Annastiina Storm: Kerro, kerro

Hienostuneen tyylikäs kansi on Emma Strömbergin suunnittelua.

Minulle käy välillä (useinkin) niin, että luettuani jonkin suurenmoisen kirjan haltioitumistani seuraa ahdistus: En osaa kirjoittaa tästä tasolla, jonka kirja ansaitsisi! Annastiina Stormin teoksesta Kerro, kerro ajattelin lisäksi: Jos tämä olisi esikoiskirja, se kilpailisi Vuoden 2019 esikoiskirjan tittelistä. Ei kilpaile. Romaani on tekijänsä toinen. Edellinen kilpaili, vuonna 2017.

Tutustuin Annastiina Stormin kertojantaitoihin nyt ensimmäistä kertaa. Teoksessa Kerro, kerro 41-vuotias Alisa Laine on vetäytynyt Helsingistä Joensuun pohjoispuolelle itselleen tuntemattomaan Hukan kylään kirjoittamaan seuraavaa romaaniaan. Kirja kertoisi oman isän ja äidin etsinnästä, sillä Alisa on tullut etsimään äitiään, helmikuussa syöpään kuollutta Lumikkia, joka jätti jälkeensä lapselleen 18 suttuisesti kirjoitettua elämänsä tilitysliuskaa, ja etsimään tuntematonta isäänsä, jonka Alisa lapsena uskoi olevan metsänkuningas. Sellaista satua Lumikki-äiti oli kertonut Alisalle tämän ollessa pieni, satua karhusta ja lumikosta, joille karhun pesässä nukutun yhteisen talviunen jälkeen syntyi pentu, selästä ruskea ja vatsasta valkoinen.

Kerro, kerro kertoo tarinaa kolmesta naisesta, Aliisasta, Lumikista ja Alisasta. Aliisa on joensuulainen romantiikannälkäinen, eläväinen neitonen, joka muiden tyttöjen tavoin ihastuu torilla lauantaisin lanttukukkoja myyvään Juho Nevalaiseen jostain Hukasta kylästä. Naistenmies saattaa Aliisan kylmän porraskäytävän kohtaamisissa raskaaksi ja tämä synnyttää lapsensa Lumikin menehtyen itse synnytyksessä verenhukkaan. Myös Lumikille syntyy ei-suunniteltu rakkauden hedelmä Alisa, Kerro, kerro -romaanin nykyaikaan sijoittuva minäkertoja.

Näistä perusaineksista Annastiina Storm rakentaa eri aikakausina tapahtuvan, pakahduttavan tarinansa. Äidin tilitysliuskoista Alisa on löytänyt vallan eri ihmisen kuin tuntemansa ”beigen värisen”, kurinalaisen, viileän, etäisen mutta kiistatta kauniin äidin. Joskus äiti on pukeutunut pakarat paljastavaan appelsiininväriseen mekkoon ja punaisiin sandaaleihin, kaulassaan puinen sydän, jonka toisella puolella on kirjan L ja toisella J. Ne Alisa löysi kerran vaatekomeron etäisimmästä sopukasta huolellisesti pakattuina.

J, Johannes, Johannes Kivelä, Goljat-nimellä tunnettu Kivelän kartanon poika Hukan kylästä.  Hänestä äiti on kertonut tytölleen kirjoittamassaan elämänsä paljastuksessa.

Perusrakenteeltaan teos vuorottelee kuvitteellisessa Lumikki-äidin kesässä 1970-luvun lopulla Hukassa ja Alisan omissa etsintäretkissä ja paikallisihmisten havainnoimisessa kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Paikalliset Storm kuvaa katoavaksi kansanosaksi. Heillä ei ole edes nimiä, lukuun ottamatta Nevalaista, Juho Nevalaisen vanhaa vaimoa, kylällä Kuningattareksi kutsuttua. Mies oli tunnettu pukki, joka teki tytön kuin tytön raskaaksi. Kuningattaren käsityksen mukaan kylän naiset ovat joko Nevalaisen äpäriä tai hänen äpäräinsä äitejä. Heidät tunnistaa syntymämerkistä. Sellainen on myös äidin lailla  Alisalla.

Muut keskeiset kyläläiset ovat Vierashuone-motellin pitäjä, iäkäs pitkänaama ja hänen vaimonsa valkotukka, pitkänaaman helluksi kutsuma. Kanta-asiakas on karvalakki, motelliaamiaisen aikaan motelliin aamukaljoille saapuva vanhus jalkojensa juuressa susikoira, jonka Alisa kokee sudeksi peläten sitä hillittömästi. Motellissa kesätyöntekijänä työskentelevän ponihäntäisen Storm kuvaa herkullisen tarkoin kielikuvin.

Kerro, kerro vaatii luontevasti jatkonsa ”kuvastin, ken on maassa kaunehin”. Lumikki tietenkin. Kirjan Lumikki oli häkellyttävän kaunis. Ei ollut outoa, että vasta 16-vuotias Goljat makasi Lumikin heti tavattuaana tämän kartanosta siivouspuuhista. Lumikki oli pestautunut Hukkaan sosiaalihoitajaksi. Kartanon kääpiöt olivat hänen asiakkaitaan. Stormin tarina kutoo sisäänsä klassisen Grimmin sadun Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä. Kerronnassa on paljon mystiikkaa ja kylässä elänyttä uskomusta.

