Kira Jarmysh: Naisten selli nro 3

Kira Jarmysh oli Helsingin tämänsyksyisten kirjamessujen yksi tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista ulkomaisista kirjailijavieraista. Mistä hän saapui, sen kustantaja Aula&Co säilytti salaisuutena, luonnollisesti kirjailijan turvallisuuden vuoksi. Kira Jarmysh, Aleksei Navalnyin tiedottaja, elää jossakin päin Eurooppaa. Jos hän yrittäisi Venäjälle, hän tietää tulevansa pidätetyksi, vaikkei ole läntisin kriteerein rikollinen.

Helsinkiin hän saapui kirjansa vuoksi. Naisten selli nro 3 on romaani, Jarmyshilta esikoinen. Se perustuu tosiasioihin, vaikka onkin fiktio. Romaanin päähenkilö on Anja Romanova, tuomittu pidätyskeskuksen selliin korruption vastaiseen mielenosoitukseen osallistumisesta. Hänet oli revitty miekkarin ihmisjoukosta poliisiautoon. Pikaoikeudessa häntä syytetään osallisuudesta mielenosoituksen järjestämiseen. Hän oli erehtynyt postaamaan mielenosoituksesta kännykässään saatuaan kuulla sellaisen tulosta.

Surkean putkayön jälkeen kaikki mielenosoituksessa pidätetyt kuulusteltiin. He olivat osallistujia. Anjaa lukuun ottamatta muille määrättiin sakot ja passitettiin ulos. Anja tuomittiin kymmenen vuorokauden hallinnolliseen arestiin. Otettiin sormenjäljet, takavarikoitiin tavarat, etenkin kännykkä. ja tehtiin lääkärintarkastus.

●●●

Anjan astuessa selliin sieltä vyöryy vastaan hengityksen salpaava tupakansavu. Anja tuntee syvää vierautta. Eivät he, Nataša, Maija, Diana, Irka ja Katja, osoittaudu kummoisiksi lainrikkojiksi, eri rikkeistä tuomittuja naisia vain. Tyypillisin on autoilu ajokortitta. Anja on muiden vangittujen silmissä poliittinen.

He jakavat sellin neliöt, yhteisen lavuaarin ja sermillä suojatun vessanpytyn sekä kerrossängyt. Anja saa jäljelle jääneen vuoteen epäluuloa herättävine patjoineen mutta puhtaine lakanoineen.

Naisten intressinä on tulla keskenään toimeen, selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla riitelemättä, yrittää viihtyä pysähtyneessä ajassa vailla kelloja ja ulkomaailmasta kuultavia uutisia (joita heistä vain Anja kaipaa). Ajan matelua rytmittävät vakiotoiminnot: herätys, aamiaiselle vartijan saattelemana, nimenhuuto sellissä, ”ulkoilu”, lounas, oikeus lyhytkestoiseen puhelimen käyttöön, päivällinen ja hiljaisuus valojen katkeamisineen.  Tupakansavun lisäksi ilmaherruutta pitää yllä sellin kaiuttimen pakkomusiikki koko päivän mitassa. Anjan se on tehdä hulluksi.  

Selvitäkseen Anjan sellikaverit tupakoivat. Suurimpia ongelmia ovat röökin loppuminen ja lämpimän veden puute. Torstaina olisi suihku lämpimällä vedellä. Tupakoinnista luopunut Anja oppii takaisin vanhaan paheeseensa.

”Ikkunan takaa kantautui pihaluudan rapsutusta. Makaillessa nousi mieleen, että pidätyskeskus oli kovin kummallinen paikka. Kummallinen ja hyödytön: rangaistus muodostui levosta karuissa oloissa. Sai nukkua niin paljon kuin mieli teki, olla jouten koko päivän, lukea ja jutella, pääsi saatettuna ulkoilemaan ja syömään, ja kaiken tämän seurauksena käytöksen oli muka määrä korjaantua.”

Kun keinot ovat naisilla vähissä, konstit otetaan käyttöön. Tupakkaa on saatava, jonkun tutun paketissa tulleena tai miesvangeilta pummattuna. Yhteys miehiin toimii avoimen ristikkoikkunan kautta, kun ulkoilevat miesvangit seinustalla olevalle penkille nousten yrittävät roikkua naisten sellin ikkunaristikon raudoista, käydä kauppaa ja hieroa tuttavuutta ”kaunokaisiin”.

Kira Jarmysh ei maalaile pidätyskeskuksesta kidutuskeskusta tai vankileirien saaristoa. Olot ovat ulkoisesti kohtuullisen siedettävät. Vankien oikeuksista pidetään näennäisesti kiinni, poissuljettuna pärstäkerroin, joka osoittautuu Anjalle epäsuotuisaksi tämän kipakkuuden vuoksi. Selli on varsin tilava ja seinät nätissä maalissa. Patjasta ei selkä kipeydy, vaikka se epäilyttävältä näyttikin. Ruoka on kelvollista, jopa tympeännäköinen aamupuuro, jota lähtevät aamuisin syömään vain Nataša ja Irka. Maija on luvuttomat kauneusleikkaukset teetättänyt ulkonäköään varjeleva kaunotar, joka ei syö koko viikon aikana. Hän on tottunut aivan toisenlaiseen.

●●●

Kira Jarmysh, itse asiasta kuultuna Helsingin
messukeskuksessa 30. lokakuuta. Kuva blogistin.

