Paul Auster: 4321

Mammuttiromaanillaan 4321 Paul Auster on vankentanut asemansa Yhdysvaltain johtavana prosaistina.

Järisyttävä! Olen kammonnut voimasanoja, mutta nyt en: Paul Austerin mammuttiteos 4321 on nerokas: idealtaan, rakenteeltaan ja pursuavan rikkaalta kieleltään. 4321 pulppuaa ehtymättömästi mielikuvitusta. Se analysoi armottomasti amerikkalaista 1960-luvun yhteiskuntaa. Se antaa äänen toisen maailmansodan jälkeiselle nuorten sukupolvelle –kyseenalaistavalle, rohkealle, aatteelliselle, mutta pettyvälle ja oman maansa pettämälle nuorisolle.

4321 ammentaa vakuuttavuutensa ihmiskunnan vuosituhanten yli ulottuvasta kirjallisesta sivistyksestä ja on itse tuon sivistyksen jatkuvuuden fanfaari.

Luin tätä jättiteosta ihastuksen ja hämmennyksen vallassa, rehellinen ollakseni ajoittain myös väsymyksen. 1141-sivuinen lukupaketti koetteli ainakin ranteita, välillä malttiakin. Hämmennyksen saavat aikaan toistuvat ansat, tapahtumien silmiinpistävät ristiriidat. Teoksessa ikään kuin kulkee rinnakkain useita totuuksia, eikä lukija ainakaan yhdellä lukemalla tunnista niiden välisiä siirtymiä.

Edettyäni teoksessa varsin pitkälle aloin kaivata matkalleni karttoja. Ensimmäinen niistä olisi henkilökartta teoksen laajaan suku- ja henkilögalleriaan. Toinen olisi ajallinen tapahtumakalenteri. Kun olin edennyt lukemisessani pidemmälle, tajusin, että kartat hämmentäisivät paljastamillaan ristiriitaisuuksilla entisestään. Paul Auster käyttää ”pysy-kärryillä-jos-voit” -logiikkaa, sillä kirjansa jujun hän paljastaa vasta loppusivuilla.

Tajusin, ettei tapahtumien ristiriitaisuuksiin pidä kompastua, vaan sallia tarinan viedä.

Sokea sattuma

Elämänkulun suunnan määrää usein sokea sattuma tai sattumien sarja sekä omat ja muiden teot ja ratkaisut. Määrätietoinen luotsi voi säilyttää suuntaansa sattumien aallokossa, ei aina hänkään. Tästä, sattumien ja todennäköisyyksien ohjastamasta elämästä 4321 kertoo.

Se kertoo myös tapahtumien ketjuuntumisesta, syistä ja seurauksista, kuten Austerin kuvatessa pahamaineisen Attican vankilan vankilakapinaa tai New Yorkin tuhoista pommiräjähdysten sarjaa. Niiden synty juontaa Columbian yliopiston opiskelijamielenosoitusten taltuttamisesta brutaalin ylimitoitetulla väkivallalla.

Paul Austerin teoksen räjähtävä alku osoittautuu koko kirjan idean kannalta ratkaisevaksi:
1900-luvun alun siirtolaisvirrassa saapuu New Yorkiin venäjänjuutalainen Isaac Reznikoff. Kuultuaan nimen toinen juutalainen neuvoo Reznikoffia vaihtamaan sen amerikkalaisemmaksi kirjauduttaessa Ellis Islandilla maahantulijaksi. Neuvojan mielestä sopivampi nimi olisi Rockefeller. Kielitaidoton Isaac täräyttää nimeä tiukkaavalle virkailijalle hädissään jiddišiksi: ”Ikh hob fargessen (Olen unohtanut)!” Väsynyt maahanmuuttovirkailija kirjoittaa nimen kuten sen kuulee, Ichabod Ferguson. Näin saa alkunsa uudella mantereella juutalainen Fergusonin ohut sukuhaara.

Juutalaisuus

4321 liikkuu monissa tasoissa. Läpi teoksen Auster kuvaa Amerikan juutalaisten elämää keskenään risteytyvien fiktiivisten perhekuntien Fergusonien, Adlereiden, Schneidermannien ja Marxien  kautta. Juutalainen menee naimisiin toisen juutalaisen kanssa. Nuoren polven seurustelusekoilut katolisiin tai mustiin salataan vanhemmilta. Juutalainen on lojaali toiselle juutalaiselle, ainakin Isaac Reznikoffin poika Stanley kelvottomille, moraalittomille ja kiittämättömille veljilleen Arnoldille ja Lewille. Toinen putsaa veljensä kodinkoneliikkeen varaston jättiläismäisellä murtovarkaudella, toinen kavaltaa ja lopulta tuhopolttaa Stanleyn elämäntyön vakuutuskorvausten toivossa.

Juutalaisuus on kuitenkin etnistä ja kulttuurista, ei uskonnollista.
Stanley oli juutalainen samalla tavalla kuin Rose oli juutalainen: heimon uskollinen jäsen, jota ei kuitenkaan kiinnostanut harjoittaa uskontoa eikä vannoa kuuliaisuutta Jumalalle, mikä olisi merkinnyt rituaalien ja taikauskon raskauttamaa elämää; toisin sanoen heille riittäisivät hanukkalahjat, happamaton leipä ja Ma Nishtanan laulaminen kerran vuodessa keväällä, pojan ympärileikkaus – jos he saisivat pojan. Ei tarvitsisi rukoilla, ei käydä synagogassa, ei teeskennellä uskovansa siihen mihin ei uskonut, mihin he eivät uskoneet.

