Jokaisen menestystä janoavan kustantamon tavoitteena on saada osuutensa kesälomakauden kirjamarkkinoista, ehkä jopa kesän kiinnostusherruus. Siihen tarvitaan vetävä bestseller. Gummerus hallitsee ainakin kirjastovarauslistoja Satu Rämön Islanti-trilogian toisella osalla Rósa ja Björk ja Paula Havasteen nuijasota-aiheisen sarjan kakkososalla Lieka. Otava osutti myyntiin amerikkalaisen Shelley Readin kirjan Minne virta kuljettaa, jolle on ehditty povata Delia Owensin megasuositun kirjan Suon villi laulu kaltaista menestystä. Aula & Co toi maaliskuussa brittikirjailija Lynn Messina hilpeän Jane Austen -varioinnin Murha paremmissa piireissä, jonka sankarittaren myöhemmille vaiheille odotan lapsellisen innostuneesti jatkoa. Nyt, juuri kesälomakauden alkaessa, kustantamo toi myyntiin englantilaisen esikoiskirjailijan Annie Lyonsin bestsellerinä mainostetun kirjan Pommisuojan lukupiiri. Tässä eivät tietenkään ole kaikki kesälomamarkkinoiden herruudesta kilpailevat viihdelukemistot.
Pommisuojan lukupiiri ei yllä bestselleriksi, vaikka sellainen olisi esikoiskirjailijan itsensä ja hänen eri maisten kustantajiensa toiveissa. Lyons näyttäytyy minulle koulun äidinkielessä yhdeksikön tyttönä. Meriitti ei vielä takaa yltämistä kiinnostavaksi kirjailijaksi. Huolimatta romaanin rankoista yhteiskunnallisista taustoista tarinan kerronta on kesyä. Kirjailija ei kykene hyödyntämään valitsemaansa dramaattista ja traagista asetelmaa. Kerronta on parhaimmillaankin keskitasoista, sinänsä sujuvasti etenevää tekstiä. Taustakulissit ovat sen sijaan rajut: natsi-Saksa on mahtinsa tunnossa, Iso-Britannia pelkää sodan puhkeamista ja evakuoi juutalaisia lapsia Saksasta englantilaisiin sijaiskoteihin. Sota syttyy ja kirjan henkilöt kokevat sen massiivisina Lontoon pommituksina sekä velvoittavana ja innostavana vapaaehtoistoimintana. Sota tuo tullessaan uhrinsa kaatuneina läheisinä, mikä koskettaa myös kirjan henkilöitä.
Mutta Lyonsin kirja on ennen muuta manifesti kaunokirjallisuuden ja lukemisen puolesta. Eläkeikää lähestyvä leskirouva Gertie Bingham ylläpitää Lontoon laitamilla suosittua kirjakauppaa, joka sisikunta tuhoutuu pommituksen aiheuttamassa tulipalossa. Hän oli rakentanut tämän unelmayrityksensä yhdessä aviomiehensä Harryn, liian varhain sairauteen menehtyneen suuren rakkautensa kanssa. Kirjojen myyntivaltti on ollut säännöllisesti kokoontuva, supersuosittu lukupiiri. Kun seuraava käsiteltävä kirja oli valittu, kirjakauppa tiesi tilata kirjaa runsaammin myyntiin. Lukupiiri toimii edelleen, vaikkakin alkuperästään supistuneemmalla joukolla.
Gertien tarkoituksena on vetäytyä koiransa Hemingwayn kanssa rannikolle johonkin idylliseen pikkumökkiin ja antaa liike intohimoisten jatkajien käsiin. Mutta aviomiesvainaan läheisin ystävä Charles Ashford on heittäytynyt täysimääräisesti organisoimaan Kansainvälisen Punaisen Ristin avulla juutalaislapsia pois Saksasta ja hänen onnistuu taivuttaa 59-vuotias Gertie sitoutumaan yhden lapsen ottamiseen holhokikseen.
