Lokko lamjaha – Kevein askelin

"aro kvellako tamiliba/ byrjula voorosko džanbiba" ("hämärässä iltojen/ alkaa laulu keväinen") Lainaus kirjan riimivalikosta.

”aro kvellako tamiliba/ byrjula voorosko džanbiba” (”hämärässä iltojen/ alkaa laulu keväinen”) Lainaus kirjan riimivalikosta.

Perjantai 8. huhtikuuta on romanien kansallispäivä. Sitä on vietetty vuodesta 1990 lähtien ja Suomessa se pääsi kalenteriin vuonna 2014. Päivämäärä liittyy Lontoossa vuonna 1971 pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen romanikongressiin. Siinä hyväksyttiin romaneille oma lippu, missä maan ja taivaan vihreää ja sinistä pohjaa vasten on punainen kärrynpyörä viittauksena romanikansan pitkästä vaellushistoriasta. Kansallispäivä koskee Suomen noin 12 000 romania.

Tänä keväänä Opetushallitus julkaisi kaksikielisen lasten runokirjan Lokko lamjaha – Kevein askelin. Sen riimit ja runot ovat Seija Rothin sekä värikäs, hauska kuvitus Tuuli Saarekasin.  Runokirja on suunniteltu romanialakoululaisten äidinkielen opiskelun tueksi. Siksi kaikki kirjan runot liittyvät lasten elämään. Kirjan ideana on riimitys, joka helpottaa sanojen mieleen painamista.

Poimin kansallispäivän kunniaksi lastenkirjasta pari tekstinäytettä:

Lasten runo- ja riimikirjan kuvitusta

Lasten runo- ja riimikirjan kuvitusta

LULUDŽAKO TŠOON
khammesko baasila smeltila jiu,
poostako maȟka phennela ”miu”

[HUHTIKUU.
aurinko lumen sulattaa
pääsiäiskissa ”miu” miukahtaa]

SAARE BARJUNA
Aro amengo tšeer
saare barjuna, barjuna beska phenja
barjuna bare phaale/ ta tšiȟka, tšiȟka maale.

Aro barjáko phuu
saare barjuna,
barjula dželeno herbos
barjula loolo juuros
ta bare hamatšurja.

Aro mango džii
saare barjuna,
barjula džesko loĥiba
arjula mo dristiba
mo hajiba ta džaaniba
buut beska undribi
buut bare suunibi.

[KAIKKI KASVAA
Meidän talossa/ ihan kaikki kasvaa,/ kasvaa pikkusiskot/ kasvaa isot veljet/ ja hyvät ystävät.
Tuolla kasvimaalla/ ihan kaikki kasvaa,/ kasvaa viheryrtti/ kasvaa punajuuri/ ja suuret mansikat.
Minun sydämessä/ ihan kaikki kasvaa,/ kasvaa sydäniloni/ kasvaa rohkeuteni/ tietoni ja taitoni/ monet pienet ihmeet/ monet suuret unelmat.]

Romanikieli kuuluu uhanalaisiin vähemmistökieliin

Joissakin taloissa kodistani etäämpänä Helsingin Malminkartanossa asuu useampia romaniperheitä. Ohittaessani kerran kadulla iäkkään romanipariskunnan havaitsin heidän keskinäiskielekseen suomen. Mutta kun samainen herra käveli vastaan ilmeisestikin lapsenlapsensa kanssa, isoisän ja lapsen keskustelukielenä oli romani. Ahaa, romanien kielelle kuuluu siis aiempaa parempaa!

Yksittäishavainto antaa kuitenkin turhan ruusuisen kuvan. Romanit itse kokevat kielensä käyvän suorastaan eloonjäämiskamppailua, käy ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreesta tutkimusraportista Romanikielen asema, opetus ja osaaminen (Julkaisuja 4:2016).

Romanikieli on elänyt Suomessa pääasiassa suullisena kielenä. Se on ollut vähemmistön keskinäinen suojautumiskieli, jota muiden ei ole haluttu ymmärtävän. Kielen osaaminen on kuitenkin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä laskenut dramaattisesti.

Monenlaiset elvytystoimet ovat kuitenkin käynnissä.

