Samuli Haapasalo: Tii tii tiainen

Töyhtötiaisen laulu on säklätystä. ”Runonlaulajien rokkari”, luonnehtii Samuli Haapasalo tätä huolestuttavasti harventunutta tiaislajia.

Samuli Haapasalon tiaisista kertova kirja Tii tii tiainen kuuluu luontokirjojen aatelistoon. Itsestään oikeutetusti se kisasi Vuoden 2017 luontokirjan tittelistä. Ja kustantajana on laadukkaisiin luontokirjoihin erikoistunut Maahenki. Luontokirjojen huipulle pääseminen edellyttää monia asioita: hätkähdyttävän hienon, laajan ja omaperäisen valokuva-aineiston, mukaansa tempaavan tarinan ja tekstiosuuden sekä hienostuneen tavan tarjota teos lukijalle, lay outin. Kaiken tämän kuorruttaa intohimo luonnon ihmeellisyyteen ja tinkimätön asiantuntemus.

Haapasalo on luontoharrastaja ja retkeilijä. Hän tekee vuosittain fyysisesti vaativia lintujen laskentaretkiä vaikeakulkuiseen talviseen maastoon. Hänen oma reviirinsä on Repoveden erämaassa, Valkealan ja Mäntyharjun mäkisillä saloilla.

”Tulilla yöpyminen havumetsän rauhassa on maailmanluokan suomalainen luontokokemus”, hän kirjoittaa. Monikohan promille suomalaisista kykenee enää yöpymään lumisessa pakkasmetsässä ulkosalla tähtitaivaan alla tervasnuotiosta haetun lämmön turvin! Kirjassa kuvatulle laskentamatkalle hän on houkutellut kaverinsa, jolle nousu makuupussista suksien päälle tuntuu hankalalta suoritukselta.

Talitiainen on tiaisista suurikokoisin ja tutuin pihalintu.

Mutta tiaisista! Kirja esittelee lukijalle kuusi Suomen tärkeintä tiaislajia. Ne ovat hömötiainen, töyhtötiainen, talitiainen, sinitiainen, lapintiainen ja kuusitiainen. Kirjassa mainitaan myös valkopäätiainen sekä Virossa esiintyvä hömötiaista muistuttava viitatiainen. Löytyypä vielä pieni valkoinen pallero, pyrstötiainen, mutta kirjan mukaan se ei nimestään huolimatta kuulu tiaisten sukuun.

Tiainen on Kalevalan lintu, siksi Suomen metsissä ja puutarhoissa niin keskeinen pikkuasukas.
”Ilman tiaisten ympärivuotista läsnäoloa metsä ei olisi metsä. Niin syvästi kuuluvat nuo tiaiset taigametsän taikaan, sen äänimaailmaan, elämään: kevään kiihkoon, kesän rauhaan, syksyn haikeuteen ja talven hiljaisuuteen.”
”Myös tiaisten hilpeys, akrobatian täydellinen hallinta oksistossa sekä yhteisen tiaisparven jännittävä eleganssi synnyttävät salon. Ilman tiaisia olisi paitsi äänetön kevät, myös äänetön kesä, syksy ja talvi
”, Samuli Haapasalo kuvailee. Tosin myöhemmin teoksessaan hän kertoo myös lukuisista muista tarkkailuretkillään tapaamistaan pikkulinnuista.

Haapasalo liittää tiaisiin monia ominaisuuksia ja käytöspiirteitä: ”muumimaisen sympaattinen olemus”, ”latvanipukoissa keikkuva eloisa akrobaatti” (kuusitiainen), ”Kuusitiaisessa minua viehätti heti ensi näkemältä sen pienuus, terhakkuus ja pään mustan ja valkoisen kirjaamat kuviot, innokas luonne ja kirkkaat äänet.”

Sinitiainen on uusin tulokas. Se on kaunis pikkulintu, tiaisten kaunotar.

