Helsingin kirjamessut, osa lauantaistani

Rosa Liksomin Everstinna on nuorten valinta vaikuttavimmaksi kaunokirjalliseksi teokseksi. Kirja ilmestyi samanaikaisesti Kööpenhaminan messuilla tanskaksi. (Kuva vuodelta 2017.)

Nuori Aleksis on toisen asteen opiskelijoiden, käytännössä lukiolaisten raadin antama palkinto parhaaksi valitsemalleen kotimaisen kaunokirjan kirjoittajalle. Olen joka syksy kiinnostuneena seurannut valinnan julkistamista. Tänä syksynä palkinnon sai Rosa Liksom romaanistaan Everstinna.

Rosa Liksom oli samanaikaisesti Kööpenhaminan kirjamessuilla, sillä Everstinnan ilmestyi siellä tanskaksi käännettynä. Liksom kertoi lähettämässään viestissä nuorille teoksen kirjoittamisen olleen hänelle rankkaa siksi, että hän joutui elämään seitsemän vuotta everstinnan ”ihon alla”. Nuoret luonnehtivat teosta raa`aksi ja kauniiksi.

Pikku-Finlandia on vuorostaan tunnustus, joka annetaan nuorelle kirjoittajalle korkeatasoisesta ja persoonallisesta kirjallisuusesseestä. Osallistujia oli tänä vuonna Suomen eri lukioista 53. Kilpailutöiden korkean laadun vuoksi tällä kertaa palkittiin kaksi toisen asteen opiskelijaa. Pikku-Finlandian sai oululainen Maria Beslic T.S. Elliot -vaikutteisesta esseestään Kaikkein surullisin rakkaustarina sekä tamperelainen Eero Kaarsalo Donna Tarttin romaania Tikli käsittelevästä esseestään.

Pikku-Finlandia oikeuttaa palkitut olemaan läsnä Finlandia-ehdokkaiden  julkistamistilaisuudessa sekä itse palkinnon julkistamisessa.  Molemmista nuorista tuli samalla Finlandia-lähettiläitä.

Tietokirjailijoille tunnustusta

Palkittuja tietokirjailijoita: Jake Nyman, Seppo Hentilä, Pertti Koskimies, Katleena Kortesuo ja Satu Kaski.

Viisi ansioitunutta tietokirjailijaa palkittiin niin ikään, jokainen heistä erittäin pitkästä ja runsaasta tietoteostuotannosta. Palkitut olivat emeritusprofessori Seppo Hentilä, urheilupsykologi Satu Kaski, muiden muassa bisneskirjoja kirjoittanut Katleena Kortesuo, biologi, valokuvaaja ja laaja-alainen lintuasiantuntija Pertti Koskimies sekä musiikkitoimittaja Jake Nyman.

Hentilän suurtyö on laaja Suomen poliittinen historia 1809−1995 (−2009), lukuisat Saksaa ja erityisesti DDR:ää käsittelevät poliittiset teokset sekä Suomen työväenurheilun historia I−III.  Kaski on julkaissut runsaasti urheiluvalmentautumisesta. Koskimieheltä on ilmestynyt yli 20 luonto- ja lintuteosta ja Nyman on populaarimusiikin elävä kirjasto. Hän on kirjoittanut peräti 15 populaarin musiikin tietoteosta.

Palkitsemisen tekee Suomen Tietokirjailijat ry.

Kirjailija kiitti

Sirpa Kähkönen kiitti Suomen kirjailjain puolesta Lastenkirjainstuuttia. Kukat ja Hannu Väisäsen taulun ottivat vastaan toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja puheenjohtaja Marianne Laakso.

Suomen Kirjailijaliitto kiittää vuorostaan henkilöä, henkilöryhmää tai tahoa, joka on merkittävästi edistänyt suomalaista kirjallisuutta ja vaikuttanut kirjallisuutta koskevaan poliittiseen keskusteluun.

