Thomas Bernhard: Amras

Kolme pienoisromaania, joista yksi on Thomas Bernhardin ”musta helmi” Amras.

Pienoisromaani Amras (1964) Thomas Bernhardin tuotannon varhaiskaudelta on yksi omalaatuisimmista teoksista, joita muistan kohdanneeni.  Kirjailija kuvaa elämää musertavana, synkkääkin synkempänä, kammottavana, lohduttomana ja myrkyllisenä infernona. Tuskin Kari Hotakainen tarkoitti Bernhardin omaelämäkerrallisten teosten lisäksi Amrasia, kun hän jossakin haastattelussaan kertoi kokevansa Bernhardin valottoman pessimismin jopa niin koomisena, että se irrottaa makoisat naurut. Oma huumorintajuni on sovinnaisempi.

Mestari, suorastaan nero Thomas Bernhard on valitsemansa tyylilajin edustajana. Bernhardin nerokkaan synkkä teksti ehtymättömine ilmaisuineen ei kuitenkaan välittyisi, ellei myös teoksen suomentaja olisi poikkeuksellisen lahjakas, suorastaan kielinero hänkin. Siksi oli riemukasta löytää teoksen Kolme pienoisromaania (johon Amras sisältyy) lopusta kääntäjä Tarja Roinilan jälkisanat, joissa hän keskittyy kolmesta pienoisromaanista juuri Amrasin kääntämisongelmiin. Työ vaati huippukielenhallinnan lisäksi aikaa, älyä ja mielikuvitusta. Hän kertoo tehneensä monen monituista versiota.

”Nyt kun suomennos, yhdestoista versioni, on tehty, myönnän auliisti, ettei tässä kirjassa voi olla kotonaan, Amras jo mikä on umheimlich, epäkotoisa eli kammottava kirja. Se on Bernhardin outo, musta helmi”, Roinila luonnehtii.

Viivyn tuokion kääntäjän kokemuksissa – näiden kaunokirjallisuuden monitaitureiden näkökulmat kun useimmiten jäävät huomion ulkopuolelle. Jossakin kääntäjätyöpajassa hän oli pannut pari saksalaista kääntäjää lukemaan tietyn Bernhardin lauseen (jonka parissa oli itse pitkään askaroinut) ja nyansoidun analyysin päätteeksi saksalaiset kollegat havaitsivat detaljin, joka Roinilalta ”oli mennyt ohi silmieni”.

Viimeistään nyt tajusin, miten omintakeisen tekstin kanssa olin tekemisissä. Luulin ryhtyneeni suomentamaan proosateosta, mutta työ muistutti yhä enemmän runon kääntämistä. Amras ei juuri tee myönnytyksiä terveelle järjelle, kuten proosatekstistä ehkä voisi odottaa, vaan rakentelee aivan omanlaistaan kieli- ja ajatusmaailmaa.
Heiluin epätavallisen rajusti siinä kääntämisen keinulaudassa, jonka toisessa päässä on liiallinen orjallisuus – alkutekstin pinnallinen matkiminen – ja toisessa väärin ymmärretty ”vapaus”. Pelkäsin vuoroin tuottavani vääränlaista kummallisuutta, vuoroin sujuvoittavia tulkintoja, jotka vesittäisivät tekstin arvoituksellisuuden.

•••

Amrasista kerron vain raamit. Kaksi tirolilaista veljestä, nuori kertoja ja hänen pikkuveljensä Walter elävät useamman kuukauden teljettyinä kiviseen tornirakennukseen. Tornin nimi on Amras. Luukut on suljettu. He eivät saa tulla havaituiksi. Siitä huolehtii tornin omistaja, poikien eno. He kaksi ovat epäonnistuneet perheensä yhteisitsemurhassa. Isä ja äiti onnistuivat, heidät sen sijaan löydettiin liian nopeasti. Hekin halusivat kuolla ja haluavat yhä. Elämällä ei ole mitään annettavaa.

