Tito Colliander: Lähellä

Kahdesti lukemani Tito Collianderin (1904–1989) läpimurtoromaanin Ristisaatto (Korståget 1937, suom. 1978) jälkeen koin Lähellä-teoksen antoisimmaksi seitsenosaisen omaelämäkertasarjan niteistä. Teos sijoittuu 1930-luvulle, kirjailija viettää toisena suomalaisista kutsutuista aikaa natsi-Saksassa Travemündessä pohjoismaisessa kirjailijakodissa eikä vaikuta ymmärtävän politiikasta tuon taivaallista. Hän etsiytyy vuosikymmenen loppupuoliskolla Kaakkois-Viroon Petserin luostarin lähelle, kohtaa kiehtovan mutta oudon massakulkueen, helatorstain ristisaaton ja liittyy kuin magneetin vetämänä mukaan.

Hän on kirkkoon kuulumaton uskonnollinen kipuilija, maallikkomystikko, joka löytää venäjänkielisestä Malaja (Pieni) Patškovskan kylästä Petserin luostarin kupeesta sydämensä kotimaan.  Siellä hän asuu Ina-vaimonsa ja Maria-tyttärensä kanssa kolme ja puoli vuotta. Arvattavasti Colliandereiden evakkotaival Suomeen oli seurausta toisen maailmansodan syttymisestä, mutta siihen tämä nide ei vielä yllä. Tito Colliander kirjoittaa Patškovskassa läpimurtoromaaninsa Ristisaatto. Aviopuolisot liittyvät yhdessä ortodoksiseen kirkkoon.

Tärkeitä elämänvaiheita siis.

He olivat aikoneet asua Kuokkalassa, mutta sinnittely yhden tuisku- ja pakkastalven yli pienen vauvan kanssa kulutti voimat eikä toimeentuloa ollut. Collianderit muuttivat tilapäisesti Helsinkiin palaten kesäksi Kuokkalaan, jos Villa Golicke oli vapaana. Helsingissä he etsivät kotia loputtomasti asuen usean vuoden aikana lukuisissa eri osoitteissa alinomaa muuttaen. Työskentelyneliöitä ja omaa rauhaa ei riittänyt kahdelle luovalle taiteilijalle.

•••

Tito Colliander kutsuttiin vuonna 1934 yhdessä Lauri Viljasen kanssa Travemündeen Nordisches Dichterhauseen. Hän kohtasi natsismin massahurmoksen Hampurissa, minne eri pohjoismaiden kirjailijavieraat vietiin näkemään ja kuulemaan Adolf Hitleriä livenä. Siihen asti hän oli ollut suhteessa natsismiin teflonia (ainakin Lähellä-teoksesta tekemäni tulkinnan mukaan). Poliittinen mielipide oli hänestä individualistinen ratkaisu. Runoilijatalossa he kaikki olivat kanssakäymisessä saksalaisten kanssa päivittäin:
”Aloin nähdä saksalaiset elävinä ihmisinä – natseja tai ei, se oli heidän yksityisasiansa, siitä he osasivat päättää itse. Heillä oli oma älynlaatunsa, oma korkea kulttuurinsa, yksi oli Baijerista, toinen Saksista tai Reininmaalta tai Itä-Preussista. Heidän kokemuksensa olivat aivan erilaiset kuin meidän suomalaisten…”
Hän tunnisti omat vanhat lapsuudesta juontuvat ennakkoasenteensa saksalaisuutta kohtaan. Kielitaito oli riittämätön, samoin Saksan uuden ja vanhan kirjallisuuden tuntemus. Hampurissa hän koki kuulumattomuutensa joukkoon. Väki oli hurmoksessa ja vierellä seisovalle kollegalle Herybert Menzelillä nousivat kyyneleet silmiin. Menzelin silmistä loisti rakkaus ja usko.
Puhe herätti kammoa”, Colliander luonnehti omaa kokemustaan Hitlerin esiintymisestä.. 
Olavi Paavolainen
oli natsien vieraana Travemündenissä kahta vuotta myöhemmin seuraten Nürnbergissä puoluepäiviä 1936 ja kirjoittaen niistä kokemuksista pienoisteoksen Kolmannen valtakunnan vieraana. Kuten muistamme, esteetikko Paavolaisessa kävivät järki ja tunteet sylipainia. Collianderin kirjasta syntyi vaikutelma, että hän on minimoinut ja tietoisesti unohtanut vierailuviikot Saksassa. Oli kuitenkin kirjoitettava vaikka vähän, koska vierailu sijoittui kirjan kertomaan elämänjaksoon.

•••

Lähellä-niteestä käy ilmi, miten paljon Tito Colliander kirjoitti Ristisaaton päähenkilöön Thomasiin itseään. Paljon, hyvin paljon. Hän ei sairastanut Venäjän maaseudulla talonpoikaisasumuksessa lavantautia. Sairastaja oli ollut hänen vaimonsa Ina. Mutta hän seurasi viereltä ihmisjoukon suorittamaa nuorukaisen teilausta, jopa yllyttäjänä. Hirvittävä muistikuva ja syyllisyys seurasivat mukana koko elinajan. Ristisaatossa teilatuksi tulee Thomasin ystävä, syytön Boris Thomasin seuratessa kuoliaaksi potkimista ikkunasta.  Ja helatorstain ristisaaton hän näki juuri sellaisena kuin hän sen Ristisaatossa kuvaa. Siitä tuli käännekohta Tito Collianderin elämässä.

