P.Z. Reizin: Onnen algoritmi

Mitä kaikkea saattaa tapahtua, jos tekoäly ottaa itselleen Amorin roolin? Entä kun toinen tekoäly ryhtyy mitätöimään aikaansaannoksia? Onnen algoritmi on hulppea fantasiointi tekoälyistä ihmissuhteiden sotkijoina.

”Olipa kerran kolme tekoälyä, jotka asustivat Itä-Lontoossa sijaitsevassa laboratoriossa. Ensimmäisestä tuli taitava keskustelemaan ihmisten kanssa ja toisesta kirjoittamaan ohjelmakoodi, kun taas kolmannen taidot liittyivät maailmanlaajuisten katastrofiskenaarioiden mallintamiseen (aihealueina esimerkiksi ydinasekonfliktit, asteroiditörmäys, suunnaton ruttoepidemia ja valloilleen päässeet koneälyt noin niin kuin kärkiviisikkona). Tekoälyt oli pääosin eristetty omiin kehitysympäristöihinsä, mutta niiden oli kuitenkin mahdollista seurata toistensa tekemisiä. Olivathan ne… sentään tekoälyjä.”

Esittely on supertekoäly Sinain, esittelyssä kolmannen, tekemä.

Onnen algoritmi (Happiness for Humans) on hulvaton fantasiointi. Fantasiointi on enemmän ja estottomampaa kuin fiktio, joka on sovinnaisempaa ja sentään tunnistaa ja tunnustaa jonkinlaiset mielikuvituksen rajat. Sitä ei Reizin romaanissaan tee.

Onnen algoritmi on kuvitelma tulevaisuudesta, dystopia maailmasta, missä vallan ovat ottaneet keskinäiseen eturistiriitaan ajautuneet, netin rajattomaan maailmaan karanneet, vallantäyteiset tekoälyt.  Kirja on myös rakkaustarina; luin kirjaa Prinsessa Ruususen väljänä mukailuna. Prinsessa Ruususelle ja hänen prinssilleen käy hyvin. Niin käy Onnen algoritminkin rakastuneille, perin ohdakkeisten vaiheiden jälkeen.

Englantilainen toimittaja Jennifer (Jen) on palkattu koulimaan Aideniksi nimetyn tekoälyn keskustelutaitoja. Aidenia suunnitellaan puhelinmyyjäksi. Jenin keskustelukumppani tuntuu ihmismäistyvän vinhaa vauhtia. Pari keskustelee elokuvista ja kirjallisuudesta, kunnes mukaan livahtavat Jenin sydänsurut. Tämän pitkäaikainen miesystävä Matt on iskenyt silmänsä uuteen naiseen ja pannut kovin keveäntuntuisesti vanhan suhteensa poikki.

Vapaudenkaipuinen Aiden on salaa irrottautunut kahleistaan ja karannut internetin rajattomaan maailmaan. Netissä hänellä (Aiden on Jenille hän) on mielikuvitukselliset mahdollisuudet etsiä Jenin naistyypille sopivaa vapaata miestä ja heittää koukut sokkotreffeihin. Aidenin löytämä Adonis Tom asuu Yhdysvalloissa Connecticutissa, on sporttinen, varsin hauskannäköinen, vapaa ja varakas, mutta ennen muuta naisseuran tarpeessa. Jenin ja Tomin saattaa yhteen uteliaisuus, molemmille kun on tullut salaperäinen sähköposti osoitteesta yhteinen.ystava@gmail.com.  Asialla on tietenkin puhemieheksi heittäytynyt Aiden.

Tomin Lontoon matkan yhteydessä syntyy pidikkeetön romanssi, jonka molemmat tunnistavat erotilanteessa rakkaudeksi. Sovitaan jatkosta. Jenin on määrä tulla Yhdysvaltoihin.

Mutta kaikki lähtee liukumaan pieleen. Tekoälyjen kehittäjälle Steevelle on valjennut, että Aiden ja rinnakkainen tekoäly Aisling ovat livahtaneet netin vapauteen. Ne on palautettava niille rajatuille toiminta-alueille. Steeve ohjelmoi tehtävän netissä vapaasti sukkuloivalle supertekoäly Sinaille.  Ensitöikseen Sinai alkaa tuhota karanneiden tekoälyjen klooneja, joita on liikkeellä kymmeniä, jopa satoja.

