Matti Rönkä: Yyteet

Matti Rönkä kirjoitti tuntemattomista sotilaista yritysmaailman muutosmyllerryksessä.

Melkoinen velikulta tuo Ylen uutisankkuri Matti Rönkä! Hän on julkaissut viidentoista vuoden sisällä päätyönsä ohessa kymmenen romaania, niistä enin osa dekkareita ja viimeisimpinä pari vakavampaa (mielikuvitukseton ilmaisu ei-dekkareille!). Uusin on Yyteet, romaani työelämän tuntemattomista sotilaista. Tässä sodassa kyse on työtahdin kiihtymisestä, yritysostoista, työelämän muutosmyllerryksistä, yhteensopimattomista henkilökemioista ja irtisanomisista.

Mutta mistä kummasta Rönkä tuntee tulos-tai-ulos-johtamisen ja organisaatiouudistusten kiemurat noin hyvin? Tai it-maailman spesialiteetit? Eihän Yle sentään elä silkkaa pysyvää muutosta. Tai taitaa sittenkin elää.

Yyteessä liikutaan it-maailmassa. Varma-Data on ollut turvallinen, kotoisakin tiedontallennus/tietovarastointifirma, jossa kahvimukin on saanut kantaa työkoneen ääreen. Tauolla on löytynyt tovi aikaa käydä yhteisenä viihdykkeenä läpi Ilta-Sanomien kymmenen kysymystä. Kellokorttia ei ole tarvinnut leimata säntillisesti, sillä työn imussa useimmat eivät rätnänneet liioin ylitöitään. Ollaan joustavia puolin ja toisin ja työmoraali kaikkinensa on korkea. Johtaminen rakentui luottamukseen. Mutta nyt firmaan on palkattu uusi toimitusjohtaja, erilaisen johtamistyylin tuova vauhtimimmi Lammio.

Yyteet-romaanin muutosmylläkkä vertautuu siis sotaan. Mutta miten väistää oma kaatuminen – haavoittumista on vaikeampi välttää – kun Lammion mustalle listalle potentiaaliseksi irtisanottavaksi tuntuu joutuvan myös arveluttavin perustein, vaikka pykäliä noudatetaankin? It-maailmassa ei ole perustettu luottamusmiehistä.

Lammion vauhti on kiihkeä ja organisaatiojargonia suoltuu suusta sujuvana nauhana. Sellaista Rönkä onkin saksinut kirjaansa melkoisen määrän, tutunkuuloista tulosjohtamisen ilosanomaa.

Firman työntekijöistä, koodaajista, myyntimiehistä ja muista löytyvät Tuntemattoman sotilaan tutut perustyypit, Lahtinen, Rahikainen, Vanhala, Lehto, Hietanen, Määttä, Honkajoki, Salo, Rocca – ja tietysti Koskela, Ville Koskela, työporukan luottopomo.  Rönkän kirjassa he ovat vahvoja ja värikkäitä persoonallisuuksia kuten alkuperäiset esikuvansakin.

Rönkän romaanista löytyvät myös monet tutut Väinö Linnan romaanin tokaisut, ne koko kansan omaksumat, sopivasti it-firmaan sovellettuina tietenkin, kuten:
”Koskelan Ville Varma-Datasta päivää. Entinen teologian ylioppilas. Nykyisin Mircosoftin mannekiini. Syö koodia ja paskantaa bittejä.”

Tai: ”Steve Jobs ratsasti Appleja katsellen”, Vanhala sanoi ja tyrskähteli itsekseen.

Honkajoki tulee nuoren kaverinsa kanssa Varma-Dataan henkilöstövuokrauspalvelun välittämänä ja Koskelaa kätellessä esittäytyy sujuvasti:
”Olen suorittanut datanomin tutkinnon ATK-instituutissa. Lisäksi minulla on opintoja Helsingin ja Turun yliopistossa sekä Teknillisessä korkeakoulussa, tai nykytermein Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Niistä olen kerryttänyt myös kandidaatin tutkintoja, mutta suoranaisesti ne eivät ole pätevöittäneet minua tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi. Sellainen kuitenkin katsoisin olevani.”

Tokaisut maustavat Rönkän surullista aihetta nokkelasti, liikaan lainaamiseen sortumatta. Kirjailija hallitsee sovelluksensa tyylikkäästi.

Aihe Yyteet-romaanissa on ilman muuta raskas ja lopussa alkavat miehet ja naiset harveta kuten rintamallakin: Hietanen irtisanoutuu, Lehdon katoaminen paljastuu itsemurhaksi, moni on irtisanottu. Mutta kirjansa lopun Matti Rönkä kirjoittaa vastavirtaan: ydinjoukko yhdistää osaamisensa ja tekee rohkean ratkaisun osittaisena paluuna entiseen.

Oman työurani varrella muuan organisaatiouudistajakonsultti rakensi kauan sitten  nelitaulukon ja kysyi meiltä työntekijöiltä, mikä neljästä ruudusta on tärkein: vanhat toiminnot – vanhat asiakkaat, vanhat toiminnot – uudet asiakkaat, uudet toiminnot – vanhat asiakkaat sekä uudet toiminnot – uudet asiakkaat. Innostunut työtoverini valitsi empimättä viimeisen. Konsultin mukaan oikea valinta olisi kuitenkin vanhat toiminnot – vanhat asiakkaat. Se on hänen mukaansa toiminnan tukeva kivijalka, josta on pidettävä ensisijaisesti huolta. Sen päälle voi lähteä rakentamaan uusia kerroksia, kun rahkeet riittävät, hän opetti.

Tämän ratkaisun tekee Rönkän kirjan lopussa joukko it-miehiä ja -naisia, joissa on puhtia, mutta jotka eivät halua työskennellä pysyvässä pyörremyrskyssä. Heille kyse on myös moraalista. Nopeaa menestymistä kun ei saa rakentaa asiakkaiden vedätykseen.

”Kisan ykkönen oli piilaakson kansainvälinen jätti Microsoft, mutta kakkosena maaliin tuli pieni ja sisukas Varma-Data”, Vanhala huuteli Rahikaisen perään.
Lahtinen murahti Vanhalaa rauhoittumaan.

Minulle Yyteet oli vasta toinen Matti Rönkältä lukemani. Vaikutta siltä, ettei jää viimeiseksi.

Matti Rönkä: Yyteet. Gummerus 2017, 251 sivua.

 

Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s