Kirjailija oli juuri niin alkoholisti, joksi hän kuvaa Thomasin Suomen kauden. Tito C. ei tuntenut rajojaan juomisessa myöskään Patškovaskassa. Kirkkoon rukoilemaan mennessään hän jakautui kahdeksi: kirkkoonko vai Must kassin kapakkaan (Musta kissa) nurkkapöytään viinapullon äärelle miettimään työn alla olevan romaaninsa ratkaisuja. Must kass veti sangen usein voiton. Ina oli säyseä eikä tehnyt toisen harharetkistä suurta numeroa.

Ristisaatto on suuri teos. Se on tulkittava Tito Collianderin ripiksi, ja siksi hän sen tunnistaa itsekin.

•••

Ei Tito Colliander, vuosia sitten luterilaisesta kirkosta eronnut, tullut niin kutsutusti uskoon. Koko hänen uskon etsintänsä oli juuri etsintää. Kun hän tarkkaili kirkossa ihmisten rukoilua tuohus kädessä, hän tajusi kielen moninaisuuden puhuttua kieltä laajemmaksi:
”Luulen, että aloin etsiä silloin kieltä jota etsin yhä. Rukouksen kieltä, joka jättää sanat taakseen. Tai: jonka jokainen sana on sali, josta aukea luvuttomasti ovia ja ikkunoita ja jokaisen oven takana uusi sali, josta aukeaa luvuttomasti ovia ja ikkunoita. Huone joka ei ole yksi vaan luvuttoman monta. Luonnostaan se on aina valoisa, pimeyttä siihen voi tuoda vain ihminen…
… Sellaista kieltä minä tahtoisin käyttää. Kirjainten ja äänteiden tuolla puolella olevaa. Palavan tuohuksen kieltä. Tai sitä ehkä, jota käyttää tuo nainen, joka polvillaan asettelee muutamaa talonsa nurkalla kasvanutta koreankeltaista kehäkukkaa Jumalanäidin, Vapahtajan iäisen, korkeasti siunatun Äidin kuvan kupeelle. Ja minä kysyn itseltäni: kiitollisuuttaanko hän noin tekee?”

Colliander kirjoittaa uskonnosta, jossa muinaisia ihmetekoja pyritään selittämään järjen päättelyn avulla, löytämään looginen selitys. ”Oli monia asioita, jotka hämärästi aavistin, mutta en voinut edes kuvitella, että järkeilevä, älyllinen minäni koskaan niitä hyväksyisi. Sitä, että ilman mahdottomuuksia uskonto lakkaisi olemasta uskonto.”

Ilman mahdottomuuksia uskonto lakkaisi olemasta uskonto. Lahjomaton tiivistys!

•••

Viettelys lainata Tito Collianderia koskee myös miltei elinikäisesti isänmaattomaksi ja kodittomaksi itsensä kokeneen kirjailijan, ikuisen evakon, valaistumista Petserin luostarialueen asuinkylää lähestyessään. Hän on palaamassa rekikyydissä talvipakkasella turkkiin kääriytyneenä pienen perheensä luo, kapakasta:
”Ja sitten tapahtui se merkillinen: että minut siinä heittelehtivässä reessä, pimeyden ja lumen keskellä valtasi kotonaolon tunne. Tämä on minun kotini. Tämä on ainoa kotiseutu, jota olen koskaan rakastanut. Kotiseutu, isänmaa – yhtäkkinen ja kirkas oivallus: että ihminen saattoi rakastaa jotakin paikkaa, seutua, maisemaa, niin kiintyä tähän kaikkeen, kotiinsa ja johonkin kieleen, pihatanhuaan, rantakaistaan ja jokeen, pieneen kylään, yhteen tuhansista – rakastaa sitä niin ylitse kaiken järjen, siinä määrin, että olisi puolustanut sitä kuolemaan asti…
… Ja minä kysyn itseltäni: tätäkö se on, jota sanotaan kotiseuturakkaudeksi? Vai oikeinko isänmaanrakkaudeksi?”

Mystikoksi luonnehdin Tito Collianderia minän, kielen, uskonnon ja yhteisöön kuulumisen pohdinnoissa. Uskonnollista mystikkoa hän hipoo tutkiessaan Nikolai Gogolin (k. 1852) unohdettua teosta Ajatuksia Jumalallisesta Liturgiasta (kirjoitti ajanjaksona 1847–1852), Siinä Gogol avaa kirkkoisä Johannes Krysostomoksen Liturgiaa jota Collianderin mukaan noudatetaan kirkoissa vielä tänä päivänä. Gogol itse piti teostaan tärkeänä. Sitä liturgiaa Colliander kuuli Petserissä aina vaan uudelleen pyhien toimitusten osana. Sen hän halusi avautuvan itselleen kaikessa moninaisuudessaan ja mielestään onnistuikin. ”Tästä aukeni tunteelleni ja ajattelulleni uusia näköaloja: tuki loputtomuudelle ja rajattomuudelle, ajallisesti ja paikallisesti. Ainaoleva ja iänkaikkinen.”

Tito Colliander: Lähellä. Weilin+Göös 1971, 264 sivua. Suomennos Kyllikki Härkäpää.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Muistelmat ja elämänkerrat Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s