Nykykirjailijoita Virosta – myös Martin markkinoilla

Jan Kaus ja Kai Aareleid, kaksi seuraamisen arvoista virolaista nykykirjailijaa

Kuuntelin Helsingissä virolaisen kirjallisuuden illassa kahta perin fiksua virolaista nykykirjailijaa, Kai Aareleidia ja Jan Kausia. Matkallaan Suomeen kirjailijakollegat olivat huomanneet olevansa pikkuserkkuja. Heidän isoisänsä olivat näet veljeksiä.

Kai Aareleid valittiin romaaninsa Linnade põlenemine (Poltetut kaupungit) johdosta viime vuonna Virossa Vuoden kirjailijaksi.

Aareleidin romaaneissa vaihtuvat historialliset kerrostumat ja hän käyttää toiseen aikaan siirtymisissä keinoina kirjeitä, valokuvia sekä tuoksu- ja hajumuistoja. Erityisen arvokkaita hänelle ovat vanhat valokuvat:
”En halua tekstiini eksyvän vahingossa edes pieniä historiallisia virheitä. Vanhoista valokuvista voi etsiä vastauksia asioihin, joihin kenelläkään ei vastausta ole, sillä ihmisen muisti on epäluotettava. Ikävä kyllä enää vastaisuudessa valokuviinkaan ei voi luottaa, sillä nykykuvat käsitellään fotoshopissa.”

Vaikka Tarttoon sijoittuva Poltetut kaupungit sivuaa Viron kyydityksiä, Aareleid sanoo näkökulmansa kyydityksiin olevan ei-kyyditetyn. Aareleidin mukaan se nostatti syyllisyyttä ja kysymyksen, miksi sitten minua ei viety. ”Se myös vaikutti ihmisten suhteisiin, sillä uhreiksi joutuneet olivat epäluuloisia ja katkeria.

Aareleidin aiempi romaani, Vene veri (suom. Venäläinen veri) ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Vene veri on minän kuvitteellinen kirje isoäitinsä äidille. Virolainen ”minä” on diplomaatin rouvana päätynyt Pietariin ja hänen elämäänsä astuu tarina isoäidin äidistä, venäläisestä Aleksandrasta. Aleksandran ansiosta kertojassa on pisara venäläistä verta, jota hän on ”hävennyt kuin mustia kynnen­alusia tai huomaamatta karkaavaa sukansilmää”. Aleksandra oli lähes sata vuotta aiemmin muuttanut virolaisen miehensä Friedrichin kanssa Venäjän Simbirskistä pieneen virolaiseen Palamusen kauppalaan.

Romaani sisältää historiallisia ja kulttuurihistoriallisia kytkentöjä, sillä Simbirsk oli Leninin kotikaupunki ja romaanissa Friedrich oli nähnyt tämän omin silmin. Lisäksi eräs Aleksandran ystävä on ollut toinen paikallinen venäläinen Palamusessa, Oskar Lutsin Kevadessa seikkailevan Tootsin esikuvan vaimo.

Kai Aareleid kertoi myös omassa veressään olevan ”tippa venäläistä verta”. Kai puhuu täydellistä suomea, sillä hän opiskeli vuosia dramaturgialinjalla Helsingissä Teatterikorkeakoulussa.

Kai Aareleid kuvasi suhdettaan kirjailijakollegoihinsa kuvaamalla Viron nykykirjailijoita verkostoksi. ”Se on kuin elimistön verenkierto.”

Jan Kausia kiinnostavat suhteet

Jan Kaus on kirjallisuuden aktiivi järjestömies. Hän on toiminut Viron kirjailijaliiton puheenjohtajana ja järjestää Tallinnassa vuosittaista kirjallisuusfestivaalia. Hänen romaaninsa Ma olen elus valittiin vuoden 2014 romaaniksi.

Kausia kiinnostaa kertomansa mukaan inhimillisen kuvittelun ja todellisuuden ristiriita. ”Kuvitelma on aina todellisuuden yksinkertaistamista. Yritän tuoda tämän ristiriidan näkyviin, saada todellisuudesta kiinni kuvittelulla.”

