Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2020

Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo

Viime vuosisadan merkittävin venäläinen romaani, niin teosta luonnehditaan. Vasili Grossman kirjoitti 20. vuosisadan Sodaksi ja rauhaksi tarkoittamansa jättiromaanin 1950-luvun suojasään vuosina uskoen vakaasti sen julkaisemiseen, olihan hänen suunnittelemansa teossarjan ensimmäinen osa Oikean asian puolesta julkaistu vuonna 1955 ja lisäksi palkittu. … Lue loppuun

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt, Poliittinen historia | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Venla Salo: Kukkia maan alla

Reilun kahdenkymmenen kilometrin päässä teollisuuskaupungista Gubininista Puolan Saksan puoleisen rajan tuntumassa Wężyskan kylässä nurmettuneen ajoväylän varressa on talovanhus, jonka luo kukaan ei enää eksy. ”Maakellarin ovi on murrettu. Sisällä pimeässä on ketunpoikasia. Puolittain romahtaneen vajan seinustalla on tummanruskeaksi ruostunut ruohonleikkuri, jonka … Lue loppuun

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Karoliina Niskanen: Tilhi

”Sen minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle.” Tulipahan mieleen, kun suljin lukemiseni jälkeen Karoliina Niskasen esikoisromaanin Tilhi kannet. Ei kirja sisällä uskontoa, ellei sellaiseksi lasketa pohjoiskarjalaisen suntion vaimon ylläpitämän lasten sijaiskodin ahdasmielisen tuomitsevaa hengitysilmaa. Siellä asui kotvan … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Jelena Tšižova: Muistista piirretty kaupunki

Kuolema on muistittomuutta, kirjoittaa Jelena Tšižova teoksessaan Muistista piirretty kaupunki. Pietari neljän sukupolven kertomuksena. Hän on kerännyt muistin siruja pikkutytöstä alkaen ja koonnut teokseensa valtavan kollaasin oman sukunsa historiaa geneettisenä selkärankana Pietari, rämeiselle suolle pystytetty kaupunki.  Hän piirtää teoksessa kaupunkia … Lue loppuun

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt, Muistelmat ja elämänkerrat | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Juhani Aho: Papin rouva

Klassikko, avioliittoromaani, psykologinen romaani, kolmoisdraama. Klassikkoteos avaa itsestään uusia kerroksia ja poimuja, joita aiemmilla lukukerroilla ei tullut huomanneeksi. Olen lukenut Papin rouvan kolmesti. Kerroksisuus osoittautui todeksi, vaikkakin aiemmasta lukemastani oli kulunut ainoastaan kymmenkunta vuotta. Ensilukeminen tapahtui murrosiässä. Kolmoisdraaman ja perheromaanin … Lue loppuun

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi