Mikko Haaksluoto: Laseista läpi

Laseista läpi sisältää kolme kertomusta huono-osaisuudesta. Alkoholilla on luvattoman usein pääosa ratkaisujen ohjaajana.

Luettuani kotkalaisen Mikko Haaksluodon (s. 1974) kolmen kertomuksen kokoelmaa Laseista läpi mieleeni pukkasi Matti Nykäsen tokaisu Elämä on laifii.

Kirjoittaja tuntee aihemaailmansa. Hän asemoi itsensä tarinoiden ihmiskohtaloihin sivullisena havainnoijana, kuitenkin liki kuvaamiaan ihmisiä heidän kriittisenä ymmärtäjänä.

Kertomukset kuvaavat huono-osaisuutta ja syrjäytymistä lukuisin elämänvaikeuksien kasaumin.  Samoihin ihmisiin osuvat matala koulutustaso, työttömyys, konfliktit asioinneissa, lyhytpinnaisuus, rahattomuus, näköalattomuus, ihmissuhdeongelmat ja tietenkin kuningas Alkoholi. Henkilökuviin liittyy katkeruutta, suvaitsemattomuutta ja kaunaa. Pääsääntöisesti syyt vaikeuksiin ovat muissa, paremmin pärjäävissä ja ennen muuta päättäjissä. Haaksluoto antaa äänen uhriutuneille maaseudun ja pikkukaupunkien besserwissereille.  Kokoelma maistuu havaintoja tekevän kirjailijan muistin tallenteilta kaljakuppiloiden nurkkapöydistä ehjiksi tarinoiksi luonnosteltuina. Vain kaljapöytiin liittämäni rämisevä huumori puuttuu.

Itselleni kokoelman lukeminen osui heti eduskuntavaalien päälle. Kirjan henkilöiden välittämää mustavalkeaa, usein hyisen rasistista asennetta ja yksinkertaistettuja yhteiskunnallisia mielenjuuttumia on tulkittavissa myös vaalituloksista. Tarkoitan jyrkimpien perussuomalaisten näkemysten normalisoitumista isohkossa osassa kansalaisia.

Haaksluodon kokoelma on aiheeltaan yhtenäinen. Huono-osaisuutta hän nostaa kolmessa tarinassaan esiin monipuolisesti.

Hääkutsussa opettajaksi valmistuneen Jarkin elämänhallinta on kadoksissa. Alkoholisoitunut, epävarma ja tarmoton Jarkki on ryhditön, neuvoton ja toimeton hakeakseen aktiivisesti töitä. Hän haaveilee kirjailijanurasta. Mutta se tökkii. Julkaisukynnyksen ylittävää ei ole syntynyt. Kun elämä on suistunut raiteilta, psyykkisiä puskureita ja kestokykyä ei liioin löydy. Kaikki tympii ja nostattaa raivoa. Ärsyttäviä sattumuksia riittää, kuten törmääminen menestyksellään leuhkivaan Toivaseen, vanhaan koulukaveriin sekä äidin välittämä likisukulaisen hääkutsu. Sinnekö pitäisi mennä tekemään omasta elämästä tiliä uteleville sukulaisille?

Jarkki on yrittänyt sinnitellä raittiina, mutta nyt hän antaa revetä, vaikka vihoviimeisillä rahoilla. Kapakassa hänen seuraansa tarjoutuu homoksi tiedetty mies. Miehellä on varaa tarjota korvauksesi pääsystään juttuseuraan. Kun ilmaiseksi saa, Jarkki ei tunne rajojaan. Ilta ja yö tuovat heteroseksuaalille Jarkille oudon käänteen.  Ehkä Jarkki oppii jotain uutta ja saa otetta luisuvaan elämäänsä. Hääkutsu-kertomuksellaan Haaksluoto välittää onnistuneesti suvaitsevaa ja hyväksyvää ihmiskuvaa.

Kertomuksessa Rotinat psykologi-Hanna lomailee lapsuudenkodissaan maalla ja lähtee vastentahtoisesti serkkunsa Sinin kanssa viemään vauvatuliaisia, rotinoita, lukioajan bestikselleen Paulalle. Välit Paulan kanssa tosin viilenivät jo kouluaikana. Paula laiminlöi koulun, ei läpäissyt ylioppilaskirjoituksia, pika-avioitui ja on nyt kahden pienen lapsen kotiäiti. Sekä Paula että hänen miehensä Kari-Pekka ovat työttömiä eikä kummallakaan ole vetoa töiden etsintään.

Kertomuksen Paulassa ja Kari-Pekassa fyysistyvät väittämät työttömyystuen ja sosiaaliavun turvin elävistä töiden vieroksujista. He ovat sellaisia, räikeimmillään. Niin on myös vanhempiensa siivellä elävä Paulan veli, Jarkko, joka rassaa huvikseen vanhoja autoja ja syyllistyy juopottelun ohessa pikkulaittomuuksiin. Tunnollisella Hannalla on sietämistä. Häntä ärsyttää kaikki, jopa omien vanhempien rutiinit, säästäväisyys ja Hannan mielestä ”ihan kohtalainen” maataloustuloeläke. Mielestäni Rotinat vahvistaa työttömiin kohdistuvia työnvieroksunta-asenteita, vaikka kirjoittaja pyrkii koulimaan tarinassaan Hannaa ihmissuhteissaan suurempaan joustavuuteen.

Mikko Haaksluoto viljelee dialogissa hallitusti savon murretta. Rotinat kuuluvat itäsuomalaiseen synnytysperinteeseen. Oman lapsuudenkyläni vastaava käsite oli saunaruuat. En tosin muista niitä koskaan vauvaperheille viedyn.

Nimikkokertomus Laseista läpi oli itselleni pakahduttava siksi, että sen alkoholisoitunut, suorastaan rapajuoppo Jaakko yrittää nousta elämänsä alhosta, mutta ote irtoaa toisenlaisista aikeista piittaamatta. Alkoholismi sairautena alistuu huonosti hyville aikomuksille tai tahdonvoimalle. Viina on vienyt Jaakon elämästä kaiken: vaimon, yhteisen lapsen, kodin, työn ja toimeentulon. Jaakko on pohjalla, laskelmoivan ex-vaimon ja hänen sosiaalitanttaystäviensä kiristysverkossa. Kyse on isän oikeudesta lapsensa osahuoltajuuteen.

Mutta ei niin pahaa, ettei hyvääkin. Reppanoita työkseen kohtaavat poliisit ovat ihmistuntemuksen ammattilaisia ja siksi reiluja. Tervejärkiseksi tueksi Jaakko saa ex-anoppinsa Salmen. Kun Jaakko aikeistaan huolimatta ajautuu (ajetaan) umpikujaan, hän käämit poltettuaan tekee ratkaisunsa ja ajaa lasiovien läpi.  Lukijan asiaksi jää päättää, johtaako epätoivoinen teko käänteeseen kohti hallitumpaa elämää.

Oletan kokoelman kertomusten syntyneen eri kausina. Ensimmäinen ei näet ole kirjoitusteknisesti yhtä tasainen kuin kaksi muuta. Tapaan lukea kynä kädessä tehdäkseni laitamerkintöjä tai muistiinpanoja. Huomasin nyt pyyhkiväni sanoja yli. Vajaamittaiselle aloitussivulle kertyi kolmisenkymmentä ylipyyhittyä sanaa. Se jurppi minua siihen mittaan, että panin lukemiseni pian alkusivujen jälkeen tauolle.  Taustaksi kerron tämän itsestäni:

Kuuluin töissä verkkolehteä toimittaneeseen tiimiin. Se oli yksi lukuisista sivutöistäni. Työyhteisöön palkattiin nuori määräaikaistyöntekijä Johanna. Verkkojulkaisun toimitussihteerivuorollaan hän alkoi kerran ronkkia valmista juttuani vetämällä siitä sanoja yli. Loukkaannuin, haavoituin ja tunsin tulleeni häpäistyksi. Hän oli ankara: Tekstissä ei saa olla turhia sanoja. Jokaisen julkaistun sanan tulee olla perusteltu, tarpeellinen. Vasta pitkällä viiveellä suostuin myöntämään itselleni, että Johanna on oikeassa. Olen yrittänyt pitää hänen opetuksensa mielessäni.

Toinen varhempi kollegani, Anelma, lausahti samasta seikasta kiteytyksen:
Virta on leveämpi kuin leveä virta.”
Lukijan aivoillekin on siis jätettävä liikkumatilaa. Ilmenikö asia jo toisesta sanasta tai yhteydestä?

Hyvä kustannustoimittaja on kirjailijalle a ja o. Toivon, että Mikko Haaksluodolla on sellainen luottohenkilö.  Hän näet hallitsee aihealueita, jonne ei ole kirjallisuuskentässä tunkua.

Seuraavat esimerkkini eivät ehkä ole timantteja, mutta esitän ne silti. Aloituslauseita ”Jarkki lähti tapojensa mukaan kaupungille aikaansa tappamaan. Hän käveli ensin torille ja maleksi sieltä askeleitaan viivytellen kojulta toiselle.” tiivistäisin vaikkapa muotoon ”Jarkko lähti tapojensa mukaan kaupungille. Hän käveli ensin torille ja maleksi kojulta toiselle.”  Vahvamausteinen verbi maleksia ilmaisee, että kyse on päämäärättömästä ajan kuluttamisesta.

Tai lauseen ”Jarkki tiesi paremmin kuin hyvin, millaista oli elää työttömänä nälkätaiteilijana, siitä oli romantiikka useimmiten sangen kaukana.” jämäköittäisin muotoon ”Jarkki tiesi hyvin, millaista oli elää työttömänä nälkätaiteilijana; siitä oli romantiikka kaukana.”

Mikko Haaksluoto tuntee maaseudun ja pikkukaupunkien elämänmuotoa, jota pitkälle koulutettu, hyväosainen, isojen kaupunkien asukki tuntenee häntä huonommin ja tuskin halunnee lähemmin tutustuakaan. On arvokasta, että joku kykenee sanaistamaan väestökadon kouriin joutuneiden alueiden ihmisten arkea ja tuntoja. Siksi toivotan Laseista läpi -kokoelman kirjoittajalle menestystä hänen valitsemallaan kirjailijan uralla.

Mikko Haaksluoto: Laseista läpi. Atrain&Nord 2018, 238 sivua.

Mainokset
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s