Bernhard avaa poikien historiaa Amrasissa vähitellen, pieninä pilkahduksina. Perheen onnettomuuden ja piinan alkulähde alkaa hahmottua. Äiti sai kammottavia epileptikkokohtauksia –niiksi kohtausten oireet tunnistin. Eikä vaan äiti, vaan myös Walter. Epilepsia oli vielä 1900-luvun puolivälissä sairaus, joka mahdollisti henkilön pakkosteriloinnin. Tauti ja itsemurhayritys ovat kuitenkin kestämätön yhdistelmä:

”Yksin enon vaikutusvaltaa meidän oli kiittäminen siitä, ettei meihin sovellettu Tirolin julmia terveysmääräyksiä, jotka koskevat itsemurhayrityksistä kiinni jääneitä, tuskallisen elämänjatkamiseen tuomittuja ja siten vaurioituneita henkilöitä, eikä viety niiden nojalla hullujenhuoneelle, missä olisimme saaneet kokea saman kohtalon kuin lukuisat Oberinntalin ja Karwendelin ja Brennersolan kylien asukkaat, jotka siellä vasta murskattiinkin ja tuhottiin hyvin tietämälläni, kammottavalla tavalla.”

Pojat eivät näe vankeudessaan nälkää, mutta he elävät tyhjyydessä, vaikka eno on tuonut heille myös kirjoja. He ovat toisistaan riippuvaisia, mutta kiintymyksen sijasta he tuntevat toinen toisiaan kohtaan ruumiillista vastenmielisyyttä.
”Walterin sairauden myötä vastenmielisyydestä (toisiamme kohtaan) oli tullut kiintymystä (toisiamme vastaan)…
Isoveli joutuu auttamaan pikkuveljeä liikkumisessa. ”… se oli yhteisistä päivistämme hirvittävin… ylimmälle porrasaskelmalle jouduin, tietysti lopen uupuneena, pyyhkimään Walterin sylkeä vaatteistani, sillä sairaalloisessa asenteessaan minua kohtaan ja minua vastaa hän oli sylkenyt päälleni… yrittänyt lyödä minua kasvoihin…”

He olivat olleet sivistysperhe, Walter musikaalisesti lahjakas, kertoja innostunut luonnontieteistä. Heidät pantiin nuorina opintielle:
”Kun valtion määräyksestä nielimme päivittäin tuota oppineiden sekoittamaa, koko maailman saastuttavaa sakeaa myrkkyä, joka tappoi nuorista, karkeuteen kykenemättömistä aivoistamme kaiken herkkyyden, lahjakkuutemme ylikuormittui nopeasti… Aika yliopistolla oli kai elämämme hirveintä aikaa, jos se ylipäätään oli elämää…”  Molempien intohimot tukehtuivat.

Perheen isä oli upporikas, siis oli. Mutta kaiken valtavan varallisuuden hän tavalla tai toisella menetti kiihtyvässä tahdissa, ilmeisesti pelaten ja ryypäten. Niissä kaiketi tunnetun innsbruckilaisperheen yhteisitsemurhan syyt: äidin ja pojan kammottavat, tihenevät sairaskohtaukset ja omaisuuden katoaminen humalahuuruisissa uhkapeleissä.

Tarina päättyy vaiheessa, jossa Walterin on onnistunut lopettamaan itsensä tornista alas hyppäämällä ja kertoja on jättänyt tornin, enonsa ja tämän kautta tuntemansa elämänpiirin ja häipynyt. Ehkä hänellä käynnistyy hiljalleen uusi elämä, haluttomasti ehkä, mutta vailla muitakaan vaihtoehtoja.

Kenties opin vielä nauramaan Hotakaisen tavoin Bernhardin synkkyydelle. Amras ei naurattanut, mutta kokoelman pienoisromaaneista toinen, Korttipeli sai virnistelemään.

Amras on musta helmi. (kääntäjä)

Thomas Bernhard: Kolme pienoisromaania. Amras, Korttipeli ja Kävely. Teos 2020, 258 sivua, josta Amrasia 70. Suomennos Tarja Roinila.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s