Venäläisestä kirjallisuudesta vielä

Venäläinen kirjallisuus Helsingin kirjamessujen teemana osoittautui loistavaksi valinnaksi. Kirjailijoita saatiin Helsinkiin 33. Tuoreita suomennoksia julkaistiin parahiksi messuihin mennessä. Vaikka venäläisvieraiden esiintymisille oli varattu suurimmat messulavat, yleisö joutui kilpailemaan istumapaikoista.

Venäläisellä nykykirjallisuudella on pitkät juuret. Venäläisen kirjallisuuden historia (2011, 671 sivua) ulottuu tuhannen vuoden taakse, kronikoihin, ja etenee nykyaikaan.

Venäläisellä nykykirjallisuudella on pitkät juuret. Venäläisen kirjallisuuden historia (2011, 671 sivua) ulottuu tuhannen vuoden taakse, kronikoihin, ja etenee nykyaikaan.

Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen totesi pari päivää sitten sähköpostiyhteenvedossaan keskustelua venäläisestä kirjallisuudesta käydyn messukeskuksessa, kirjastoissa, radiossa, televisiossa, lehdissä, somessa ja ”varmaan suomalaisissa kodeissakin”.

Ei keskustelu ole vielä mihinkään tyrehtynyt. Tuorein lukemani  on Viktor Jerofejevin haastattelu juuri ilmestyneessä Suomen KuvalehdessäHelsingin Sanomien osuus on ollut näyttävä. Lehti toimi ainakin Boris Akuninin, Ljudmila Ulitskajan ja Mihail Šiškinin lavaisäntänä. Kaikkea en ehtinyt panna merkille.

Mutta annan messujen taustatyöntekijän, asiantuntijan ja messupäivien monitoimimiehen Tomi Huttusen kertoa:

”Talvella ja keväällä 2015 koko joukko innostuneita ihmisiä ja tahoja kääri hihansa ja ryhtyi toimeen: Into-kustannus erityisesti urakoi uusien suomennosten kimpussa, kustantajista myös Siltala, Idiootti, Poesia, Like, Kampus-kustannus ja Karisto näyttivät osallistuvan talkoisiin. Uusia kirjoja oli siis tulossa, se oli tärkeintä. WSOY teki novelliantologiaa.
Suomentajille tuli kysyntää, mutta meillähän on joukko mestareita (Vappu Orlov, Martti Anhava, Arja Pikkupeura, Anton Nikkilä, Elina Kahla …) ja nuoria lahjakkuuksia (Pauli Tapio, Anni Lappela, Anna Taitto, Mika Pylsy, Riku Toivola, Tuukka Sandström …), jotka tarttuivatkin toimeen.
Suomen PENin rooli oli tärkeä, mutta on hyvä muistaa, että mukana järjestelyissä oli paljon muitakin: Venäläisen kirjallisuuden seura (perustettu 2013), Suomi-Venäjä-seura, Cultura-säätiö, Sellon venäjänkielinen kirjasto, Venäjä-tutkimuksen huippuyksikkö, Helsingin yliopisto jne. halusivat kutsua kukin omat kirjailijansa. Amnesty International pyöritti venäläisen nykykirjallisuuden lukupiiriä.
Kutsuja läheteltiin, mutta ikävä kyllä kaikki eivät päässeet tulemaan, jotkut joutuivat perumaan: Tatjana Tolstaja, Ljumila Petruševskaja, Olga Slavnikova, Dina Rubina, Alla Gorbunova … tämä vaikutti siihen lopputulokseen, että naisia tuli kovin vähän. Olivathan onneksi sentään Ljudmila Ulitskaja ja Jelena Tšižova!”

Pietarin PENin varapuheenjohtaja, kirjailija Valeri Popov kirjoittamassa omistuskirjoitusta Helsingissä.

Pietarin PENin varapuheenjohtaja, kirjailija Valeri Popov kirjoittamassa omistuskirjoitusta Helsingissä.

”Kirjaliitto ilmoitti oman (miespainotteisen) listansa, kiinnostavia nimiä oli joukossa: palkittua Jevgeni Vodolazkinia oltiin suomentamassa, Ildar Abuzjarov, Jevgeni Babuškin ja Aleksandr Snegirjov ovat uuden sukupolven prosaisteja. Vanhat suosikit ja postmodernistitkin olivat listalla: Valeri Popov, Andrei Bitov, Jevgeni Popov … ja Jukka Mallinen huolehti siitä, myös Viktor Jerofejev kutsuttiin.
Suurimmat tähdet tulivat osin ketjureaktiona: Ljudmila Ulitskaja ja Lev Rubinštein ovat ylimpiä ystävyksiä, heidän esiintymisensä avajaispäivänä olivat menestyksiä. Boris Akunin halusi tulla kuultuaan, että Rubinšteinkin tulee jne. Šiškinkin ilmoitti halukkuudestaan tulla messuille Helsinki Lit -festareilla.”

