Tito Colliander: Ristisaatto

Käsilläni on viime vuosisadan suomalaisen kaunokirjallisuuden helmi, Tito Collianderin (1904−1989) läpimurtoteos Ristisaatto (1937). Sain kirjan Helsingin kaupunginkirjaston päävarastosta.  Lienee sama yksilö, jonka luin yli kymmenen vuotta sitten, varastokirjana tuolloinkin. Taivaan enkeleille kiitos, että tämä harvinaiseksi käynyt klassikkohelmi löytyy edes pääkirjaston varastosta (ja kenties joistakin antikvaarisista kirjakaupoista). Oikeasti kiitos kuuluu enkelien sijasta sivistyksen vartijoille, kirjastonhoitajille.

Suomen kielellä Korståget ilmestyi yli neljä vuosikymmentä ilmestymisensä jälkeen. Siis kovin myöhään. Ehkä ruotsin kielen lukutaitomme oli ennen riittävän hyvissä kantimissa. Collianderin arvon tunnisti hänen tuotantonsa uskollinen kääntäjä Kyllikki Härkäpää sekä kustantaja Weilin+Göös. Arvokas, pitkälle toista sataa vuotta vanha kustantamo lakkasi olemasta vuonna 2011.

Ristisaatto kuului ensimmäisiin Annelin kirjoissa -blogeihini, niihin joita netistä ei enää löydy. Käypää tekstiä se on yhä, teoksen toisen lukemisen jälkeen sen läpi silmättyäni. Colliander kuvaa päähenkilönsä Tomasin kautta ihmisen sisäistä ristiriitaisuutta, irrallisuutta, yksinäisyyttä, juurettomuutta, heikkoutta ja haurautta. Tomas ei ole paha, vaikka hän aiheuttaa läheisilleen paljon kärsimystä.

Ristisaatto viittaa helatorstaihin. Vielä 1920- ja 1930-luvuilla se oli Kaakkois-Virossa kesän tulon kansanjuhla. Kulkue kannettavine ikoneineen lähti Petserin luostarista ja kiersi kaakkoisen maakunnan kylät ja taajamat. Joka kylässä se pysähtyi rukoilemaan tsasounan ja jokaisen kodin edessä siunaten kodin ikonit ja tulevan kesän sadon. Siellä, missä oli kirkko, ikonit kannettiin illalla kirkkoon ja osallistuttiin palavin tuohuksin kolme neljä tuntia kestävään jumalanpalvelukseen, seisoen kuten ortodoksisissa jumalanpalveluksissa on tapana. Ristisaatto kesti viikon ja päätyi lopulta Petseriin. Siihen osallistui eväspusseineen tuhansia ihmisiä supistuen pienimmillään muutamaan kymmeneen. Kulkue paisui ja supistui, supistui ja paisui. Vaellettaessa väki lauloi moniäänisesti kirkkoslaaviksi.

Itse ristisaattoa teoksessa kuvaa sen kolmas osa. Ensimmäisen osan Boris tapahtumat sijoittuvat koleran, nälänhädän ja väkivallan kourissa kouristelevaan Pietariin, toinen osa Tomasin vuosiin Suomessa ja kolmas vie syvälle eteläisen Viron maaseudulle.

Ristisaaton tapahtumat alkavat Venäjän bolševikkivallankumouksen jälkeisestä nälänhädästä Collianderin synnyin- ja nuoruusvuosien kaupungissa Pietarissa. Nälkä raastaa ja raaistaa. Collianderin alter ego Tomas on virunut maalla talonpoikaisasumuksessa lavantautisena henkitoreissaan ja palannut heikkokuntoisena kaupunkiin, suomalaisen tsaarinaikaisen upseeri-isän tilavaan kulttuurikotiin. Mutta isä ja äiti eivät ole enää siellä ja kodin ovat vallanneet uudet asukkaat. Isä ja äiti ovat välikäden avulla paenneet Suomeen, henkensä kaupalla. Nyt heidän auttajansa on paljastunut ja ammuttu. Tomasin on autettava itse itseään. Hän pakenee jalkaisin, mutta aiheuttaa ennen sitä ystävänsä julman lynkkauskuoleman tekijöinä vihan sokaisemat raivotautiset ihmiset. Tomas oli hourupäissään syyttänyt Borisia leipänsä varastajaksi. Syytöskirkumiset olivat kuin bensaa nälkiintyneiden viharoihuun. Pietarista metsien läpi kohti Suomen rajaa pakenevaa Tomasia seuraavat korvissa Borisin hyytävät kuolemanhuudot. Boris tapettiin hakkaamalla päähän ja potkimalla häntä avattujen haarojen väliin.

Toisessa osassa Tomas on yrittänyt vakauttaa elämäänsä. Hän on kuitenkin muukalainen itselleen ja ympäristölleen ja aiheuttaa monivuotisen avioliiton jälkeenkin kärsimystä läheisilleen. Syyllisyys, päätös ryhdistäytyä ja oman lyhythetkisen edun yliote vuorottelevat. Tomas hukuttaa itseään viinaan. Boriksen tuskanhuudot vaihtuvat oman sairaan lapsen tuskaiseen parkuun. Tomas on ryypännyt perheen rahat ravintoloissa ja joutunut antamaan lapsensa säästökirjan taksikuskille pantiksi maksamattomasta ajosta.

