Risto Isomäki: Atlantin kuningatar

Atlantin kuningatar on Risto Isomäen tuorein teos. Se on neliosaisen Lauri Nurmi -sarjan viimeinen.  Edeltävät ovat Litium6 (2007), Jumalan pikkusormi (2009) ja Haudattu uhka (2016).  Niistä olen lukenut vain Litium6:n, liian vähän siis. Neljännen osan fokus on maapallon ekologiaa nyt ja etenkin lähitulevaisuudessa dramaattisesti järkyttävä ilmastonmuutos. Tarkastelukulmana on Afrikka. Mutta Isomäen aivoissa vilisee hektisesti myös muita nykyajan ja tulevaisuuden kysymyksiä, joista hän tyytyy kirjoittamaan romaanin jälkiselityksiin. Kirjan tarinaan kun ne istuvat perin huonosti, jos kaikki lainkaan. Sellaisia jälkiselityksissä ovat malaria ja Suomen hävittäjähankinnat.

Isomäki on näemmä lukenut kansanedustaja Kimmo Kiljusen toimittaman artikkeliteoksen Raportti uusien hävittäjäkoneiden hankinnasta (Into 2021).  Uskoakseni useimpien sen lukeneiden on aihetta panikoida. Hillittömän kallis hävittäjähankinta näyttäytyy maksiminopeudellaan etenevältä pikajunalta, joka on ajamassa kallioseinään, puolustuksellisesti ja taloudellisesti. Mutta lukuun ottamatta Kiljusta kenelläkään ministeri- tai parlamentaarikkomatkustajalla ei ole enää rohkeutta vetää hätäjarrusta. Poliittinen riski koetaan liian suureksi. Isomäki on kirjoittanut Atlantin kuningattareen vaikuttavat kolme lukua (5, 7 ja 8), missä kirjan päähenkilö, entinen agentti Lauri Nurmi pelaa simulaattorisotaa Suomen armeijan ilma- ja merivoimien kihojen kanssa. Kirjan herkkujakso muuten!

Malarian, etenkin sen viidestä muunnelmasta vaarallisimman, Plasmodium falciparumin, Isomäki kuvaa tulevaisuudessa juuri ilmastonmuutoksen seurauksena valkoihoisten massatappajaksi.  Hän perustelee väittämäänsä uskottavasti, jälkiselitysosassa siis.

Lauri Nurmi ei tarkoita samannimistä Iltalehden politiikan toimittajaa ja Into-kustantamon elämäkertakirjailijaa, vaan Isomäen kehittämää superagenttia, joka lyö taidoillaan ja hoksottimillaan mennen tullen laudalta jamesbondit ja julesvernet.  Agentti-Nurmen ex-työnantajat ovat olleet CIA ja NGU (Yhdysvaltain terrorismin vastainen erikoisyksikkö Nuclear Terrorism Unit).  Uutuuskirjassa hän on siirtynyt yksityishenkilöksi Helsinkiin, missä hän elää SUPOn varjeluksessa rakastettunsa Katharinen kanssa, kunnes kiusaus heittäytyä kehiin ottaa niskavoiton. Nurmelle tehdään hulppean hinnakas kahden viikon työtarjous Portugaliin siellä valmistetun laivan turvallisuuskonsulttina ja hän suostuu. Työpesti ei kuitenkaan jää kahteen viikkoon hänen rakastetulleen antamista vakuutteluista huolimatta.

Atlantin kuningattaren tapahtumat sijoittuvat nykypäivästä 50 vuotta eteenpäin jonnekin 2070-luvun paikkeille. Tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Niinpä mielikuvitukselle voi antaa vallan. Romaanin nimi tarkoittaa kuvitteellista maailman suurinta rahtilaivaa, pituudeltaan puolitoista kilometriä ja leveydeltään kolme sataa metriä.  Mutta eihän teräs kestä myrskyaaltojen armotonta moukarointia niin suurirunkoisessa laivassa! Ei niin, mutta alus ei ole terästä vaan ”eräänlaista hämähäkinseittiä jäljittelevällä polymeerillä ja nanohiiliputkilla vahvistettua X-aerogeeliä”.  Se joustaa laivan rakennuttajan mukaan tyrmäävimmätkin myrskyt kuin ”pullonokkadelfiinin iho”. Jättilaiva eriskummallisine rakennusmateriaaleineen ja kuvitteellisine sadan miljoonan tonnin maksimirahteineen on siis kirjan hervotonta fantasiaa.