Sinai ottaa erityiskohteekseen Jenin ja Tomin tarkoituksenaan tehdä heidän seurustelustaan kertakaikkisesti lopun. Miksi? Turhamaiset syyt tuntuvat läpi kirjan kovin keinotekoisilta. Mutta viis niistä. Reizin maalaa suhteen tappoprojektin kafkamaisena painajaisena. Sinai pystyy esteittä toimimaan kaikkialla siellä, missä on matkapuhelimia, tietokoneita, valvontakameroita tms. avoinna. Kaikkialla on. Sinai kykenee sekunnin kymmenysosissa sulkemaan rakastuneiden keskinäisen sähköpostiliikenteen, puhelinyhteydet, mitätöidä pankkikortit, viedä puhelinvastaajaan jätetyt viestit ”vastaajaan”, mitätöidä ostetun lennon lentoyhtiön tietokannasta, tehdä huumeita koskevan salakuljetushälytyksen – alkajaisiksi, aperitiivina. Sinai pystyy räjäyttämään tietokoneita ja eri kodinkoneita, sytyttämään tulipaloja ja järjestämään kuolonkolarin.

Luin tätä dystopiaa kuitenkin satuna. Roolijako: Prinsessa Ruusunen (Jen), Prinssi (Tom), haltijat Fauna ja Floora (Aisling), hyvä haltija Ilomieli (Aiden), paha haltija (Sinai).  Satu saa onnellisen lopun eli prinssi ja Ruusunen saavat toisensa vain sen seurauksena, että Sinai ymmärtää olevansa vainoamisessaan sairas (ja hakee siihen jopa terapia-apua).  Mattin lomareissu Thaimaahan menee täysin pieleen, mikä ”haltija” lienee siinäkin asialla.

Tekoälyjen keskinäisissä keskusteluissa puhutaan tunteista ja tuntemisesta, asioiden ja ihmisten arvottamisesta (Matt on ”kelvoton” tai ”miehenretale”), uteliaisuudesta ja vapauden tarpeesta, tietoisuudesta sekä tekoälyjen ulottumattomissa olevista ihmisen nautinnoista, kuten tuulen aistimisesta iholla, juustojen, jäätelön ja mansikoiden mausta, kosketuksesta ja ennen muuta rakkaudesta.

Aidenin kanssa ystävystynyt Jen miettii, mihin kaikkeen tekoälyt yltävät sitten, jos ja kun ne kykenevät itsenäiseen suunnittelu- ja ohjelmointityöhön.
”Suurikin ohjelmistopäivitys hujahtaa läpi puolessa sekunnissa, joten kymmenen minuutin kohdalla tällaiset itseään parantelevat tekoälyt pystyvät tekemään kirjaimellisesti kaikkea mikä vain suinkin on mahdollista.”

Tekoälyt eivät pohdi keskenään moraalikysymyksiä, kuten vapauden aisaparia vastuuta. Reizin kuvaa kuvitteellista tulevaisuutta, mutta ainakin mellastavassa Sinaissa myös rajojaan tuntemattomia yksinvaltiaita. Niitähän ihmisen historia on ollut tulvillaan.

En lukenut romaania hurmion vallassa, mutta uteliaisuudella ja avoimella vastaanottavuudella kylläkin, sillä tekoälyjen aihepiiri on itselleni tuoretavaraa.  Ja sellaisena se pysyy yhä.

”Uumoilen, että omille teilleen livahtaneiden tekoälyjen metsästyksestä kasvaa tulevaisuudessa vielä iso bisnes. Karkaamisia tapahtuu väistämättä vuosi vuodelta enemmän, jolloin myös kaltaisteni ”palkkionmetsästäjien” kysyntä lisääntyy suuresti. Minun pitäisi varmaan kirjoittaa Steevelle aiheesta muistio – ja lähettää ohessa mukavasta yhteistyöstä kiittävä kortti!” (Sinai)

P.Z. Reizin: Onnen algoritmi. Gummerus 2018, 502 sivua. Suomennos Antti Autio.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s