Viroon yläluokkainen Tomas pakenee mielijohteesta. Hän on kuullut venäläiseltä vanhukselta Ivan Vasiljevitšilta Petserin luostarin ristisaatosta ja sinne hän suuntaa matkansa. Ei hän ensin aio kulkueeseen, mutta liukuu sen liepeille ja saa seuralaisekseen tunnistamansa helsinkiläisvanhuksen, avojaloin taivallusta yrittävän Ivan Vasiljevitšin. Tomas ei hae uskonnollista katarsista, mutta hellepäiviä jatkunut vaellus tasoittaa hänen ristiriitojaan ja tuo lopulta hänelle mielen rauhan, seestyneen minuuden.

Mutta ristisaaton aikana on tapahtunut kaksi tärkeää tapahtumaa. Ylirasituksesta matkan aikana kuoleva Ivan Vasiljevitš on kertonut oman osallisuutensa nuorena miehenä viattoman sivullisen nuorukaisen massalynkkaukseen. Kun poika tajusi tulevansa tapetuksi, hän levitti käsivartensa sivuilleen ja toi mestaajien mieleen ristille naulitun Kristuksen. Ivanin kertomuksen jälkeen Tomas näkee ristisaaton kärjessä kannettavassa Kristus-ikonissa lynkatun ystävänsä Borisin kasvot. Boris oli hyvä ja puhdassieluinen ihminen, melkein kuin kärsivä Kristus. Aavistus oli käynyt Tomasissa jo aikaisemmin:

”Se oli Kristuksen kuva, kooltaan melko suuri, aikojen mennen kulunut ja kolhiintunut. Kiiltävän messingin keskeltä erottuivat kasvot matalana reliefinä, väristä oli jäljellä enää rippeitä. Silmät olivat sokeat, nenä lytyssä ja suun ääriviivat hävinneet; oli kuin kasvoja olisi mukiloitu, pahoinpidelty ja silvottu… Hän näki niiden lähestyvän hiljaa keinuen ihmisten päitten yläpuolella, hän näki vain ne, ja niitä valaisi aurinko. Väristys kävi hänen lävitseen, hän veti syvään henkeään. Silmänräpäyksen hänestä tuntui, että hän joskus ennen jo nähnyt nuo kasvot.”

Pietarissa syntynyt ja siellä nuoruutensa viettänyt Fritiof (myöh. Tito) Colliander kasvoi sivistyskodissa. On selvää, että hän tunsi venäläistä runoutta, muiden muassa nuoruusaikansa kohutun runoilijan Aleksandr Blokin (1880−1921) tuotantoa. Tunnetuimmassa runossa Kaksitoista Blok kuvaa kahdentoista vallankumouksellisen miehen marssia punaliput heiluen: ”Punalippu/ lepattaa.//Marssiaskel/ kajahtaa.// Vihollinen −/ havahtaa…// Eteenpäin siis lumimyrskyn/ mylläkässä,/ eteenpäin…// Aatteemme ainoan, kalliin ja oikean/ puolesta raatajat, eteenpäin!”  Runo päättyy monitulkintaiseen loppuunsa: ”… Joukko jatkaa, varmaan tahtiin…/ vieras rakki takanaan,/ edellänsä – tuiskusäässä/ verilippu kourassaan/ kuulasateen koskematta/ lumihelmet harteillaan/ lumen ruususeppel päässä/ keveästi myrskysäässä −/ edellänsä – Kristus käy.”

Koin mielihyvää tuon kirjallisen yhteyden tajuttuani. Liekö Colliander-kirjallisuustutkimus huomannut saman? Blok on sittenkin meillä marginaalisen väen tuntema runoilija.

Tito Colliander kääntyi 1930-luvulla ortodoksiseen uskoon, mutta oli hengeltään hyvin ekumeeninen. Petserissä hänen tiedetään käyneen vuonna 1936. Ihmisen ristiriitaisuuden ja yksinäisyyden kuvaajaa Tito Collianderia pidetään yhtenä merkittävimmistä suomalaisen kirjallisuuden totuudenetsijöistä.

Tito Colliander: Ristisaatto. Weilin+Göös 1978, 334 sivua. Suomennos Kyllikki Härkäpää. Blokin runolainausten suomennokset Anna-Maija Raittila ja Pentti Saaritsa.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Tito Colliander: Ristisaatto

  1. Luin juuri Annina Holmbergin ja Olli Löytyn teoksen Ina ja Tito. Suosittelen!

  2. Marja Delaini sanoo:

    Tito Colliander on itse elänyt ja nähnyt tuon nuoren miehen lynkkauksen Pietarissa. Nälänhädän aikana mies oli leipäjonossa varastanut lähimmäisen limpun ja juossut karkuun. Raivostunut väkijoukko sai hänet kiinni ja lynkkasi raakamaisesti. Näky oli liian järkyttävä nuorelle Titolle. Sen sitten kirjoitti kirjaansa.

    • Luin juuri Collianderin Lapsuuteni huvilat. Siinä hän mainitsee nähneensä omin silmin lynkkauksen Pietarissa. Oletettavasti nuo kokemukset tulevat tarkemmin jossain muistelmasarjan teoksessa myöhemmin. Kiitos täydennyksestäsi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s