Kiitoksen sai kukkien ja Hannu Väisäsen maalauksen Kirjokala kera Lastenkirjainstituutti monipuolisesta ja vaikuttavasta työskentelystä lastenkirjallisuuden puolesta. Instituutti ylläpitää lasten ja nuorten kirjojen ja kirjallisuustutkimuksen erikoiskirjastoa, tekee parhaillaan Suomen Kulttuurirahaston rahoituksen turvin kirjalahjoituksia Suomen lukioihin ja rakentaa Lukema-portaalia, jonka on määrä olla valmis ensi keväänä. Instituutin Onnimanni-lehti on suunnattu aikuisille, joiden tehtäviin kuuluu edistää lasten lukemista.

Kirjailija ei selviä apurahoilla

Kansanedustaja Tuomo Puumala, kirjailija Jarmo Stoor ja kansanedustaja Silvia Modig keskustelivat kirjailijain toimeentulosta Sirpa Kähkösen johdattelemana.

Kirjailijaliiton paneelissa keskusteltiin kirjailijoiden toimeentulosta.  Suomen Kirjailijaliitolla on tuore toimeentulotutkimus, joka puhuu karua kieltä. Kirjamyyntiin perustuva mediaanitulo kirjailijoilla keskimäärin on vaivaiset 2500 euroa vuodessa. Apurahat huomioon ottaen se on 11 000 euroa vuodessa. 25 euron hintaisesta kirjasta kirjailijalle tulee pari kolme euroa.

”Apurahat eivät ole nousseet vuosiin. Niiden varassa elävät kirjailijat ovat köyhyysrajan alapuolella. Tyypillisesti kirjailija joutuu kokoamaan tulonsa pienistä puroista, lehtijutuista, käännöstöistä ja sen semmoisista. Hieno asia on se, että kirjastokorvausten taso on sentään noussut ihan merkittävästi”, summasi tilannetta  kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

Paneeliin osallistunut kirjailija Jarmo Stoor kertoi tekevänsä ensin ansiotyötä ja vetäytyvänsä sitten kirjoittamaan. ”Työ katkaisee kirjoitusprosessin, ehkä lopullisestikin. Lyhyet kirjoituspätkät rikkovat kirjoittamisen rutiinin”, hän suri.

Tuomo Puumala (kesk.) näkee kolme tietä kohentaa kirjailijain tilannetta. ”Ensiksikin nuoret tulisi saada lukemaan, siis kasvamaan kirjojen kuluttajiksi.  Toiseksi valtion kulttuuribudjettia tulisi ajatella soten kannalta, nähdä kulttuuri hyvinvoinnin tuottajana. Kun soten tavoitteena on tuottaa hyvinvointia, sen budjetista voitaisiin irrottaa prosentti kulttuurille. Kolmantena näen perusturvan ja esimerkiksi negatiivisen veron.”

Kansanedustaja Silvia Modig (vasemmistoliitto) kannattaa apurahojen tason ja määrän korottamista. Lisäksi kirjailijain moninaiset eläkkeet tulisi yhtenäistää. ”Silpun sijasta tarvitaan yhtenäismallia. Taiteen ja kulttuurin osuus tulisi nostaa prosentiksi budjetista”, hän listasi.

Pääsin kuulemaan lukuisia kirjailijaesittelyjä. Näin monia itselleni uusia kirjailijakasvoja ja kuulin heidän teoksistaan. Niihin palaan erikseen viimeisessä messujutussani.

Kirjamessujen parina on joka vuosi Viini- ja ruokamessut. Niilläkin yritin ”käväistä”, minkä nyt siellä vallinneessa tolkuttomassa tungoksessa onnistuin matelemaan. Herkullisia pohjoiskarjalaisia ohraryynitäytteisiä piirakoita sentään ostin. Viinin ääreltä moni tulee katselemaan kirjoja ja kirjaostosten päälle saatetaan käydä viinilasillisella. Molemmissa kauppa sujui. Ihmiset poistuivat lauantai-illan pimeään täysinäisten kirjakassiensa ja ruokaerikoisuuksiensa kanssa.

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Helsingin kirjamessut, osa lauantaistani

  1. Silvia Modig on kansanedustaja. Entinen toimittaja kyllä, mutta ei politiikan toimittaja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s