Lauantaina Helsingin kirjamessuilla

Tuula-Liina Varis, Anja Snellman, Claes Andersson ja Hannu Mäkelä kertoivat uusimmasta teoksestaan .

Tuula-Liina Varis, Anja Snellman, Claes Andersson ja Hannu Mäkelä kertoivat uusimmasta teoksestaan.

Toukokuussa akateemikoksi nimitetty kirjailija Hannu Mäkelä kertoo kirjoittaneensa nyt loppuun viisiosaisen elämänkertasarjansa Muistan.
”Olen onnellinen kun se loppui.” Viimeinen osa Vapaus kertoo senjälkeisestä ajasta, kun hän vuonna 1987 uskaltautui heittäytyä vapaaksi kirjailijaksi lähtemällä turvallisesta työstään Otavassa.
”Menin työhuoneelleni. Oli historian kylmin tammikuu ja työhuoneessani oli kymmenen astetta lämmintä”, hän muistaa vastuunottamisen karua alkua. ”Vapaudessa vastaat itsellesi mutta myös kaikille muille”, hän määrittää vapautta.

Mäkelä kertoi muistavansa hyvin tuoksuja, ääniä, maisemia ja ihmisten kasvoja, mutta unohtavansa nimiä ja numeroita. Ei mitenkään outoa. Muistelmissa, mistä kirjasarjassa on kyse, ollaan muistin varassa.  Kirjailijan mielestä totuus löytyy lukuisia eri totuuksia yhdistämällä.  Mutta sekin, ”tutkijan sadasta totuudesta tekemä totuus, on vain hänen totuutensa”. Tilaa jää fiktiolle, mutta ”on helpompi kirjoittaa omasta itsestä kuin muista”. Hän tunnustautui varhaisaamun kirjoittajaksi, neljästä kahdeksaan. Sitten tulee muun vuoro.

Kuuntelin Hannu Mäkelän lyhyttä osuutta kirjabloggareille järjestetyssä aamussa. Hänen lisäkseen läsnä olivat läsnä kirjailijat Riitta Jalonen, Claes Andersson, Anja Snellman ja Tuula-Liina Varis.

Claes Andersson on aiemminkin kirjoittanut Otosta. Uusin, Oton elämä 2 on nimeltään Hiljaiseloa Meilahdessa. Sydänleikkauksen nukutuksessa Otto käy kuoleman puolella. Politiikan minämuotoisista elämänkerroista poiketen Andersson kertoo elämästään päähenkilön, Oton kautta. ”Se on helpompaa. Silloin totuuden kanssa ei ole tarvis olla niin tarkka. Tavallaan itsestäänhän jokainen kirjailija kirjoittaa.”

Keho kertoo iästä ja vanhenemisesta, jota kirjailija sanoo pahimmaksi ja parhaimmaksi. Parasta vanhenemisessa on saada elää ”näin helvetin vanhaksi”. ”Mutta tulee aika, ettei kiinnostu mistään eikä jaksa mihinkään.”

Hän kertoi uskovansa kirjallisuuden aseman säilymiseen: ”Jos sanalla ei voi vaikuttaa, millä sitten? Kirjallisuus vaikuttaa, mutta se tapahtuu hitaasti. Kirjallisuus on välttämätöntä.”
Entisenä aktiivipoliitikkona Claes Andersson näkee maailmassa paljon toivoa. ”Koskaan maailmassa ei ole ollut niin vähän väkivaltaa. Koulutus on tasoittanut eriarvoisuuden jyrkkiä eroja ja köyhyys on vähentynyt maailmassa.”

Tuula-Liina Varis on sijoittanut uuden romaaninsa Huvila 1930-luvun alun Turkuun. Raakel on mennyt naimisiin omalaatuisen taiteilijan Akselin kanssa, muuttanut hänen huvilaansa ja saanut lapsen. Mutta ideologinen vetovoima houkuttaa miehen rakentamaan uutta Eurooppaa ja kolme naista, Raakel, tyttö ja palvelija, jäävät keskenään.
”Takana on maailman suuri finanssikriisi. Mutta en kuvaa ulkoisia tapahtumia. Mikä tapahtuu, tapahtuu näissä ihmisissä, joissa kaikissa on minua itseäni. Raakelin elämä ei vastaa toiveita ja hänen on vaikeaa myöntää tehneensä tyhmästi. Ihmiset elävät illuusiossa. Kaikkein karmeimmat teos tehdään hyvien tavoitteiden nimissä”, Varis raottaa teostaan.

Hannu Mäkelä, Riitta Jalonen, Claes Andersson, Anja Snellman ja Tuula-Liina Varis kaipaavat analyyttista kritiikkiä.