Gertielle valittu on 16-vuotias Hedy Fischer. Hedy on vahvatahtoinen ja omapäinen. Englantilainen maailma on hänelle umpivieras ja tyttö kokee raastavaa ikävää perheensä pariin ja huolta heidän kohtalostaan. Gertien yrityksistä huolimatta keskinäinen suhde osoittautuu vaikeaksi. Tytön lautaselleen saama savustettu silli tai siankyljys jää syömättä. Sosiaalisena kittinä Gertie ehdottaa alituiseen teetä ja teeleipiä, joista Hedy niin ikään kieltäytyy.
Pommisuojan lukupiiri kertoo myös Gertien elämän hankalista ihmisistä, jollaisia ovat kirjakaupan takatilassa työskentelevä vihamielinen neiti Snipp ja tämän kanssa jähnäväleihin ajautunut pikkumainen juoruilija neiti Crow. Asiakkaissa näkyvät Englannin jyrkät luokkaerot. Mutta ystävällinen ja palvelualtis Gertie-rouva, monille rouva B., on tunnettu ja pidetty. Hän auttaa apulaisensa Bettyn kanssa asiakkaita tekemään hyviä kirjaostoksia. Aikaa myöten Hedy oppii sujuvan englannin ja on innolla mukana kirjojen taianomaisessa maailmassa.
Pommisuojissakin pyritään puhumaan kirjoista, jotta pommituksen äänet eivät tuntuisi niin kamalilta. Varsinainen pommisuoja on Gertien puutarhaan aaltopellistä ja maa-aineksista kyhätty rakennelma, mutaiglu, pelkkä psyykinen suoja, kuten pommituslaivueen tullessa päälle käy ilmi.
Romaani siis manifestoi rakkautta kaunokirjallisuuteen. Lontoolaiset tuntuvat olevan ostovimmaisia. Mutta omalaatuista kirjassa on ostovalintojen lisäksi myös lukupiiriin valitut teokset. Ne ovat englantilaisen kirjallisuuden kansainvälisesti tunnetuimpia ikoneja, brittikirjallisuuden peruskauraa. Ja silti Lyons luo vaikutelman, etteivät britit tunne edes niitä, uudesta kirjallisuudesta puhumattakaan. Siispä keskustellaan Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaanista, Emilie Bronten Humisevasta harjusta, Lewis Carollin tarinasta Liisa Ihmemaassa, Yhdysvaltain nimimiehen John Steinbeckin romaanista Vihan hedelmät, Jane Austenin Ylpeydestä ja ennakkoluulosta ja Charles Dickensistä.
Dickensistä tehdään lukupiirissä oivallus: ”Timin henkilöhahmo on metafora lontoolaisen yhteiskunnan köyhimpien kansanosien riistosta – aihe, joka pohditutti Dickensiä hyvin paljon”, joku sanoi. Kaikki kääntyivät yllättyneinä… ”Tarkka havainto”, Gertie sanoi. Ihanko totta, tuotapa emme ole Dickensistä tienneet! Outo lukupiirirepliikki myös Annie Lyonsilta. En tiedä esikoiskirjailijan ikää, mutta kirjan suojakannen kuvan perusteella ei hän sentään ole untuvikko, vaikka paikoin lukija sitäkin epäili. Ja kirjailijan lisäksi myös kustannustoimittajalta on livahtanut Englannin kaunokirjallisuuden tunnetuimman sankarittaren nimeksi neiti Elisabeth Darcy. Haloo, haloo. Saman kokoinen moka kuin meillä Koskelan Jussista tulisi Koskisen Jussi.
Summa summarumini: Toimeliasta Gertie Binghamia verrattomasti kiinnostavampi päähenkilö olisi ollut pakolaistyttö Hedy, jonka vanhempien kohtalona on menehtyä satojen tuhansien muiden juutalaisten tavoin Auschwitzin keskitysleirillä. Mutta Hedyn selviytymistarina olisi tarvinnut taitavamman kirjailijan, jonka käsistä olisi syntynyt viiltävä lähikuva kammottaviin rikoksiin yltäneestä toisesta maailmansodasta, uhrejaan murskaavasta natsismista mutta myös sen muualla synnyttäneestä rakkaudesta ja vastuusta eri ilmenemismuodoin.
Romaani on myynnissä 11.7. alkaen.
Annie Lyons: Pommisuojan lukupiiri. Aula & Co 2023, 336 sivua. Suomennos Anna-Mari Raaska.
Annelin kirjoissa 