Romanikielen taitoa mittasi ensimmäiseksi Sosiaalinen tutkimustoimisto haastattelututkimuksensa avulla vuonna 1954. Tuolloin, runsas kuusi vuosikymmentä sitten, 69 prosenttia romaneista osasi mielestään romanikieltä täydellisesti tai hyvin ja kielellä tuli toimeen lähes 90 prosenttia. Nuoremmista 18 ja vanhemmista seitsemän prosenttia ei osannut kieltä lainkaan. Maalla romanikielen asema oli vahvempi kuin kaupungeissa. Jo tuolloin suurin osa haastatelluista käytti jokapäiväisenä keskustelukielenään suomea.
Helsingin huoltovirasto teki vuonna 1979 tutkimuksen sadan romaniperheen parissa. Pääkaupungin romaneista osasi mielestään tuolloin 37 prosenttia romanikieltä hyvin, 21 prosenttia kertoi tulevansa kielellä toimeen ja 42 prosenttia ilmoitti osaavansa kieltä vain muutaman sanan.
Kun romanikieltä uutterasti edistävä yliopisto-opettaja Henry Hedman teki kenttäselvityksen vuonna 2009, osallistuneista vain kolmannes osasi mielestään romanikieltä hyvin.

Parhaiten romanikieltä osaavat yli 65-vuotiaat, joista peräti kolme neljäsosaa pitää omaa kielitaitoaan vähintään hyvänä. Mutta tämä ikäryhmä on nopeasti harvenemassa.  Kielen siirtyminen edellyttää sitä kuultavan kotikielenä ja siinä suhteessa yhteiskunnan rakennemuutos ja kaupungistuminen ovat olleet kielen säilymiselle tuhoisia. Kaupunkikodit eivät ole suuria ja lapset elävät nyt erillään isovanhemmistaan. Vanhemmat eivät enää siirrä kieltä nuoremmille, sillä vain 36 prosenttia vanhemmista käyttää Hedmanin selvityksen mukaan romania lastensa kanssa.

Nuoret alle 30-vuotiaat osaavat kieltä heikoiten. Sen sijaan lasten romanikielen taito vaikuttaa Hedmanin selvityksen mukaan vahvemmalta kuin nuorten.  Selvityksessä mukana olleiden lasten pienen lukumäärän vuoksi johtopäätös on kuitenkin aika uskalias. Kolmannes romaneista arvioi romanikielen taitonsa heikoksi, eli he osaavat vain muutaman sanan ja seitsemän prosenttia ei osaa lainkaan.

Onko niin väliä?

Pitäisikö vähemmistökielistä pitää kiinni, jos ne ovat kituakseen ja kadotakseen? Kyllä. Kielet ovat kulttuurien kieliä ja siksi ne kantavat monenlaisia kulttuurisia merkityksiä. Kielen asemalla on myös ratkaiseva merkitys yhteiskunnallisen eriarvoisuuden poistamisessa.

Oma kieli, hindin, urdun ja marathin sukulaiskieli, on tarjonnut romaneille pitkään suojaa valtaväestön hegemoniaa vastaan. Sen eri murteita puhuu maailmassa arviolta 3,5 miljoonaa ihmistä. Se on vähän, kun romaneita on arviolta 10−12 miljoonaa. Suomen romanit ovat saavuttaneet kielellisen ja kulttuurisen vähemmistöaseman. Kielen asemaa suojaavat perustuslaki, kielilaki ja koululaki sekä joukko kansainvälisiä säädöksiä. Vuodesta 1999 alkaen koulun opetuskielenä on voinut vanhempain halutessa olla suomen tai ruotsin rinnalla saame, romani tai viittomakieli – siis ainakin teoriassa. Oikeus romanikieleen ja kulttuurin ylläpitoon on myös lisätty päivähoitoasetukseen.

Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden kirjoittaa romanikieli toisena äidinkielenä ylioppilaskirjoituksissa.

Iloisesti kuvitettu romani- ja suomenkielinen runokirja on tarkoitettu pienten lasten ja alakoululaisten kielen oppimisen tueksi.

