Perjantaina Helsingin kirjamessuilla

Lauri Riihiaho ja Matias Kivipuro haastattelivat kirjailija Mooses Mentulaa Kirjakalliossa.

Lauri Riihiaho ja Matias Kivipuro haastattelivat kirjailija Mooses Mentulaa Kirjakalliossa.

Käyntini Kallion ilmaisutaidon lukion KirjaKalliossa Helsingin kirjamessuilla jäi mieleeni kenties kaikkein sympaattisimpana tuokiona perjantai-iltapäivässäni. Hyvin ennakkoon varustautuneet Lauri Riihiaho ja Matias Kivipuro haastattelivat Mooses Mentulaa hänen uutuusromaanistaan Jääkausi. Kirja kertoo koulukiusatusta Helmistä sekä kiusaamisen kohteeksi joutuvasta opettajasta Juhasta.

Mentula on työskennellyt opettajana ja rehtorina, ja aihe on työn kautta hyvinkin tuttu.

”Jäin omana kouluvuosinani hieman ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi, mutta en ollut koulukiusattu. Sen sijaan rehtorina jouduin selvittelemään tilanteita. Jos tilanne oli selkeä, ongelmia ratkaisemisessa ei tullut. Valitettavasti sellaisia on kuitenkin vähän. Pahinta on, että kiusattu ei itse tunnusta olevansa kiusattu”, Mentula kertoi.

Koulun vaihtoa ratkaisukeinona Mentula ei pidä oikeasti ratkaisuna.
”Ainoa keino on kehittää kouluyhteisöä palkitsemalla sellaista käytöstä, joka luo yhteisöllisyyttä ja myötäelävää asennetta. Paras ratkaisu on luoda kouluun henki, jossa yhdessä on hyvä olla.”

”Pahinta on torjutuksi tuleminen ja yksin jäänti ja sen estämiseksi voi jokainen vaikuttaa, vaikka yksin jäävässä voi olla jotain, joka tekee lähestymisen vaikeaksi. ” Jääkauden kiusattu Helmi soveltaa koirakoulua muuttuen itse suunnitellusti kylmäksi ja kovaksi eli antaa takaisin. Opettajaan kohdistuvasta kiusaamisesta Mentula sanoi tietävänsä tapauksia, joissa opettajaa vastaan on kehitetty juoni ikävin seurauksin. Kirjailijan mielestä opettajat tarvitsisivat enemmän työnohjausta.

Linn Ullman

Jukka Petäjä ja Linn Ullman  eloisassa keskustelussa.

Jukka Petäjä ja Linn Ullman eloisassa keskustelussa.

Mahduin sentään täpötäyteen Aleksis Kiven yleisöosaan kuuntelemaan Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan Jukka Petäjän haastattelemaa Linn Ullmania, norjalaista kirjailijavierasta. Elokuvaohjaaja Ingmar Bermanin ja näyttelijä Liv Ullmanin tytär osoittautui eloisaksi ja avoimeksi henkilöksi kertoessaan romaanistaan Rauhattomat. Kirja kertoo muistista ja muistinvaraisen kerronnan luotettavuudesta.

Rauhattomien henkilöt ovat isä, äiti ja tytär – ilman nimiä. Ullman selitti vuolaasti syytä nimien poisjättämiseen tai edes muodon ”min fader” ja ”min moder” käyttämättömyyteen. Hän saattoi kirjoittaa vapaammin. Ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi luvuttomien lukijapalautteiden mukaan; tarinasta on lukija näin löytänyt itsensä ja vanhempansa.

Rauhattomat on kirjailijan mukaan osin dokumentaarinen, osin elämänkerrallinen, osin fiktiivinen. Se on tarina tytöstä, joka yrittää kirjoittaa isästään. Liian aikaisin tai liian myöhään, sillä isä vanheni ja menetti muistinsa?

”Kun isäni alkoi vanheta, vanheneminen oli hänelle työtä. Piti etsiä sanoja. Saimme ajatuksen kertoa vanhenemisesta yhdessä. Olemme hyvin kontrolloivia ihmisiä ja halusimme siksi kontrolloida myös sitä projektia.”

Linn Ullman nauhoitti isänsä muisteluksia.

”Jotkut isän muistot olivat läsnä ja lähellä, jotkut hyvin kaukana. Jotkut olivat selkeitä, vaikkakin kaukana. Tosi ja kuvittelu sekoittuivat.”
Haastattelusessiot olivat aina samaan aikaan, kello 11 aamulla, sillä kello 13 isä söi lounaan.
”Isä oli hyvin täsmällinen, sillä aika on aina ollut hänellä kontrollissa. Hän ei ollut koskaan myöhässä, kunnes kerran oli, 17 minuuttia eikä tuntunut huomanneen sitä itse. Vuosi sen jälkeen hän oli kuollut.”

Ullman kertoi palanneensa nauhoihin kirjan kirjoittamisen ollessa kesken.
”Tavallaan löysin nauhat ja niiden sisällön uudelleen. Sekä tiesin että en tiennyt käyttäväni niitä kirjaan.”