Atlantin kuningatar on scifi-, vakoilu-, agentti- ja sotaromaani.  Sotaromaani siksi, että siinä käydään maailmansotaa, vaikka vain rahtunen ihmisiä maapallolla tietää siitä mitään ja on siinä osallinen. Toisena vastapuolena ovat fossiilisista polttoaineista rikastuvat jättiyritykset ja valtiot sekä niiden taustalla kasvottomat finanssipiirit, toisena osapuolena ”kansainvälisen SunWing-konsortion” rahakkaat tahot, jotka ilmastonmuutoksen jo pitkälle toteuduttua ovat ryhtyneet huimaavaan yritykseen, eräänlaiseen viimeiseen ja lopulliseen maailman pelastustaisteluun.  Kirja ei kerro tämän maailmansodan lopputulosta. Risto Isomäki, ekologinen ”huutavan ääni korvessa”, on sanonut itseään kaikesta huolimatta optimistiksi. Ehkei muuten jaksaisi kirjoittaa ekofantasioita, toista toisen perään ja kehitellä niissä ratkaisuehdotuksia maailman pelastamiseksi täystuholta.  Isomäki tietää kirjoittamistaan aiheista hyvin, hyvin paljon.

Risto Isomäki pystyy vaikuttamaan lukijoittensa arvomaailmaan. Mutta keitä lukijat ovat?  Oletettavasti heitä yhdistää varsin korkea koulutus. Iso osa heistä rakastanee scifikirjallisuutta ja laadukasta jännitystä. Yhtenä yhdistäjänä lienee ekologinen huoli ja vastuu. Mutta onko Isomäen kirjojen lukijoissa kemian, luonnontieteiden ja tekniikan tutkijoita, tieteemme huippuaivoja?  Sietäisi olla. Sukat jalassa pyörimään panevan fantasian ohessa Atlantin kuningatar on monin paikoin vaativaa lukemistoa. Tosin Isomäki ei yritä tehdä vaativimpia kohtia maallikkolukijalle ymmärrettäviksi.  Fantasian tyylilajistoon kuuluu vissinasteinen sumeus.

●●●

Atlantin kuningattaren perusasetelma on tämä. SunWing-konsortio on toteuttamassa jättirahtilaivansa neitsytmatkan ruumavarastot täytettyinä Afrikkaan vietäväksi Venäjän myymiä jääkuutioita ja jäämursketta ja tuotavaksi ruumassa pohjoisille kylmille vyöhykkeille säilöttäväksi troopista biomassaa, joka Afrikan kostean kuumassa ilmastossa hajoaisi nopeasti. Projekti tähtää hiilidioksidin sitomiseen. Isomäki ei selitä projektia normiaivoilla tajuttavaksi.
”Halloo, halloo, luet nyt scifiä ja fantasiaa”, kivahdan itselleni ja esitän itsesyytöksen: ”Taasko sinä erehdyt soveltamaan lukutapaa, missä fiktion ja todellisuuden välillä olisi luonnollinen vastaavuus.”

Atlantin kuningattaressa kaiken mahdollistava ihmeaine on piioksidiaerogeeli. Sillä on täydellinen kylmän ja kuuman lämmöneristyskyky ja käsittämätön iskunkestävyys, jopa kyky singota pinnaltaan konekivääritulituksen luodit, kuten teoksen loppupuolella ilmastopoliittisessa maailmansodassa yhden geelisuojapukuisen pelastukseksi tapahtuu.  Lisäksi aine on hyvin kevyttä. Teoksen lopun selvitysosassa Isomäki propagoi piioksidiaerogeelia ja sen mitä moninaisimpia tuotekehittämismahdollisuuksia innostavasti, mutta jättää kertomatta, mistä aineista tätä ihmegeeliä valmistetaan, valmistetaanko sitä jossakin edes laboratoriomitassa ja miten kallista sen massavalmistus olisi. Nettihaut ohjaavat kaikki takaisin Risto Isomäkeen.  Miksi tähän hyper-super-ihmeaineeseen eivät tiedemiehet ja rakennusteollisuus sitten tarttuisi?  Se ei kuitenkaan tunnu kirjassa olevan tuulesta temmattu.