Iloisesti kuvitettu romani- ja suomenkielinen runokirja on tarkoitettu pienten lasten ja alakoululaisten kielen oppimisen tueksi.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Romanikielen opetusta voidaan järjestää vain harvoilla paikkakunnilla siksi, että kieltä taitavista opettajista on puute. Puute on myös oppimateriaaleista, joiden painatus tosin on lisääntynyt. Kielen opetus rajautuu siis parhaimmillaankin vain alaluokille. Yhdeksän vuoden ajan (2008−2016) kielen perusopetusta on tuettu Kielipesä-hankkeella, johon on kaikkiaan annettu rahaa 2,5 miljoonaa euroa ja jolla on ylläpidetty 14 kielipesää. Nyt rahoitus on päättymässä, sillä kaikilla hankkeilla on myös loppunsa. Romanikielen elpymisestä huolta kantavat pitävät rahoituksen loppumista kielen elpymisen kannalta huolestuttavana.

Yleisradio tukee romanikieltä jokaviikkoisella Romano mirits -ohjelmallaan, on jo tukenut pitkään. Se on erinomaisen monipuolisesti toimitettu ohjelma, jota myös minä seuraan mielikseni, kun radio osuu olemaan auki. Ihailen toimittaja Tuovi Putkosen aiheiden runsautta ja lähestymistapaa. Romano mirits sisältää lyhyet romanikieliset uutiset, joiden vaikutuksesta romanikieli on vuosien varrella uudistunut ja saanut ajankohtaissanastoa. Kielen uudistumisessa mielenkiintoinen piirre on myös se, että meillä puhuttava romanikieli on saanut runsaasti lainasanoja ruotsista. Syynä ovat luonnollisesti romanien muutot Ruotsiin ja keskinäinen yhteydenpito Pohjanlahden yli sukulaisten kesken.

Nykyisin romanikieltä voi opiskella 60 opintopisteen verran Helsingin yliopistossa kahdella eri kurssilla. Näillä kursseilla tarjotaan romaniväestölle mahdollisuus hankkia yliopistokoulutusta oman kielen, kulttuurin ja historian alueella. Lisäksi aineopinnot tarjoavat mahdollisuuden opiskella Euroopan romanien tilannetta, kulttuuria ja historiaa. Ensimmäisen romanikielisen opintokurssin piti Helsingin yliopistossa vuonna 1999 opetusneuvos Viljo Koivisto. Seuraavan piti hänen oppilaanaan opiskellut Pia Brandt ja hänen jälkeensä Kotuksen tutkijana toiminut Kimmo Granqvist vuosina 2009−2011. Nykyisin työtä jatkaa ja kehittää yliopisto-opettaja Henry Hedman, joka valittiin viime vuonna Vuoden humanistiksi. Palkinto luovutettiin hänelle juuri romanien kansallispäivänä 8. huhtikuuta vuosi sitten. Google tietää kertoa hänestä muiden muassa seuraavaa:

Henry Hedman on kulkenut pitkän tien Riihimäen kauppaopistosta kanadalaisen yliopiston ja Kotimaisten kielten keskuksen kautta romanikielen ja -kulttuurin yliopisto-opettajaksi Helsingin yliopistoon. Tutkimus ja opetustyö ovat Hedmanille sydämen asia, koska niiden kautta hän voi toimia välittäjänä romanien ja kantaväestön välillä. Hedman on myös muusikko ja tehnyt useita hengellisiä soololevyjä. Hän toimii edelleen satunnaisesti vierailevana puhujana ja esiintyvänä laulajana eri tilaisuuksissa muusikkoryhmänsä kanssa.

Sinnikäs ja visionäärinen mies, joka haluaa nähdä vielä sen päivän, jolloin yliopistosta voi valmistua kandidaatiksi ja maisteriksi romanikieli pääaineenaan! Kuulin häntä alla olevan tutkimusraportin julkistamisseminaarissa. Vaikutelmaksi jäi, että tämä sivistynyt romanimies puskee vielä läpi harmaan kiven, eikä hän jää siinä tuetta päätellen seminaarin puheenvuoroista.

Lähteet:
Mari Huhtanen & Mika Puukko: Romanikielen asema, opetus ja osaaminen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus on arvioinut romanikielen oppimistulokset perusopetuksen 7.−9. vuosiluokilla vuonna 2015.
Seija Roth & Tuuli Saarekas: Lokko lamjaha Kevein askelin. Poemi ta riimi kentenge; Runoja ja riimejä lapsille. Opetushallitus 2016.

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista, Runoteos, Tietokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s