(Archie) Ferguson

Joissakin klassisissa saduissa sankari joutuu tienhaaraan tietämättä etukäteen, mitä valitsemansa suunnan varrella kohtaisi. 4321-romaanissa käy samoin.  Lukija huomaa palanneensa takaisin risteykseen ja jatkavansa toista suuntaa, kunnes palaa sieltäkin uudelle reitille. Hän kulkee seuralaisenaan mitä kiinnostavin nuori amerikanjuutalainen Archie Ferguson, teoksen keskushenkilö.

Archie on Stanleylle ja Roselle vuonna 1945 syntyvä poika, avioparin ainoa lapsi. Läpi romaanin häntä kutsutaan yksinkertaisesti Fergusoniksi.

Hän on kiehtova lapsi. Miten hän ehtiikään kaikkeen! Hän on sekä normaali että monilahjakkuus. Pojan opittua lukemaan äidin Mildrey-sisko alkaa sivistää tätä postittamalla hänelle tavan takaa maailman kirjallisuuden klassikoita, iän yläkanttiin mitoitettuina. Ja Ferguson lukee. Nopsaan hänessä nousevat esiin verbaaliset kyvyt ja hän tietää tulevaisuutensa: Hänestä tulisi kirjailija.

Hän käy likellä huippua omassa ikäsarjassaan jalkapallossa, baseballissa ja koripallossa, amerikkalaisten elämääkin tärkeämmissä himolajeissa. Vain uskollisuus nuorena kuolevaa peliystävää kohtaan ja kahden sormen menetys liikenneonnettomuudessa katkaisevat Fergusonin urheilu-uran. Auster lataa pelejä kertoviin osuuksiinsa omakohtaisen makuista intohimoa ja hurmaa.

Seitsemän ja puolivuotiaan Fergusonin ”lapsuuden tämänhetkisyyttä” Auster kuvaa arkisilla asioilla: koulu, urheilu, pelit, leikit, kaverit, televisio-ohjelmat, sarjakuvalehdet, kertomukset, sairaudet, polvien naarmut, luunmurtumat, ajoittaiset käsirysyt, moraaliset dilemmat ja lukemattomat kysymykset todellisuuden olemisesta…
Ferguson on pienestä pitäen elokuvafriikki kuuluen siinä ikäistensä enemmistöön.

Koulun jälkeen tulevat colleget ja yliopistot. Valinnassa ratkaisee varojen riittävyys sekä tietenkin yliopiston sijainti lähellä kulloistakin rakastettua, sillä eroottinen elämä on puhjennut jo koululaisena ja iän mukana rakkauteen tulee dramatiikkaa.

Mutta palataan tienhaaraan ja suunnan valintaan. Minne sattuma kuljettaakin, kaikkien reittien varrella odottaa kuolema. Archie kuolee kirjassa traagisesti kolme kertaa –ja silti hänen tarinansa jatkuu. Niistä eri elämistä tuo kirjan outo nimi 4321.

Ei vain Archie elä monta erilaista elämää, sama koskee hänen vanhempiaan. Stanley menehtyy veljensä Fredin tekemässä kodinkoneliikkeen tuhopoltossa, ajautuu vuosia myöhemmin avioeroon, menee uusiin naimisiin, mutta elääkin Rosen kanssa yhdessä ja he muuttavat lopulta Floridaan. Tuhopolton jälkeen leskeksi jäänyt valokuvataiteilija Rose menee uusiin naimisiin entisen työnantajansa Schneidermannin pojan Gilin kanssa, jatkaa näivettävää elämäänsä Stanley Fergusonin kanssa, eroaa ja onkin naimisissa Gilin sijasta tämän veljen Dan Schneidermannin kanssa ja jossain lomassa tietenkin muuttaa Stanleyn kanssa Floridaan. Kaikki on mahdollista. Yksilöllisten suunnitelmien ja ratkaisujen lisäksi sattuma/todennäköisyys puuttuu elämänkulkuun.

Nuori kirjailijanalku Archie Ferguson kuulee äidiltään tarinan Chicagossa ammutun Isaac-isoisänsä sukunimen vaihtumisesta. Hän tajuaa välttämättömäksi kirjoittaa romaani useasta itsestään sen mukaan, miten sattuma suuntaa ihmiskohtaloita erilaisiin elämänkulkuihin.  Austerin 4321 on tämä kuvitteellinen Archie Fergusonin romaani useasta itsestään.

Näin silmissäni Paul Austerin virnistyksen. Olen perin tyytyväinen saatuani tutustua nuoreen amerikanjuutalaiseen Archie Fergusoniin ja hänen eettisesti ja aatteellisesti valveutuneisiin opiskelijatovereihinsa.

Paul Auster: 4321. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2017, 1141 sivua. Suomennos Ilkka Rekiaro.

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s