101 kirjassa Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja

Joni Skiftesvikin esikoiskirjan ilmestyminen oli Kirjallinen Tapaus. Pohjoinen kertoja oli kerralla raivannut itselleen paikan kirjallisuuden eturintamassa.

Hekin olivat puhalluskukkapoikia ja taivaankorjaajia: Meren rantajää oli murtunut kolmen leikkivän pikkupojan alla Oulun edustalla kauppatorin kupeessa. Sukeltajat etsivät heitä hyisestä vedestä. Seisoin muiden paikalle osuneiden tavoin rannalla, lehtikuvaaja Veikon vieressä. Veikko kuvasi. Sukeltaja nosti jään reunalle yksinäisen pienen kumisaappaan. Se oli sininen ja niin kovin pieni. Sitten löydettiin saappaan haltija, tumma märkä mytty.

Olin aloittanut toimittajatyöni Oulussa, ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassani yliopistosta valmistumiseni jälkeen.  Muistan tuon 1970-luvun alussa seuraamani lasten naarauksen yhä kuvanauhana silmissäni.

Mutta jälkikäteen muistini sameni. Kun myöhemmin kuulin työtoverini Jonin mitä läheisimmän ihmisen hukkuneen, myöhemmin vuosien päästä tapahtumat sekoittuivat ja Oulun edustalla menehtynyt, pisimpään veden alla ollut pikkupoika muuntui aivossani Jonin lapseksi. Tiesinhän minä silloin, että menehtynyt oli latomon työntekijän poika. Mutta Joni Skiftesvikin kirjan niminovellia Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja lukiessani Oulun vuosientakainen julma tapahtuma palasi ajatuksiini.

Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja oli ilmestyessään 1983 minulle jyrsivä lukukokemus. Niminovelli viilsi. Olin vältellyt koskemasta kirjaan uudelleen, kunnes teos valittiin nyt Kirjojen Suomen 101 kirjaa -valikkoon edustamaan ilmestymisvuottaan.

Kaksi vuosikymmentä kirjan ilmestymisen jälkeen mieheni ja minä vuorostaamme menetimme oman poikamme, esikoisemme Akselin.

Joni Skiftesvikin esikoisteoksessa, lyhytproosakokoelman viimeisessä kertomuksessa isä naaraa poliisin kanssa pelätystä Kurtinhaudasta kahta kadonnutta pikkupoikaansa, Villeä ja Eskoa.  Siellä meressä he ovat. Pienet jalanjäljet olivat johtaneet jään reunaan.  Skiftesvikin tyyli on karsittu ja karu.  Hän ei tunteile lukijan puolesta. Tarina tekee lukijassa työnsä.

Tunteet tulevat kertomuksessa väliväylää: Isän hengitys puuskuttaa ja reki hentoine ruumiineen vaikuttaa ylivoimaisen raskaalta jäältä pihaan vedettäväksi. Äiti putoaa polvilleen ja haroo lastensa jäisiä nuttuja tiukemmin kiinni, jotteivät hukkuneet palelisi.

Oulun rannassa seuraamastani naarauksesta opin senkin, ettei median kuulu mässäillä. Vastuunsa tunteva lehti julkaisi vain viitteellisen kuvaotoksen murheellisesta tapahtumasta. Paljastavimmat kuvat jätettiin kuva-arkistoon.

Kun Jonin koskettava omaelämäkirja Valkoinen Toyota vei vaimoni ilmestyi 2015, perheen jäsenen, Kim-pojan hukkuminen kosketti minun lisäkseni uskoakseni kaikkia kirjan lukeneita suomalaisia. Koin varhemman oululaisen tapahtuman uudelleen.

Ehkä minun pitäisi lopettaa tähän.

Joni Skiftesvikin lyhytproosakokoelma Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja sisältää 14 tarinaa. Niissä kuvatut henkilöt ovat miltei järkiään reppanoita, köyhää, usein aikaansaamatonta väkeä ja liian usein räyhääjiä. Moni räpeltäjä löytää vastakaikua kaltaistensa sökeltäjien ja uhoajien porukoissa, mutta omilleen joutuessaan he osoittautuvat auttamattomiksi tupeksijoiksi.

Kertomuksen Ensimmäinen työpäivä nuori Liisa Selander on päässyt sahalle töihin. Päivästä tulee samalla hänen viimeisensä. Vastuuntunnottomana ja työtään halveksivana hän ehtii typeryyttään hankkia yhtiölle ja työkavereilleen puhdasta vahinkoa särkyneenä sirkkelinä ja menetettyinä urakoina.  Hän mählii kaikki kolme saamaansa rutiinihommaa. Tarinan päätelmä saattaisi olla se, ettei omena koskaan putoa kauaksi puusta.

Ikuinen epäonnistuja on myös vahingossa isäksi tullut Viltteri kertomuksessa Näpertäjä.

Nuorten miesten uho tunkee läpi useassa Skiftesvikin kertomuksessa. Kansainvälisen vesiensuojelukonferenssin suomalaisvaltuuskuntaan mahdutettu Hannes on kokouksen simultaanitulkkausta ymmärtämättömänä yhtä ulalla kuin valtuuskunnan muu kielitaidoton ja valmistautumaton miessakki reteää valtuuskunnan johtajaa myöten.  Ironinen matkakuvaus Valtuuskunta lienee löytänyt kosolti vastineitaan vielä kirjan ilmestymisvuosikymmenellä, mutta tuskin enää neljännesvuosisata myöhemmin.  Maailmalla on opittu jo käyttäytymään.

Kansanmiehen vaatimattomuudesta kertoo päinvastainen kertomus, Yö Helsingissä.  Mutta eipä mistään Suomesta löytyne enää kuvatunkaltaista majoitusmörskää, missä erikseen on kyltillä muistutettava asujaa, ettei lavuaariin saa kusta.

Kokoelman avaustarina Aavistus oli niminovellin lisäksi koskettavimpia. Sodasta sairasreissulle pantu perheenisä Pauli Toppila on jo rintamalla tajunnut, mistä vihollisen joukot tunkevat läpi, ennemmin tai myöhemmin. Hän ryhtyy varustautumaan suojellakseen perhettään ja hankkii sillä itselleen hullun kirjat.  Aavistus osuu kuitenkin nappiin, tälläkin kertaa. Silti miehestä ei tule sankaria, vaikka juuri sellaiseksi hän tarinassa osoittautuukin.

Tarinoista kaksi, Katve ja Kolme miestä Kostamuksessa, eivät minulle avautuneet toisellakaan lukemisella, ei ainakaan itseäni tyydyttäneellä tavalla, vaikka niille selityksen aivostani löysinkin.

Ihailen Joni Skiftesvikin lyhytlauseista kerrontaa, jota maustaa pohjoisen maiseman ja työmaiden, sahojen, satamien ja merenkäynnin sanasto. Kirjailija tavoittaa rehvastelevan suunsoiton, leuhkimisten ja nälvimisten tori- ja kapakkakielen, tai ainakin sen tunnun. Puhalluskukkapojan ja taivaankorjaajan jälkeen olen tainnut lukea kaiken Skiftesvikiltä ilmestyneen. Tarinankertojan tyyli on tullut tutuksi.

Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja. WSOY 1983, 236 sivua.

https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2014/10/22/joni-skiftesvik-valkoinen-toyota-vei-vaimoni/

https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2014/12/04/avoin-kirje/

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s