La Laponie Mythique – Myyttinen Lappi

Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta valaisee myös Laestadiuksen merkitystä kasvitieteilijänä.

La Laponie Mythique -näyttely esittelee Ranskan viimeisen kuninkaan Louis Philippen (1830–1848), suomalaisittain Ludvig Filipin, tutkimusmatkaa Pohjois-Norjaan ja Suomen Lappiin vuonna 1795. Tuolloin tuleva Ranskan kuningas tunnettiin Orlėansin herttuna. Isänsä, Philippe Tasavaltalaisen, mestauksen jälkeen hän pakeni peitenimen turvin Ranskan vallankumouksen verisiä vaiheita ulkomaille. Maanpakolaisvuodet johtivat hänet lyhyeksi aikaa myös Muonioon.

Yli neljä vuosikymmentä myöhemmin Louis Philippen hovimaalari François-August Biard (1789–1882) maalasi neljä suurta öljymaalausta sekä kymmeniä akvarelleja isäntänsä Pohjolan matkasta osallistuttuaan sitä ennen itse Ranskan La Recherche -retkikuntaan Huippuvuorille, Karhusaareen ja patikoituaan retkikunnan jäsenenä Hammerfestista Lars Levi Laestadiuksen pappilaan Karesuvantoon oppaana juuri Laestadius.

Orlean herttua saamelaiskodassa, Biardin maalaus vuodelta 1841. Teokset näyttävät blogikuvissa tummemmilta kuin luonnollisina.

Nyt kolme noista maalauksista on esillä Rovaniemen taidemuseon upeassa näyttelyssä kesäkuun puoliväliin saakka. Neljättä maalausta odotettiin käydessäni saapuvaksi Pietarista. Näyttelyn keskeistä antia maalausten lisäksi on upeasti toteutettu elokuva La Recherche -tutkimusretkikunnasta.

Louis Philippen seikkailusta Pohjolassa ja retkikunnasta ilmestyi vuonna 2014 John Nurmisen säätiön kustantama teos La Recherche Lapissa, Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta. Teoksen artikkeleiden kirjoittajat ovat Jan Born, Osmo Pekonen, Matti Klinge, Juha Pentikäinen ja Märtha Norrbach. Teoksen on toimittanut Tuula Kousa.

Orleansin herttua laskee Äijänpaikan kosken Muonionjoella, Biardin maalaus 1841

Maanpakolainen

Orlėansin herttuan maanpakolaisuus kesti seitsemän vuonna, 1793–1800. Peitenimen turvin hän toimi Sveitsissä poikien sisäoppilaitoksen matematiikan opettajana, mutta lähtö sieltä tuli, kun keittiöpiian huomattiin olevan raskaana. Herttua viipyi herra Müllerinä aikansa Saksassa, kunnes halu tutustua Euroopan pohjoisimpiin kolkkiin veti hänet seurueineen Tanskan kautta Norjan Trondheimiin ja sieltä Nordkapiin.

Sieltä Orlėansin herttua saapui vuonna 1795 Muonion erämaakirkon pappilaan saaden vieraanvaraisuutta seurakunnan paimenelta Mathias Kolströmiltä. Vierailu kesti vajaan viikon, mutta kun herttua oli lähtenyt, ruustinnan sisaren, avainpiian Beata Caisa Walbomin huomattiin tulleen raskaaksi. Synnytys hoidettiin hienotunteisesti kaukaisessa kalastusmajassa ja Kolström adoptoi Erkki-vauvan, jonka uskotaan olevan Ranskan viimeisen kuninkaan ensimmäinen poikapuoleinen jälkeläinen.

Lars Levi Laestadius saarnaa lappalaisille, Biardin maalaus 1840.

Kun herttua pääsi Tornion kautta Turkuun, hän sai lukea Ludvig XVII kuolemasta. Tie Ranskan kruunuun muuttui mahdolliseksi. Herttuan pako jatkui kuitenkin vielä Amerikan mantereelle, Bostoniin, Nashavilleen, Havannaan ja Kanadaan, josta hän palasi Lontoon kautta Eurooppaan vuonna 1800.

Toisen kerran elämässään hänestä tuli pakolainen, kun vallankumouksessa 1848 Louis Philippe menetti kruununsa ja pakeni Englantiin Mr. Smithinä. Hän kuoli siellä kahta vuotta myöhemmin.

Louis Philippe edisti kuninkaana ollessaan ranskalaisten arktisten alueiden tutkimusta lähettämällä tieteellisen retkikunnan nuoruutensa pakolaisvuosien Pohjolaan. Retkikunta keräsi tietoa kasvillisuudesta ja eläinkunnasta, minerologiasta, etnologiasta ja geologiasta. Heille oli valtavan suuri hyöty Laestadiuksesta, jolla oli tuhansien eri kasvien kokoelma ja suuri kasvitieteellinen asiantuntemus.

François-August Biard

Ludvigin hovimaalari esittää isäntänsä vahvoissa maalauksissaan rohkean sankarillisena hahmona ja maanpakolaisikää vanhempana. Myös Biard joutui maanpakoon, sillä vuoden 1848 vallankaappauksen johdosta hänen asemansa hovimaalarina oli mennyttä. Hän siirtyi Brasiliaan keisari Petro II:n palvelukseen. Hän maalasi Brasilian kautenaan myös Amazonin intiaaneja.

Itselleni laadukkaasti kootussa näyttelyssä viipyminen oli melkoinen elämys, vaikka neljäs maalaus Orlėansin herttuasta saapumassa laivalla Nordkapiin jäi valokuvavedoksen varaan.

Samanaikaisesti taidemuseossa on esillä Suomen taiteen tarina -näyttely, joka on Ateneumin teoksista koottu laaja läpileikkaus Suomen taiteen historiaan. Näyttely kiertää Suomessa itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ja siirtyy huhtikuun lopussa Oulun kaupungin taidemuseoon.

Advertisements
Kategoria(t): Ajankohtaista, Tietokirjallisuus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s