Neidonhiusta on luonnehdittu Nobel-tasoiseksi kirjallisuudeksi.

Neidonhiusta on luonnehdittu Nobel-tasoiseksi kirjallisuudeksi.

Näin siis Tomi Huttunen, vieraiden tulkki ja seurustelu-upseeri, joka kulkiessaan ohitseni sujautti käteeni suomentamansa Lev Rubinšteinin ”kirjastokorttikirjan” Sankarin ilmestyminen sekä Valerija Narbikovan romaanin Hälyn kuiske … ja matka, molemmat syksyn uutuuksia.

Kriittisiä ääniä

Teeman toteutumisessa suuri kiinnostus kohdistui paitsi vierailevien kirjailijoiden teoksiin eli siihen, millaisista aiheista nykykirjailijat kirjoittavat ja millaisia kirjallisuusgenrejä edustavat, myös kirjailijoiden suhtautumiseen Venäjän nykypolitiikkaan. Moni kirjailija, jota olin kuuntelemassa, osoittautui Putinin hallinnon kritisoijaksi.
Suomen Kuvalehdestä saatoin lukea, että Venäjän PENin johtokunta asettui hyväksymään Krimin valtauksen. Tekoa arvostelleet Viktor Jerofejev ja Ljudmila Ulitskaja saivat lähteä sananvapautta vaalivan järjestön johtokunnasta.

Helsingissä Viktor Jerofejev puhui suunsa puhtaaksi. Ulitskaja ei puhunut kuuntelemassani tilaisuudessa nykyhetkestä vaan viittasi vastarinta-asemoitumiseensa Neuvostoliiton ajalla. Jelena Tšižova kertoi kuukausien masennuksestaan Krimin valtauksen seurauksena. Sveitsissä asuva Mihail Šiškin vaikutti kriittisyydessään kompromissittomalta. Boris Akunin kertoi asuvansa nykyään Ranskassa ja Espanjassa, pitävänsä Moskovasta, muttei ”poliittisesta Moskovasta”. Häntä Helsingin Sanomiin haastatellut Jussi Konttinen tiesi kertoa Akuninin Putinin näkyväksi vastustajaksi. Artemi Troitski on puolestaan muuttanut Viroon, kertomansa mukaan poliittisista syistä.

Sergei Lukjanenkoa sanotaan Putin-mieliseksi. Uusin trilleri on kudelma vampyyritarinaa, fanasiaa ja mystiikkaa.

Sergei Lukjanenkoa sanotaan Putin-mieliseksi. Uusin trilleri on kudelma vampyyritarinaa, fanasiaa ja mystiikkaa.

Olen venäjänkielen taidoton ja siksi myös messukeskustelujen puoliaistinen havainnoija. Kun Putinin suosion sanotaan nyt Syyrian pommitusten seurauksena yltävän 90 prosenttiin, jako kirjailijaälymystön ja kansan välillä vaikuttaa huimalta. Kirjailijat tarvitsevat äidinkieliset lukijansa puhumattakaan fyysisestä turvallisuudestaan. Siitä kritisoijilla ei ole täysiä takeita: Jerofejevin teoksia nationalistit ovat polttaneet Bolšoin edessä Moskovassa.

Kaiken tämän vuoksi oli hyvä, että saatoimme kuulla niin monia venäläisiä kirjailijoita suoraan tai Yleisradion ohjelmien kautta tai lukea heistä ja heidän teoksistaan lehdistä. Kun käännöksiä saadaan ripeässä tahdissa lisää, heidän äänensä kantautuu heidän teostensa kautta.

Pari vuotta sitten Helsinkiin perustettiin Venäläisen kirjallisuuden seura. Sen puuhamiehet ja naiset löytyvät pääosin Helsingin yliopistosta. Lähetin nettihakemukseni. Varmaa on, että luen vielä tämän vuoden puolella muutaman uutuuskirjan. Ensimmäisenä niistä vuoroaan odottaa Jevgeni Vodolazkinin 1400-luvulle sijoittuva Arsenin neljä elämää.