Hannu Mäkelä, Riitta Jalonen, Claes Andersson, Anja Snellman ja Tuula-Liina Varis kaipaavat analyyttista kritiikkiä.

Itse esiintyy useissa Anja Snellmanin kirjoissa. ”Onhan se, tosi ja kuviteltu, niin veteen piirretty viiva.”
Uusin kirja Lähestyminen ei kuitenkaan kuulu oman elämän ja suvun sarjaan. Snellmanin mukaan romaanissa lähestytään monia asioita: saarta, toisia ihmisiä, kuolemaa, hyvästijättämistä. Tapahtumat sijoittuvat itäiselle Välimerelle.
Kirjailijan esikoisteoksen, Sonja O kävi täällä, ilmestymisestä on kulunut 35 vuotta. Uransa aikana kirjailija on julkaissut yli kaksikymmentä romaania ja suuren määrän lehtiartikkeleita.

Riitta Jalonen kertoi romaaninsa Kirkkaus kertovan uusseelantilaisesta kirjailijasta, jota hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa vuosikausia aiheetta skitsofreenikkona, mutta nousee myöhemmin romaaneillaan maailmanmaineeseen. ”Kirja kertoo taiteen voimasta”, Jalonen pelkisti.

Kaikki kirjailijat surivat kirjallisuuskritiikin rajua vähenemistä lehdistössä. Aikakauslehdissä paljon näkyvyyttä saanut Anja Snellman sanoi senkin ajan olevan ohi. Varis kaipasi asiantuntevaa kritiikkiä, missä uutta teosta peilataan kirjailijan aiempaan tuotantoon. Positiivisena muutoksena hän kokee sen, ettei enää ole kritiikkikeisareita, jotka katkovat päitä ja nostavat toisia.

Guzel Jahina aiheutti vipinää

Hento ja eloisa Guzel Jahina edustaa romaanillaan Suleika avaa silmänsä parsta venäläistä kaunokirjallisuutta. Kirja on herättänyt aktiivin kiinnostuksen maailmalla, mutta suomeksi se ilmesthyi ensin, pari päivää sitten.

Hento ja eloisa Guzel Jahina edustaa romaanillaan Suleika avaa silmänsä parsta venäläistä kaunokirjallisuutta. Kirja on herättänyt aktiivin kiinnostuksen maailmalla, mutta suomeksi se ilmesthyi ensin, pari päivää sitten.

Kazanilainen tataari, nykyisin Moskovassa asuva Guzel Jahina herätti kirjallisen yleisön kiinnostuksen juuri ilmestyneellä romaanillaan Suleika avaa silmänsä. Kirjasta on tullut suuri menestys Venäjällä ja tie on avautunut myös maailmalle. Kustannussopimuksia on syntynyt 21 eri maahan ja ensimmäisenä niistä valmistui suomenkielinen laitos. Kirjailija ilmaisi siitä ilonsa avoimesti.

Kirja sijoittuu 1900-luvun alun muslimitataarikylään, jonne Stalinin vainotoimet kulakkivangitsemisineen ja pakkotakavarikointeineen aikanaan yltävät. Suleika pakkosiirretään tuhannen kilometrin päähän siperialaiseen vankileiriin Ankarajoen varteen.

”Kirjani teemana on se, miten ihminen ylittää mytologiset rajansa ja hankkiutuu eroon niistä. 30-vuotias Suleika oli mytologisten elementtien ympäröimä, hän eli ahtaassa uskonnollisessa ikeessä. Siitä hänet repäistää täysin toiseen todellisuuteen, fyysisesti ja mentaalisesti. Hän joutuu kommunikoimaan vieraalla kielellä ja selviytyäkseen hankkimaan uusia taitoja metsästäjänä. Hänestä tulee äiti ja hän saa uuden rakastetun”, Jahina kuvaa.

Kirjan toiseksi teemaksi hän sanoo sitä, miten sorron uhrit ja valvojat ovat samassa veneessä. Suleikan rakastetuksi tulee venäläinen mies, vankileirin komentaja. ”Hänen kuuluisi vihata vankeja ja samalla suojella heitä kuljetusten aikana. Syntyy ihmisten välisiä kohtaamisia ja herää tunteita, lopulta suhde. ”

Guzel Jahina kertoo kirjansa alkavan kansallisena romaanina ja luonnehtii alun kuvaavan ajattomia muslimikylän perinteitä sukupuolijakoineen ja käskytyssuhteineen. Suleikalla on vähäpuheinen mies ja julma anoppi. Suleikan vangitsemista seuraa siirtymä kansallisesta kansainväliseen, sillä ”vankileiri on kuin Nooan arkki”.