Kun Kai Aareleid liikkuu lähihistoriassa ja eri aikatasoilla, Jan Kausin kirjat ovat nykypäivän Tallinnassa päähenkilönä saman tuntuinen nuori mies.
Kausille ihmisten väliset suhteet ovat kaiken ydin:
”On sanottu, että miehille tärkeitä ovat objektit mutta naisille objektien väliset suhteet. Minulle myös. Kaikki tärkein tapahtuu minun ja muiden välillä. Me olemme suhteita ja suhteissa. Mikä on Minä itse? Paljonko siinä on DNA:ta, paljonko ympäristöä? Missä on piste Minä itse? Sitä on etsittävä suhteessa muihin”, sanoi  Pikku Kakkosesta suomensa oppinut kirjailija.

Jan Kaus kertoi pyrkivänsä kirjoittamaan hyvin niukasti ohjeenaan ”Less is More”. On pystyttävä sanomaan sanojen välissä. Hän on kirjoittanut miniatyyriromaaneja (suomalaisittain proosarunoa), joka pakottaa tiiviiseen, niukkaan ilmaisuun ja siihen, että tarina alkaa silloin, kun se loppuu.

”Arvostan kriitikoita. Perusteltu kritiikki on hyödyllistä. Se auttaa minua kehittämään itseäni kirjailijana”, Jaa Kaus sanoi. Hänen toinen teoksensa Hetk (Hetki) kuvaa oikeaa hetkeä, potentiaalia, joka menee ohi, kun hetkeen ei osata tarttua.

Kausilta on ilmestynyt suomeksi lyhyttekstejä, miniatyyrejä.

Kirjallisuutta Martin markkinoilla

Kaksipäiväisillä perinteisillä Martin markkinoilla Helsingin Kaapelissa alkavana viikonloppuna 18.−19. marraskuuta on kirjamyyntitiskeillä tarjolla virolaisia klassikoita ja nykykirjallisuutta, viroksi ja suomeksi.

Kulttuurikahvila Koidula tarjoaa seuraavaa kirjallisuusohjelmaa:

Viro 100 –juhlakirjan johdosta kokoaja keskustelee kirjailijain kanssa,  la klo 11
Tõnu Õnnepalua haastattelee uuden kirjan Paratiisi johdosta suomentaja Jouko Väisänen, la klo 12.30
Kauksi Üllen runokirja Maaemon lapset julkistetaan, paikalla myös suomentaja Hannu Oittinen, la 14
Seppo Zetterberg ja Uusi Viron historia, la 14.30
Tapion matkassa Tallinna I –matkaoppaan julkistaminen, kirjoittaja Tapio Mäkeläinen, la klo 15
− Uutta virolaista lyriikkaa, paikalla runoilijat Kätlin Kaldmaa, Kauksi Ülle, Asko Künnap ja Tõnu Õnnepalu, la klo 16.30
Heikki Hurtta ja Suomalais-virolaisen sanakirjan verkkoversio sekä Merja Hietaharju-Tuurin Meie keelesild, su klo 11
− Runoilija Asko Künnapin runoteos Purjehdus vapauteen, Künnap ja suomentaja Jouko Vanhanen, su klo 11.30
Juhani Salokannel: Nuoren Viron omatunto, teos Anton Hansen Tammsaaresta, su klo 12.30
Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia, su klo 13
Täällä Vatikaanin radio! – Vello Salon muistelmat, mm. suomentaja Hannu Oittinen, su klo 14
− Oskar Lutsin klassikko Pieni sarvipää, su klo 14.30

Lisää: http://www.martinmarkkinat.fi

 

Kategoria(t): Ajankohtaista, Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Nykykirjailijoita Virosta – myös Martin markkinoilla

  1. Jouko Vanhanen sanoo:

    Kovin paljon Anneli tähän juttuun on kertynyt asiavirheita. Lukija ottakoon huomioon. En jaksa ryhtyä korjaamaan, koska pakkaan Markin markkinoille lähtöä varten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s