Luettuani Annastiina Stormin hurmaavan kirjan kerran aloin lukea sitä uudelleen, osin siksi että teksti oli lumonnut minut, osin siksi etten alussa ollut täysin jyvällä milloin tarina kertoo Lumikissa, milloin hänen tyttäressään, ja siksi että kääpiöt jäivät itselleni sameiksi.

Näin sadun sitomisen suureen juoneen ymmärsin: Kartanon viimeisillä ylläpitäjillä Armas ja Betina Kivelällä oli yksi lapsi, kääpiöpoika Eero. Kun tämä onnettomuuden seurauksena vajosi koomaan ja siitä selvittyään lateli outoja ennustuksia, jotka alkoivat toteutua, kääpiötä alettiin kutsua Viisaaksi. Viisas lyöttäytyi yksiin kartanon palvelustytön, häntä kooman aikaan hoitaneen Siirin kanssa. He asuivat kartanon sijasta piilopirtissä, missä Siiri synnytti kääpiöitä, ainakin kerran kolmoset. Montako heitä lopulta oli, jäi kylällä hämäräksi. Mutta lapsen asteelle jääneinä miehinä he tarvitsivat huoltajan, siivoojan ja ruuan tekijän. Sosiaalihoitaja Lumikki sai heidät asiakkaikseen ja koska syntymämerkki teki hänen asumisensa häijyn Kuningatar Nevalaisen naapurina vaikeaksi, hän muutti asumaan kääpöille asuttavaksi jätettyyn autioituneeseen kartanoon. Alisa löytää Hukan hautausmaalta Armas ja Betina Kivelän yhteishaudan. Äidin tilityksessään kertoma vastasi siis ainakin siltä osin todellisia ihmisiä.

Mutta jos Siiri oli synnyttänyt Viisas-kääpiölle useita kääpiöitä, nuorimmainen oli normaali, Goljatiksi kutsuttu Johannes, Lumikin rakastettu. Oliko Goljatilla sittenkin muu isä, kuin Viisas-kääpiö Eero Kivelä, Goljatilla kun oli myös syntymämerkkiä muistuttava  jälki poskessa? Huomattuaan tulleensa raskaaksi Lumikki oli paennut Hukasta syyllisyyden nujertamana. Hän on rakastellut alaikäisen, vasta 16-vuotiaan asiakkaansa kanssa, joka kammottavimmassa tapauksessa voisi olla hänen veli- ja enopuolensa, molempia samanaikaisesti. Tosin Nevalainen oli kadonnut jo sitten elatusmaksuja pakoon Tornion kautta Ruotsiin. Mutta paon ajankohtaa Lumikki ei tiennyt.  Ja Johannes oli kiistänyt Lumikille olevansa tämän holhokki, asiakas. Vasta Stormin kirjan lopussa Alisa saa tietää, kuka on Johanneksen biologinen isä.

Kerro, kerro -romaanissa Alisa kipuilee oman parisuhteensa lapsettomuutta alkaessaan pelätä miesystävänsä Samulin liukuvan uuteen suhteeseen isäksi tulon toivossa. Alisa on kantanut tietämättään kehossaan synnytykseen kuolleen Aliisan ja äitinsä Lumikin isättömän lapsen taakkaa.

Lumikin kohtalo on Stormin kirjan viiltävää luettavaa, sillä Lumikin koko aikuiselämä hamaan kuolemaan asti oli sovituksen hakua taivaallisesta rakkaudenkesästä Hukassa. Lumikki asettui rakentamiensa aisojen väliin beigen väriseen elämään itselleen hankkimansa beigen värisen vanhemman miehen kanssa ja eli kahta rinnakkaiselämää,  kulissielämää sekä kuvitteellista elämää nuoruutensa Johanneksen kanssa. Alisa sai äidin Heikki-miehestä hyvän ja rakastavan isän, mutta oikea isä on – sen hän jo lapsena tiesi – metsänkuningas.

”… Sinä tarvitsit aikuisen, toimeentulevan, kunnollisen isän.”
Uskomatonta! Niinhän sinä kirjoitit. Väitit oikein mustaa valkoisella, mitä kaikkea minä tarvitsin. Millainen ihmelapsi minä olen ollutkaan, kun jo sikiönä olen osannut vaatia tiettyä tulotasoa ja iäkkäämpää isää. Että minä olen patistanut sinut jo katkaravun kokoisena kehittelemään valheen, jonka kanssa sinun oli niin vaikea elää, että jouduit rauhoittamaan itseäsi pillereillä. Tajuatko miten hirvittävää on laittaa tuo kaikki minun harteilleni? SINÄ sen toimentulevan miehen kuvittelit tarvitsevasi! Sinä sen valinnan teit, ihan itse. Sinä valitsit riistää isäni minulta ja minut häneltä!

Lumikin rakkaudenkesä loi kolme uhria. Johannes etsi Lumikkiaan sitkeästi vuosikaudet, muttei onnistunut taivuttelemaan tätä mukaansa. Lumikki jäi suhteessa fantasiamaailmaansa. Kuvitteellinen Lumikki läksyttää tytärtään Hukan rakkaudenkesän kuvauksista tämän työn alla olevassa romaanissa:
”Sinä olet tullut paljastamaan itsetunto-ongelmasi ja minkä lie lapsellisen mustasukkaisuutesi. Niin että koetatko kompensoida tekstisi ei niin vahvaa naiskuvaa laittamalla minut rietastelemaan?”

Minulle Kerro, kerro oli lukemisen ilotulitusta.

Annastiina Storm: Kerro, kerro. S&S 2019, 207 sivua.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s