Pläjäys taidetta

Taiteilija Pekka Jylhä osoittaa arvostustaan pitkään vieroksutulle Touko Laaksoselle kahdella pienoispatsaallaan Taidehallin aulassa.

Taiteilija Pekka Jylhä osoittaa arvostustaan pitkään vieroksutulle Touko Laaksoselle kahdella pienoispatsaallaan Taidehallin aulassa.

Viikon sisällä sain pläjäyksen taidetta. Kaikki alkoi Helsingin Taidehallista Tom of Finlandin eli Touko Laaksosen (1920−1991) mittavasta retrospektiivisestä näyttelystä. Käyntini oli suunnittelematon: satuin fillaroimaan ohitse. Syksyllä, maalta kaupunkiin palattuani, olisin harmitellut näyttelyn livahtamista muististani – siitä huolimatta, että näin Tom of Finlandin suppeamman ja kesymmistä töistä kootun näyttelyn Museokadulla vuonna 1990.

Mutta Tom of Finlandista lopuksi. Edessäni oli muutama päivä Tukholmassa.

Kuningas Oskar II:n nuorin poika Prinssi Eugen (1865−1947) oli valokuvataiteilija, taiteen kerääjä ja henkilönä originelli. Hän näki ja ymmärsi mestarillisten naistaiteilijoiden jääneen perusteettomasti samantasoisten miesten varjoon. Siksi hän suosi naismaalareiden teoksia ja oikeammin oli hankinnoissaan muita tasapuolisempi.

Ida gisiko-Spärckin Kesämaisema on suurikokoinen työ vuodelta 1892.

Ida Gisiko-Spärckin Kesämaisema on suurikokoinen työ vuodelta 1892.

Hänen Tukholman linnansa galleriassa Waldemarsuddessa on kesän ajan esillä 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvulle esittävän taiteen näyttely Ljusets magi (Valon taika). Useimmat näyttelyn taiteilijoista ovat syntyneet 1800-luvun puolen välin tuntumassa ja kuolleet 1920-luvulla.

Teemana on siis valo. Olin ällikällä lyötynä ja riemuissani ruotsalaisten naistaiteilijoiden määrästä. Lukuisat heistä ovat hankkineet oppinsa viimeisen silauksen ajan tavan mukaan Pariisissa. Heistä Charlotte Wahlström menestyi myös USA:ssa ja sai bronssimitalin vuoden 1909 maaimannäyttelyssä. Hanna Pauli osallistui Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1889 ja hänen teoksensa Frukostdags on Nationalmuseumin rakastetuimpia töitä. Tässä Lusets magi -näyttelystä poimimiani naisten nimiä:

Hanna Paulin maalauksen Frukostsdags (1887) kerrotaan olevan yksi rakastetuimmista. Sen omistaa Natinalmuseum.

Hanna Paulin maalauksen Frukostsdags (1887) kerrotaan olevan yksi rakastetuimmista. Sen omistaa Nationalmuseum.

Agnes Börjesson
Amalia Lindegren
Anna Billing
Anna Ericson-Gardell
Anna Gassel
Anna Nordlander
Anna Palm de Rosa
Carolina Benedicks
Charlotte Wahlström
Clara Löfgren
Elisa Bergman

Elisabeth Keyser
Elisabeth Warling
Ema Ekwall

Emma Chadwick-Löwstedtin rantapanoraama Bretagnesta vuodelta 1880.

Emma Chadwick-Löwstedtin rantapanoraama Bretagnesta vuodelta 1880.

Emma Löwstedt-Chadwick
Ester Kjener
Eva Bonnier
Fanny Brate
Gerda Roosval-Kallstenius
Gerda Tirén, före Rydberg
Hanna Hirsch Pauli
Hilma af Klint
Ida Gisiko-Spärck
Ida von Schulzenheim
Jeanette Åkerman
Josephina Holmlund

Artepelag on luonnon idyllin keskellä meren, metsien ja kallioiden sylissä.

Artepelag on luonnon idyllin keskellä meren, metsien ja kallioiden sylissä.

Julia Nygård Strömberg
Julia Beck
Karin Bergöö
Loten Rönqvist
Mina Carlson-Berdberg
Regina Kyhlbeg-Bobeck
Sofia Stjernstedt
Thérese Jansson-Ekblom
Virginia Larsson

Andy Warhollin puvuissa leikittelevät värit.

Andy Warhollin puvuissa leikittelevät värit.

Gustavsbergissa Tukholman saaristoalueella pari vuotta sitten avattu Artipelag keskittyy tänä kesänä Andy Warholiin (1928−1982).  Mainospiirtäjänä aloittanut Warhol rikkoo taiteen ja kaupallisuuden rajat, suunnitteli asusteita, luvuttomat määrät erilaisia pieniä käyttöesineitä ja äänilevyjen kansia. Hän ei tunnustanut alkuperäisen ja kopion erottelua, vaan sekoitti ne keskenään tietoisesti ja hyödynsi kaupallisuuden. Artipelagin näyttelyssä ei esitellä niitä töitä, mitä Warholilta yleisimmin nähdään, mutta sen sijaan paljon muuta ja ainakin itselleni uutta.

Tukholmassa kävijöiden kannattaa hankkiutua Artipelagiin jo maisemien vuoksi. Alue on luonnonkauneudessaan mitä idyllisin.

Tässä platonilaisittain Wodkan idea.

Tässä platonilaisittain Wodkan idea.

Mutta takaisin Touko Laaksoseen. Hänen elämänkertansa esittely Taidehallissa on kiinnostava yhteenveto asenteiden ja sen myötä lainsäädännön muuttumisesta suhteessa homoseksuaalisuuteen. Tulimme aina vuosikymmenen, pari Ruotsin jäljessä, ennen kuin homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista ja tautiluokituksista ja lopulta säädettiin uusi, ensi vuoden alussa voimaan astuva  avioliittolaki.

Ja tässä ideasta aitoon. Warhal on kehunut yhteistyötä Systembolagetin kanssa.

Ja tässä ideasta aitoon. Warhal on kehunut yhteistyötä Systembolagetin kanssa.

Tom of Finlandin homoeroottinen, taiteen ja pornon rajat mennen tullen ylittävät työt puhuvat tyhjentävästi puolestaan. Hänen työnsä ovat villejä fantasioita ja nimenomaan fantasioita, missä penikset ovat jättimäisiä ja kauniskasvoisten miesten yläruumiin lihakset kuin hormonitabuja nielevillä bodareilla. Useisiin fantasioihin kuuluvat kiiltävät saappaat, univormut, todellinen tai leikitty väkivalta, ryhmäseksi, vallankäyttö ja ilottelu. Miehillä on hauskaa eivätkä ketkään muut tunnu koskettavan heidän maailmaansa. Homo löytää aina toisen homon.

Touko Laaksonen sai nyt laajamittaisemmin entisen kotimaansa taidepiirien ja yleisön tunnustuksen 25 vuotta kuolemansa jälkeen. Heteronaisena en kuitenkaan kaipaa uusittua näyttelyssä käyntiä. 🙂

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s