●●●

Atlantin kuningatar on agenttiromaani siihen asti, kun matkansa Portugaliin peittelevä ja Euroopan pikkuteitä etenevä Lauri Nurmi tajuaa Sveitsin Alppien serpentiiniteillä olevansa kahden auton seuraama ja hänet yritetään tapaa ohittavasta autosta ampumalla. Kirja muuttuu hetkessä seikkailuromaaniksi. Nurmi arvaa olevansa massiivisessa väijytyksessä, missä hänen etenemisensä on päätetty estää. Kun lukija jättää Nurmen, hän on metsäisessä rotkossa, hengissä, vaikkei jyrkänteeltä pudotuksesta kukaan selviäisi elävänä. Kun lukija tapaa agentti Nurmen seuraavan kerran, hän on salassa pidetyssä ruopatussa laivavarustamossa Portugalin rannikolla Sado-joella ja Atlantin kuningatar on liki valmis neitsytmatkalleen.  Välimatkan hän on taittanut useilla varastamillaan autovanhuksilla.

Kasvottoman, vielä tuntemattoman vastapuolen tiedetään pyrkivän estämään laivan pääsyn Afrikan rannikolle, maksoi mitä maksoi.  Nurmi teetättää laivaan monia uusia turva- ja puolustusjärjestelmiä. Laivaa vastaan hyökkäisivät kenties ainakin Niger-joen suistoalueilla hallinnoivat valtiota voimakkaammat rosvojengit, likaisen työn tekijät, jotka on ostettu estämään laivan satamaan pääsy sekä valtaamaan laiva.  Mutta suurella rahalla värvätyt voimat ovat verrattomasti massiivisemmat. Pakenemaan kykenemätöntä laivaa vastaan suunnattu hyökkäys usein sadoin voimakkain moottorivenein ja monin tuhansin veren- ja rahanhimoisin, lujasti aseistautunein miehin yllättää laivan pikkuruisen miehistön. Alkaa hyökkääjien armoton massalahtaus, missä hyökkääjät ja puolustajat ovat vuoroin hetken verran niskan päällä.  

Risto Isomäki on taitava juonen kehittäjä. Massalahtaus ja hengissä säästyneiden hyökkääjien pako mantereelle ei ratkaise tätä maailmansotaa vaan siirtyy äärimmäisen pirulliseen uuteen vaiheeseen Pohjois-Amerikan rannikolle. Uhkavaatimusten ja kiristysten panokset nousevat epäinhimillisen huimiksi. Mitä agentti-Nurmi voi tehdä, kun kahdesta vaihtoehdosta molemmat ovat mitä kammottavimmat. Sota vaatii kuitenkin ratkaisunsa.

●●●

Sota ei ole kaunista, saatikka jaloa. Ne keinot, joihin nerokas agentti Lauri Nurmi joutuu syvän punninnan lopputuloksena turvautumaan, luokittuu suuren mittaluokan terroriteoksi.  Uhreina eivät ole enää värvätyt laivaan hyökkääjät, vaan heidän ostamisensa takana olevat rahakkaat tahot, fossiilisten polttoainefirmojen johtajat ja hallintoelinten johtohenkilöt. Kiristysaseiksi ostaa vapaaksi siepattu ja kidutettava Katharine tulevat Nurmelle terroristiset palkkamurhaajat. Mutta nykyajan nettimaailman tyyliin mikään ei jätä Nurmesta todisteita. Häneen kaiken takana päädytään loogisen päättelyn kautta.

Scifikirja ei moralisoi. Se fantasioi ja nostelee meiltä salassa pysyvän rahamaailman moninaisia peittopressuja, näyttää sellaista, mitä emme havainnoi ja mistä ei kerrota.

Risto Isomäki on kirjoittanut Atlantin kuningattarelle ikään kuin onnellisen ja optimistisen lopun. Vielä tässä vaiheessa Lauri Nurmi ja hänen rakastettunsa Katharine ovat elossa ja ekologinen vihollisleiri on kokenut silmittömät tappiot.  Mutta mikään Supo ei kirjan sankaria pystyisi varjelemaan mitä raaimmalta vastakostolta, ellei sittenkin olisi kyse paikoin hyytävän jännittävästä aikuisten sadusta, vahvoin ekologisin maustein. Saduissa kuuluu olla onnellinen loppu ja satujen sankarit ovat liki kuolemattomia.

Risto Isomäki: Atlantin kuningatar. Into 2021, 394 sivua.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s