hänen koko rintakehänsä kokoon, sisälmykset osaksi litistetään, osaksi taas tungetaan pois luonnollisilta kohdiltaan, jolloin ne painavat ja vahingoittavat ruumiin arempia osia… Kasvatettakoon poikaa yhtä typerästi ja ahdasmielisesti kuin naista, puristettakoon nuorukainen kureuumiin ja katsottakoon, kuinka pitkälle hänellä voimia ja terveyttä riittää.”
Minna halusi edistää luonnollista kauneutta.

5.  Säästäväisyys ja kohtuus
Vallasnaiset katsoivat oikeudekseen olla miestensä elätettäviä. ”…heidän turhamaisuutensa, heidän ylellisyytensä elämäntavoissa ovat juuri n.s. sivistyneissä siinä määrin suuret, ettei mies enää voi ajatellakaan avioliittoa ilman mahdottomia tuloja. Eivätkä he (naiset) ollenkaan pidä velvollisuutenaan itse puolestaan perheen toimeentuloa auttaa, ei säästäväisyyden eikä tuottavan työn kautta… Pantakoon suu säkkiä myöten; lakaiskoot emännät itse lattiansa, keittäköön itse puuronsa, sen kansankin naiset saavat tehdä.”

6.  Naisten perintöoikeus
Vuoden 1877 valtiopäivät säätivät yhtäläisen naima- ja perintöoikeuden sekä miehille että naisille. Uudistus oli ensimmäinen tärkeimmistä virstanpylväistä sukupuolisen tasa-arvon kivikkoisella tiellä. Talonpoikaissäädyn edustajat äänestivät vastaan. Suvi Ahola on listannut kirjaansa säädyn uudistusta vastustavat perustelut. Ovatpahan melkoiset. Olin kirjoittanut marginaaliin kommenttini Huh-huh! Muiden muassa yhtäläinen perintäoikeus kummallekin sukupuolelle olisi loukkaus ihmisyyttä vastaan. Kun usein teollisuusmiehet ja säätyläiset naivat talollisten tyttäriä, maanviljelysomistuksen katsottiin valuvan tältä osin kaupunkien ja teollisuuden hyväksi.
Minna Canthin kantaa tässä asiassa ei tarvitse arvuutella. Hän ivasi talonpoikaissäädyn perusteluja.

7.  Vapaus
Vapaus on kenties Minna Canthin arvoista ylitse muiden. Vapaus merkitsee tasa-arvoa, ihmisyyden potentiaalin kasvu- ja toteutumismahdollisuutta. Vapaus on tarkoitus itsessään. Sen ihanne sisältää vastuun. Vapaus on kaiken itseisarvon perustana.
”Toinen kansanluokka ei saa vaurastua toisen murtumisella, toinen sukupuoli ei saa sortaa toista eikä despootillisen valtansa painolla tukahduttaa sen elinvoimia. Kaikkien eri osien kunnollisuus on kokonaisuuden menestymiselle välttämätön ehto ja ainoastaan tasaisen, harmonisen kehityksen kautta on niin muodoin vankka perustus kansalliselle sivistyksellemme saatava.”

8.  Siveellisyys
Siveellisyyskysymyksessä Minna oli ehdoton. Hän vaati sitä naisilta, mutta ennen muuta miehiltä, sillä tuon ajan yhteiskunnassa siveyttä rikkoivat karkeimmin miehet. Rakkaus ja seksuaalisuus merkitsivät naiselle aivan eri asioita kuin miehelle. Elettiin aikaa ennen ehkäisyvälineitä ja vailla seksuaalivalistusta, aikaa, jolloin nainen oli miesten taloudellisen vallan alla. Nainen saattoi menettää maineensa pienestä syystä. Jos nainen suorastaan lankesi ja tuli raskaaksi, se merkitsi hänen tuhoaan. Kaksinaismoraali oli jyrkästi sukupuolijakautunut.

Seksuaalisuuden seitsemän lasta synnyttänyt Minna Canth rajasi avioliiton sisälle eikä seksuaalisuus näyttäydy Canthin teksteissä muutenkaan myönteisenä asiana. Yltiöromanttiset ja yltiöidealistiset rakkauden käsitykset olivat hänestä tosielämälle vahingollisia. Rakkauden huumasta nautiskelija ei pääse koskaan rakkauden ytimeen. Todellinen rakkaus on ystävyyttä, kunnioitusta, sympatiaa, luottamusta ja hellyyttä ja ne tunteet kasvavat elämän loppuun saakka.

Canth käsitteli aihetta ennen kaikkea kaunokirjallisuuden kautta (Anna-Liisa, Kauppa-Lopo, novellit Salakari ja Lain mukaan, Sylvi ja Agnes).

9.  Raittiuskysymys
Kun Minna Canth kirjoitti tekstejään paloviinaa vastaan, ei raittiusliike ollut vielä kotiutunut Suomeen. Vierailtuaan köyhälistökodeissa hän ei ollut naiivi viinan tuhoisasta vaikutuksesta kilvassa eineksen saamisesta nälkiintyneiden lapsilaumojen suihin. Canth oli täysraitis.

10. Naiskysymys ja feminismi 
Minna Canth huusi vapautta naisille! Naiskysymys, naisten vapautusliike, oli yksi kaikkein keskeisimpiä Minnan sydämellään kantamia ja kynällään edistämiä asioita, vaikka vastarinta ja julkinen pilkka oli rajua:
”Onko valittaminen sitä, että nuo suuret henkiset liikkeet, jotka ikään kuin mahtavana virtana leviävät yli koko sivistyneen maailman, että ne vyöryttävät aaltojaan meidänkin kaukaisille rannoillemme?”
Kun Kuopion hiippakunnan silloinen piispa Gustav Johansson vakuutti paimenkirjeessään yhteiskunnan olevan ”Jumalan pyhä maailman järjestelmä”, Minna kimpaantui ja kirjoitti vastineen Valvoja-lehteen 1885:
”Mutta minä puolestani uskon, että herra piispa aivan suotta Jumalaa siitä syyttää. Kyllä se järjestelmä vaan on miesten laittama, ei se muuten olisi niin kunnottomaksi tullut. Etupäässä pelkään paavien ja piispojen olleen uskollisesti mukana siinä toimessa…
Muuten ei tuo mitenkään outoa ole, että miehet taaskin koettavat vetää Jumalaa edesvastuuseen omista pahoista töistään.”

Polemiikkiin piispa Johanssonin kanssa voi lisätä, että Minna Canth oli yksi niistä allekirjoittajista, jotka esittivät kirkon ja valtion eroa. Liiemmälti hän ei aiheeseen kirjoituksissaan kuitenkaan kajonnut.

Runoilija J.H. Erkko kiteytti Minna Canthin arvon pienellä runollaan. Hyvää Minna Canthin päivää kaikille!

Missä voittaa valistuksen valta,
missä ihmisoikeus on pyhä,
siellä heikot nousee sorron alta,
siellä elää Minnan muisto yhä.

Suvi Ahola: Mitä Minna Canth oikeastaan sanoi? WSOY 2018, 270 sivua.

Kategoria(t): Tietokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Suvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?

  1. Anki sanoo:

    Canth oli todellakin aikaansa edellä. Hänen kirjoituksensa ja ajatuksensa elävät yhä. Olet valinnut loistavia sitaatteja!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s