Rakastan listoja! Tarkoituksenani oli liittää tähän perään lista KAIKISTA niistä venäläisistä kaunokirjallisista teoksista, jotka ovat ilmestyneet suomeksi tällä vuosituhannella. Lista olisi niin laaja, että luovuin leikistä. Tyydyn listaamaan tähän vain ne teokset, jotka ovat ilmestyneet aivan lähivuosina. Jos olen kirjoittanut kirjasta blogissani, olen ilmoittanut sen.

Kysykää kirjastosta ja Venäläisen kirjallisuuden seuralta lisää. Hyvä kirja ei vanhene. http://blogs.helsinki.fi/venalainen-kirjallisuus/

VUONNA 2015 SUOMEKSI ILMESTYNYTTÄ

Erikoistehtäviä sisältää kaksi Boris Akuninin dekkaria hänen 15-osaisesta sarjastaan.

Erikoistehtäviä sisältää kaksi Boris Akuninin dekkaria hänen 15-osaisesta sarjastaan.

Akram Ailisli: Kiviset unet. Suomentaja Liisa Viitanen. Into.
Borin Akunin. Erikoistehtäviä. Suomentaja Anton Nikkilä. Into.
Fjodor Dostojevski: Kulta-aika taskussa. Suomentaja Tiina Kartano. niin & näin.
Vladimir Jermakov: Tolstoin varjo. Ahdistuksen ja toivon esseet. Suomentaja Marja-Leena Mikkola. Idiootti.
Valerija Nabrikova: Hälyn kuiske …ja matka. Suomennos Arja Pikkupeura. Kampus Kustannus.
Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi. Suomennos Tuukka Sandström. Idiootti.
Lev Rubinštein: Sankarin ilmestyminen. Suomennos Tomi Huttunen. Poesia.
Roman Sentšin: Jeltyševit, erään perheen rappio. Suomentaja Kirsti Era. Into. Anneli kirjoissa 13.10.2015.
Mihail Šiškin: Neidonhius. Suomennos Vappu Orlov. WSOY. Annelin kirjoissa 26.5.2015.
Vladimir Sorokin: Telluuria. Suomennos Anna Taitto. Like.
Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia. Suomennos Arja Pikkupeura. Siltala. Annelin kirjoissa 16.4.2015.
Jevgeni Vodolazkin: Arsenin neljä elämää. Suomennos Elina Kahla. Into.
Stanislav Vostokov: Frosjan talo. Suomennos Katri Kulmala ja stilisointi Hannu Hirvonen. Karisto.

Neidonhiusta on luonnehdittu Nobel-tasoiseksi kirjallisuudeksi.

Neidonhiusta on luonnehdittu Nobel-tasoiseksi kirjallisuudeksi.

VUONNA 2014 ILMESTYNYTTÄ

Natalia Dobrohotova & Vladimir Pjatnitski: Harmsiaadi… ja he kaikki rakastivat venäläistä kirjallisuutta. Suomentaja Mika Rassi. Nastanaamio.
Sergei Dovlatov: Haarakonttori: radiojuontajan muistiinpanoja. Suomentaja Pauli Tapio. Idiootti.
Sergei Lukjanenko: Hämärän Partio. Suomentaja Arto Konttinen. Into.
Viktor Martinovitš: Minä pelkään: venäläistä kauhua ja mystiikkaa. Suomentaja Mika Rossi. Savukeidas.
Vladimir Nabolov: Kalvas hehku. Suomentaja Kristiina Drews & Jukka Virtanen. Gummerus.
Aleksandr Solženitsyn: Preussin yöt. runoelma. Suomentaja Olli Hyvärinen. Sammakko.
Anton Tšehov: Vanja-eno. Suomen kansallisteatteri, suomentaja Paavo Westerberg yhteistyössä Eva Buchwaldin kanssa.
Ljudmila Ulitskaja: Vihreän teltan alla. Suomentaja Arja Pikkupeura. Siltala.
Venäjän avantgarden manifestit. Suomentaja Tomi Huttunen. Poesia.

VUONNA 2013 ILMESTYIVÄT NÄMÄ

Älä unohda tätä: Jeremei Aipinin syvästi koskettava, balladimainen saaga hantikansan kovasta kohtalosta.

Älä unohda tätä: Jeremei Aipinin syvästi koskettava, balladimainen saaga hantikansan kovasta kohtalosta.