Tataaritaustainen kirjailija kertoi oman mummonsa kohtalon leimaavan kirjaa. Mummo ja hänen perheensä pakkosiirrettiin. Jahina muistaa lapsuutensa ja sen miljöön isovanhempiensa luona. Hänestä hänen kirjassaan on kyse Suleikan emansipaatiosta. Hän halusi kuvata historiaa uskottavasti ja kuvata Stalinin sortotoimet kaikessa kaameudessaan.
”Suleikan vapautuminen vastaa historiaa”, hän sanoi viitaten sitä ennen siihen, että Venäjällä naiset saivat vuonna 1917 äänioikeuden, kolmantena maailmassa.

Nuoret lukijat palkitsivat Elina Hirvosen

Elina Hirvonen palkitsijoittensa , Iida Ilmolan (Keminmaan lukio), Maria Beslicin (Oulun Suomalainen yhteiskoulu) ja Timo Laineen (Rovaniemen Lyseonpuiston lukio) ympäröiminä.

Elina Hirvonen palkitsijoittensa , Iida Ilmolan (Keminmaan lukio), Maria Beslicin (Oulun Suomalainen yhteiskoulu) ja Timo Laineen (Rovaniemen Lyseonpuiston lukio) ympäröiminä.

Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnon saajaksi nuoret lukijat valitsivat tänä vuonna kirjailija Elina Hirvosen romaanistaan Kun aika loppuu (2015). Äidinkielen opettajien liiton orgisoimana 30 toisen asteen opiskelijaa lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea paneutuivat kesän aikana suomalaiseen kaunokirjallisuuteen ja valitsivat pisteytyssysteemillä kuusi finalistia kirjallisuuspalkintoa varten. Loppuraatiin valittiin viisi suuren lukijaraadin parasta lukijaa ja heidän tehtävänsä oli valita kuudesta ehdokaskirjasta Nuori Aleksis -palkinnon saaja.

Palkintoperusteiden mukaan ”sivumääräänsä nähden suuri kirja puhuttelee tärkeillä teemoillaan ja onnistuu käsittelemään niin ajankohtaisaiheita kuin ikuisuuskysymyksiäkin. Kirjassa tarkastellaan ilmastonmuutosta, oman paikan etsimistä, vanhemmuutta ja vastuuta. Hirvonen kirjoittaa asioista, joita tuntuu olevan mahdotonta pelastaa, mutta jättää kuitenkin toivonkipinän lukijoille.”

Lauantai on perinteisesti omistettu kirjamessuilla dekkarikirjallisuudelle. Suomenruotsalainen karin Erlandsson ja riikinruotsalainen Denise Rudberg kertoivat omista kirjallisista painotuksistaan. Yhteiskunta ja luokkajako kiinnostavat. Chicklitillä aloittaneen Rudbergin kerrottiin nousseen Ruotsissa dekkarikuningattareksi.

Lauantai on perinteisesti omistettu kirjamessuilla dekkarikirjallisuudelle. Suomenruotsalainen karin Erlandsson ja riikinruotsalainen Denise Rudberg kertoivat omista kirjallisista painotuksistaan. Yhteiskunta ja luokkajako kiinnostavat. Chicklitillä aloittaneen Rudbergin kerrottiin nousseen Ruotsissa dekkarikuningattareksi.

Hirvosen kirjalle hävinneiksi finalisteiksi pääsivät Selja Ahava, Antti Holma, Sofi Oksanen, Pasi Pekkola ja Pete Suhonen.

Elina Hirvonen kertoi kirjansa aluksi hänellä syntyneen kuvan nuoresta miehestä Lasipalatsin katolla.
”Ei ollut päätöstä, että tämä on teema, vaan siitä alkoi kuoriutua ja kypsyä sellainen.”  Elettiin vuotta 2012 ja Hirvonen odotti vauvaa vaistoten ilmapiirin nopean viilenemisen, kiristymisen ja Euroopan Unionin vihamielistymisen.
Nuorten kysymykseen työn alla olevasta hän kertoi seuraavan teoksen kuvaavan Irakista Suomeen muuttaneen perheen koettelemuksia.

”Olen haastatellut perheen äitiä, joka synnytti kaksi lastaan pakolaisleirillä”, hän kertoi. Aihetta ehdotti hänelle häneen yhteyden ottanut irakilaismies, itsekin perheen jäsen.

Lauantaina koin jo kirjamessuväsymystä. Mutta nukuttu yö on takana ja vielä lähden muutamaksi tunniksi kuuntelemaan sekä koskettelemaan ja nuuhkimaan IHANIA kirjoja.

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s