Kirjailija kuvasi suhdettaan äitiinsä, kiireiseen näyttelijättäreen rakkauden ja kaipuun suhteeksi. ”En pystynyt saamaan äitiäni tarpeeksi.”
Kun perhe oli koossa, asiat tapahtuivat ”oikeaan aikaan” ja ”olivat kunnossa”.
Kun äiti muutti Yhdysvaltoihin eikä soittanut juuri oikealla kellonlyömällä isälle, elämä muuttui isommaksi ja ristiriitaisemmaksi eikä se ollut enää samalla tapaa kontrollissa”, Linn Ullman kuvasi.

Anders Rydell tutkii natsismin kulttuurikaappauksia

Baba Lybeck jututti August-palkinnolla palkittua Anders Rydelliä natsien kulttuurivarkauksista.

Baba Lybeck jututti August-palkinnolla palkittua Anders Rydelliä natsien kulttuurivarkauksista.

Anders Rydell on kirjoittanut kaksi kirjaa natsien kulttuurivarkauksista ja sai ensimmäisestä kirjastaan Plundrarna arvostetun August-palkinnon vuonna 2014. Kirja kertoo natsien taidevarkauksista. Nyt kirjamessuilla esillä oleva teos on toinen osa Kirjavarkaat ja se käsittää kirjojen ja kirjastojen tuhoamista.

Rydellin mukaan natsien kirjatuhoissa Euroopasta katosi 200 miljoonaa kirjaa ja vain 500 on voitu palauttaa takaisin. Yksi niistä osui hänen omalle kohdalleen:

”Työskentelin berliiniläisessä kirjastossa, kun käsiini osui kirja, jossa oli ex libris. Yritin palauttaa kirjan omistajalleen ja Britanniasta löytyi kirjan omistajan lapsenlapsi. Kirjan saanti oli tuolle lapsenlapselle korvaamattoman tärkeä kokemus. Juutalaisilta ryöstettyä maalaustaidetta on yhä museoissa ja yksityiskodeissa.”

Rydell aikoo kirjoittaa vielä kolmannen kulttuurivarkauskirjan. Se kertoo musiikin varastamisesta eli miten natsit omivat itselleen klassista musiikkia, ennen muuta Wagnerin, mutta myös Bachin, Beethovenin ja Mozartin. Anders Rydell on työskennellyt aiemmin Konstnär-lehden päätoimittajana ja saanut sitä kautta kimmokkeen kirjasarjan tekoon.

Virhevalintoja

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoa  kandideeraaa moni kirjailija.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoa kandideeraaa moni kirjailija.

Messuvieras saattaa tehdä myös virhevalintoja tai ajautua väärän lavan yleisöön  etukäteissuunnitelmasta huolimatta. Skandinaavisten kielten hallintani ei riittänyt seuraamaan pitkäkestoista paneelia, missä olivat koolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaat 2016. Mutta oli syy paneelissakin. Osallistujat olivat Sirpa Kähköstä lukuun ottamatta tulleet täysin valmistautumatta ja useimmat tuntuivat olevan eksyksissä. Tunnelma oli lattea, väsähtänyt ja paikalle tullutta yleisöä aliarvioiva.

Urhea Sirpa Kähkönen yritti ”suomalais-ugrilaisena” ja ainoana ei-äidinkieltään puhuvana käynnistää nordistien kirjallisuuskeskustelun luonnehtimalla provosoivasti koko osallistujasakkia ”Astrid Lindgrenin lapsiksi”.  Tunnin ryhdittömän ja väkinäisen mikrofonin kierrätyksen jälkeen hän selvästi tuskaantuneena kysyi, onko ”meillä tarkoitus puhua lainkaan omasta kirjallisuudestamme ja sen merkityksestä muulle maailmalle” ja ehdotti loppuajan omistamista vihdoin perusaiheelle. Avattuaan teeman Kuopio-sarjansa lyhyellä historiallisella taustoituksella hän sai muutkin puheenvuorokierrokselle.

EU:n järistyksistä keskustelivat Juha Jokinen, Pekka Haavisto, Simon Elo, Yrsa Gryne ja Erkki Tuomioja.

EU:n järistyksistä keskustelivat Juha Jokinen, Pekka Haavisto, Simon Elo, Yrsa Grüne ja Erkki Tuomioja.

Seurasin lopuksi myös perin juurin asiallista paneelikeskustelua Järistyksiä Euroopan Unionissa, jonka nimisen kirjan Euroopan Unionin kasautuneista kriiseistä on toimittanut keskustelua ohjastanut Jyrki Karvinen. Aika kului pääasiassa brexitistä ja sen seurauksista keskusteluun. Turvapaikanhakijakriisiin, väestön vanhenemiseen, uhkana olevaan finanssikriisiin Deutsche Bankin ongelmien seurauksena, ilmastonmuutokseen, EU:n laajenemiskysymykseen, uskottavuuskriisiin, ongelmallisiin Venäjä-suhteisiin ja jäsenmaiden jakautumiseen arvokysymyksissä ei aika antanut myöten.

Seinän takaa Aino-salista kantautui tavan takaa yleisön räväkän iloinen nauru. Myös siellä oli menossa paneeli. Se oli seksipaneeli.

 

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s