Jeremei Aipin: Siperian veriset lumet. Suomentaja Kristiina Lehmus. Into. Annelin kirjoissa 1.5.2014
Pavel Astahov: Valtaajat. Suomentaja Katja Steinby. Crime Time.
Ivan A.Gontšarov: Tavallinen juttu: kaksiosainen romaani. Suomentaja Kirsi Monni. Zona A.
Ilja Ilf & Jevgeni Petrov: Yksikerroksinen Amerikka. Suomentaja Mika Rassi. Savukeidas.
Vladimir Lortšenko: Lentävä traktori. Suomentaja Veera Minkin. Karisto.
Sergei Lukjanenko: Päiväpartio. Suomentaja Arto Konttinen. Kirja kirjoitettu yhdessä Vladimir Vasiljevin kanssa. Into.
Sergei Makarevitš: Kiehtova päihdeoppi. Suomentaja Veli-Pekka Makkonen. Nastamuumio.
Viktor Makarovitš: Paranoia. Suomentaja Anna Taitto. Like.
Juri Ševtšuk: Joka kevät minä kuolen. Rocklyriikkaa. Suomentajaa Tomi Huttunen. Into.
Tšuner Taksami (toim.): Siperian kansojen satuja. Suomentanut Anni Lappela. Idiootti.
Marina Tsvetajeva: Piru ja muita kertomuksia. Suomentaja Elina Kahla. Like.

JA VUONNA 2012 ILMESTYNEET:

  • Ivan Barkov: Neidin leikkikalu. Venäläinen pornorunoteos 1700-luvulta. Savukeidas.
  • Sergei Dovlatov: Meikäläiset. Pitkään kaivattu suomennos, Sergei Dovlatovin (1941–1990) suvun tarina vallankumousajan Vladivostokista 80-luvun New Yorkiin. Suom. Pauli Tapio. Idiootti, maaliskuu.
  • Sergei Dovlatov: Matkalaukku. Dovlatovin anekdooteista koostuva novellikokoelma. Suomentaja Pauli Tapio. Idiootti.
  • Jevgeni Griškovets: Joet.  Yhden Venäjän nykykirjallisuuden suosituimman kirjailijan kertomus lapsuudesta siperialaisessa pikkukaupungissa. Suomentaja Saija Aarnos. Kampus Kustannus.
  • Sergei Lukjanenko: Yöpartio. Neliosaisen bestseller-kirjasarjan ensimmäinen osa, sekoitus vampyyritarinaa, fantasiaa ja kauhua. Suomentaja Arto Konttinen. Into.
  • Andrei Makine: Ikuisen rakkauden kosketuksia. Tuokiokuvia entisestä Neuvostoliitosta. WSOY.
  • Vladimir Nabokov: Naurua pimeässä. Gummerus,
  • Valerija Narbikova: Ympäri ämpäri. Neuvostoliiton viimeisiin vuosiin sijoittuvassa romaanissa yhdistyvät kielellinen leikittely, tunne ja arjen surrealismi. E-painos, suomentaja Arja Pikkupeura.
  • Aleksandr Solženitsyn: GULAG. Vankileirien saaristo. Silberfeldt.
  • Dj Stalingrad: Eksodus. Omaelämäkerrallinen kuvaus 2000-luvun Venäjältä. Keskiössä moskovalainen hc-punkskene. Suomennos Veli Itäläinen. Into.
  • Mihail Šiškin: Sinun kirjeesi. Pariskunnan kirjeenvaihdosta kehittyy ajan ja todellisuuden ylittävä tarina. Suomentaja. Vappu Orlov. WSOY.
  • Lidia Tšukovskaja: Vajoaminen. Sisältää Anna Ahmatova -elämäkerturin pienoisromaanit Vajoaminen ja Sofia Petrovna. Suomentaja Kirsti Era. Into.
  • Ljudmila Ulitskaja: Medeia ja hänen lapsensa. Lesken muistot, perheen kohtalot ja 1900-luvun Venäjän historia peilautuvat moskovalaiskirjailijan proosassa. Suomentaja Arja Pikkupeura. Siltala.
  • Andrei Volos: Animaattori. Fiktiivinen kuvaus vuonna 2002 tapahtuneesta Moskovan teatterikaappauksesta. Suomentaja Anton Nikkilä. Bazar.
  • Sergei Zavjalov: Joulupaasto. Kollaasirunoelma piiritetystä Leningradista. Suomentaja Jukka Mallinen. Poesia.

 

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista, Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s