Kira Jarmysh tutkii romaanissaan toisilleen tuntemattomia ja satunnaisesti yhteen joutuneita ihmisiä suljetussa tilassa. He tappavat aikaa viihdyttäen itseään ja toisiaan kyselemällä ja kertoilemalla juttuja menneisyydestään. Anja pysyttäytyy ystävällisen etäisenä eikä harrasta avautumisia. Hän kuulee sellikavereiden ällistyttäviä elämäntarinoita. Keskinäisen viihdyttämisen kautta naiset tulevat avanneeksi keskeisimmät salaisuudet menneisyydestään. Heidän elämissään ei ole toinen toistensa kanssa juurikaan yhteistä. Jarmysh piirtää romaanissaan kuvaa viidestä venäläisestä nykynaisesta.

Natašan, porukan parkkiintuneimman menneisyys on peräisin työsiirtolasta, josta hän on hiljan vapautunut vapautumatta kuitenkaan kokonaan. Maijan, Irkan ja kuubalaistaustaisen Dianan menneisyydet ja arvatenkin tulevaisuus ovat seksistiset, mutta siinä missä Maija on luxusseuralainen, Irka on laitapuolen miesten raa`asti hyväksikäyttämä alkoholisti. Myös Diana on parempiosainen kurtisaani yltämättä kuitenkaan likellekään Maijan itsestään maalailemaa menestystä. Varsin luonteettomaksi heistä Kira Jarmysh jättää Katjan tai en vain huomannut tehdä hänestä havaintoja.

 ●●●

On lausuttu julki, että Kiri Jarmysh kuvaisi romaanissa itseään. En rohjennut tulkita Anjan päänsä sisällä kelaamaansa elämää kirjailijan itsepaljastuksena. Kira Jarmysh on valmistunut kansainvälisen journalismin tiedekunnasta Valtion kansainvälisten suhteiden instituutissa.  Samaisesta yliopistosta valmistui myös romaanin Anja tavoitteena diplomaattiura. Anja näkee eristyksensä aikana elämänsä rajuimmat tapahtumaketjut ja käänteet kuin filminauhana päässään. Haave diplomaattiurasta oli katkennut kuin kanan lento opiskelijain valokuvalehden julkaisemiin kuvasarjaan hänen, poikaystävä Šašan ja tyttöystävä Sonjan yhteisestä opiskelijaboksista. Kolmikko oli elänyt eroottista yhteiselämää. Vahvasti humaltunut Anja harrasti kohtalokkaaksi kääntyneenä yönä seksiä rakastamansa humaltuneen Sonjan kanssa humaltuneen valokuvaajan hääriessä kameroineen liepeillä. Oli sovittu ehdoista valokuvien julkaisemisessa, mutta sopimuksesta lehti ei pitänyt.  Yliopistossa puhjennut myrsky oli sen mukainen. Anjan lesboilu ei sovellu diplomaattiuralle.

Anjan elämässä on vahva homo- ja biseksuaalinen juonne ja yleisessä ilma-alassa on vankka feministisen tietoisuuden nousu. Sen sijaan hallinnolliseen arestiin tuomittu Anja ei mieti  mielessään miekkaria, joka päätyi hänen osaltaan huonosti, eikä poliittisia motiiveitaan osallistua mielenosoituksiin. Hän tuntuu yhtä politiikan ulkopuoliselta kuin sellitoverinsakin. Ja politiikan ulkopuolisia he todellakin ovat, kilttien ja kuuliaisten Kremlin hallinnon alamaisten tavoin.

Kun muut sellin naiset pääsevät kukin viikon varrella vapauteen, Anja jää lopulta yksin. Tuo kolmen viimeisen vuorokauden arestijakso saa oudon ja pelottavan suunnan. Anja on nähnyt öisin ja päivän valossakin kammottavia painajaisia ja hallusinaatioita kokemalla jonkun sellitovereistaan itseään uhkaavana hirviönä. Pelko on kohdistunut etenkin Irkaan ja Katjaan. Yksin jäätyään hän alkaa poimia kaikkien sellitovereiden puheista irrallisia pätkiä ja löytää niistä yhteisen nimittäjän. Naiset näyttäytyvät hänelle jälkikäteen kohtalottarina, moirina. Siis noitina, jotka samantapaisella magialla olivat aiheuttaneet kuolemaa, mutta myös synnyttäneet elämää.

Anja päätyy pohtimaan, olisiko hänkin moira.  Hallusinaatiot ja painajaiset viittaavat siihen, että kaikki hänessä ei ole rationaalisella tolalla. Kun Anjalle syntyy riittävän suuri syy tuntea sakeaa vihaa ja herää kostonhalu epäoikeudenmukaista pidätyskeskuksen päivystäjä-ämmää kohtaan, hän astuu itselleen asettamansa rajan yli ja päätyy testaamaan, saattaisiko hän itsekin olla moira.

Venäläisten sanotaan olevan taikauskoisia ja uskovan paljon humpuukiin ja salaliittoteorioihin. Kirjan moirajuonteet saattaisivat siis upota Jarmyshin vanhan kotimaan lukijoihin, jos venäjäksi kirjoitettu romaani on sinne päätynyt.  Suomalainen lukija ottaa yllättäväksi muuntuvan lopun romaanin kaikkivoipaisena oikeutena olla oma itsensä, siis fiktio.

Kira Jarmysh: Naisten selli nro 3. Aula&CO 2022, 395 sivua. Suomennos Arja Pikkupeura.

Advertisement
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s