”Kaunotar, sinitiainen on itse asiassa varsin uusi tulokas, lehtevien metsien vilkas, pienikokoinen tiainen, joka viihtyy mainiosti myös pihamaalla, puutarhoissa ja puistoissa. Lintulaudat ja pöntöt ovat olleet suureksi avuksi kannan voimakkaalle kasvulle ja esiintymisalueen laajenemiselle etelärannikolta jo kauas pohjoiseen. Kun aurinko langettaa sinitiaisen siiville kirkkaat säteensä, on vaikeaa kuvitella kauniimpaa sinistä. Ja sinitiaisen kevätlaulu kuuluu pihapuista iloisena ja reippaana.”

”Pienet, kauniit, touhukkaat ja ketterät tiaiset” ovat paikallislintuja, paikan lintuja, jotka vaihtavat asuinpaikkaansa todella harvoin. Tiainen viihtyy syntymämetsässään.  Paikallaan pysyttelyn johdosta erityisesti töyhtötiainen ja lapintiainen kärsivät metsien nuortumisesta, pirstaloitumisesta ja sopivien pesäpökkelöiden katoamisesta. Vaellusvietti ei kuulu lajin perusominaisuuksiin. Tarkimmin omilla reviireillään pysyttelevät hömö- ja töyhtötiaiset. Levottomin sielu on kuusitiaisella, jossa herää myös parvivaellusvietti.

Pystyvarvulla keikistelevä sinitiainen

Haapasalo kuvaa eri tiaislajien pesäntekokäytäntöjä ja ihmisen keinoja edistää pesimistä, lintujen ruokintaa niiden auttamiseksi selviämään pimeiden pakkastalvien yli sekä ravinnon laatua ja tarvetta. ”Tiaisella on erinomainen muisti”, väittää Haapasalo ja perustaa sen siihen, että tiainen löytää luvuttomat määrät hyönteisten ja siemenien kätköpaikkojaan. ”Tiaiset ovat älykkäitä, nokkelia ja kekseliäitä.”
Lintulaudalle aterian hakuun tulevat herkimmin tali- ja sinitiaiset.

Linnun paino on runsas kymmenen grammaa! Sen Samuli Haapasalo tietää, sillä tiainen on lukuisat kerrat pyrähtänyt hänen sormelleen nokkaistakseen ruokaa avoimelta kämmeneltä. Lapintiainen on vuorostaan tuttu poroerotuksissa. Pieni rasvamurena on tervetullutta ravintoa.

Hippiäinen on tiaismetsän pienin lintu. Se saattaa liittyä myös kuusitiaisten parveen.

Teoksessa on julkaistu kaikkiaan 143 hienoa värikuvaa, enin osa niistä juuri tiaisista, mutta monia hienoja kuvia myös tiaisten elinympäristöstä, korvesta ja saloilta. Voi vain arvailla, millainen on se kuvien massa, josta yhdessä taittajan kanssa lopulliset valinnat kirjaan on tehty.  Kirjan aiheiden käsittelyä on rytmitetty oivaltavasti tiaisen laulun nuotinnoksilla. Varsinaisten tiaistemme lisäksi lauluäänen kirjassa ovat saaneet myös hippiäinen ja puukiipijä.

Itselleni kirjassa julkaistu Kantelettaren Oluen synty -runo oli uusi tuttavuus.  Oluen panijana on tiainen:

Tuosta kohta koolle saivat
Ja tulivat toisihinsa
Västäräkki vettä kantoi
Kerkeän kesäisen päivän,
Punalintu puita pilkkoi,
Tiainen pani olutta.
Hyvin se tiainen tiesi,
Osasi oluen panna,
Vaan ei tiennynnä nimetä.

Tiainenpa, pieni lintu,
Varpunen vähävarainen
Kutsui paljon vierahia
Olu`ille juotaville;
Hyvä oli juoma hurskahille,
Paha paljo juonehille,
pani se hullut
huiskomahan,
mielipuolet melskamahan,
Tiainenpa, pieni lintu,
varpunen vähävarainen
Ei voinut kotona olla,
piti metsähän paeta.

Samuli Haapasalo: Tii tii tiainen. Maahenki 2017, 235 sivua. Ulkoasun suunnittelu ja taitto Enni Koistinen.

Mainokset
Kategoria(t): Luontokirjat, Tietokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s