Heidi Köngäs: Hertta

Hertta Kuusinen on isänsä tyttö, joka ei koskaan kyseenalaista tämän ratkaisuja ja menettelyä.

Hertta Kuusinen on isänsä tyttö, joka ei koskaan kyseenalaista tämän ratkaisuja ja menettelyä.

Erinomainen kirja ei takaa pääsyä kirjapalkintoehdokkaaksi. Näin kävi Heidi Könkään Hertalle. Jäin romaanin luettuani miettimään syitä. Onko tasokkaiden kirjojen kärki niin leveä, että reunoilta jo tippuu? Runteliko Köngäs Yrjö Leinoa kyseenalaistettavan armottomasti, historiantutkimukselle paikoin kintaalla viitaten? Vai onko kyse vain makuasioista? Niin tai näin, pidin lukemastani.

Köngäs rajaa romaaninsa Hertta Kuusisen elämästä vuosiin 1934−1948. Ytimessä on Kuusinen naisena ja tulisieluisena, aatteeseensa tinkimättömästi uskovana kommunistina. Henkilökuvaa Köngäs peilaa toisaalta Suomen kohtalonvuosien kautta, toisaalta Kuusisen rakkaussuhteessa aatetoveri Yrjö Leinoon. Naiseus ja kommunismi liudentuvat vapaan rakkauden papitarta Aleksandra Kollontaita ihailleessa Hertta Kuusisessa ristiriidattomaksi ykseydeksi. Kommunismi merkitsee hänelle naisten vapautusliikettä.

”… meidän on luotava uusi ihminen, ja varsinkin uusi nainen. Nainen, jota ei orjuuta enää yksikään mies, ei hella eikä lapsenhoidon velvollisuus. Uusi nainen on toveri, taistelija, jotain muuta kuin vain miehensä kautta määrittyvä.”

Otto Wille Kuusinen lähetti tyttärensä vuonna 1934, Stalinin uuden puhdistusaallon alkaessa, Helsinkiin organisoimaan peitenimen turvin kansanrintamaliikettä vallankumouksen edistämiseksi Suomessa.  Strategia oli uusi ja Komintern otti sen käyttöön Hitlerin noustua valtaan Saksassa.

Hertta Kuusinen ehti olla Iris Petterssonin nimellä vasta muutaman kuukauden Suomessa, kun Etsivän keskuspoliisi löysi hänet. Hänet tuomittiin Turun hovioikeudessa viranomaisten erehdyttämisestä ja valtiopetoksen valmistelusta vankeuteen, mistä hän vapautui toisen maailmansodan aattona 1939. Tuolloin vapaudenriemuinen Hertta kohtasi ensi kerran naimisissa olevan, myös hiljattain vankilasta vapautuneen ja vankeusaikana kommunismin omaksuneen Yrjö Leinon.

Köngäs kuvaa rakkaustarinan kuitenkin yksisuuntaiseksi: Hertta Kuusinen hullaantuu Leinosta, saa tämän omalla valovoimaisuudellaan ja eroottisella naisellisuudellaan syttymään ja kiinnostumaan, mutta Könkään fiktiossa puhemiehenä ja tahdinlyöjänä häärii kulisseissa Etsivän keskuspoliisin oikeistolais-isänmaallinen päällikkö Esko Riekki. Romaani alleviivaa Leinon persoonaa EKP:n ansaan kävelleenä pelkurina, joka vasikoi omiaan rahasta. Leino on kirjassa tiukasti Riekin pihdeissä, ohjattavissa ja ostettavissa, ja panta kaulan ympärillä kiristyy kerta kerralta. Ei Köngäs vasikointia tuulesta tempaa, sillä toteen näyttämättömiä epäilyjä on ollut ilmassa.

Sotien jälkeen, Hertta Kuusisen vapauduttua Hämeenlinnan vankilan turvasäilöstä, Riekki määrää välttelevää ja halutonta Leinoa Hertta Kuusisen lakanoiden väliin ja lopulta vihille. Leinon poika Olle Leino on kuitenkin kuvannut isästään kirjoittamassaan elämänkerrassa Leinon ja Kuusisen keskinäisen rakastumisen olleen aitoa, ”silmänräpäyksellistä, molemminpuolista ja kertakaikkista”. Siinä, missä romaanin mukaan Yrjö Leino otti käskyt kuin myrkkyä niellen EKP:n Riekiltä, Hertta Kuusinen otti käskyt kommunistiselta puolueelta Moskovasta. Sisäministeri Leinon osoittauduttua Kremlin tarkoitusperille pettymykseksi juuri Hertta-vaimo määrättiin toverituomitsijaksi. Kuusinen uhraa rakkautensa ja tottelee erehtymättömänä pitämäänsä puoluetta.

Mitä enemmän pohdiskelin lukemaani kirjaa ja ennen muuta sen henkilökuvaa, sitä hienompana sitä pidin. Romaani rakentaa nimihenkilöstään monivivahteisen ja -ulotteisen ja silti ehjän kuvan ja se rakentaa valtakolmiosta Kuusinen – Leino − Riekki dramaattista, kontrastista henkilökuvaa ja dynamiikkaa. Kukin kolmesta jatkaa ja vie tarinaa eteenpäin omasta näkökulmastaan.

Hertta Kuusisen henkilökuva on inhimillinen ja intiimi, kuten Hertan muistelleessa kaunista pikkusiskoaan, joka sai olla aina oma itsensä tarvitsematta täyttää kenenkään paikkaa:

”Minun edessäni oli varjo, sisar, joka kuoli aivan pienenä, ennen syntymääni. Hän oli Aino Elina ja minusta tuli Hertta Elina. Samalla nimellä meidät letitettiin yhteen ja minulle annettiin iso paikka täytettäväksi. Vaistosin sen jo ihan pienenä, että olin toisen sijainen. Minun piti olla reipas, iloinen, nokkela, piti oppia kaikki etuajassa ja sukkelaan. Olin aina täyttämässä sisaren paikkaa, en saanut tuottaa äidille surua, koska hän itki usein. Äiti kaipasi kuollutta esikoistaan, vaikka sai vielä viisi lasta. Kukaan ei ollut meistä kuin Aino, me olimme lihallisia ja täynnä kulmia ja mutkia. Vain Aino säilyi aina puhtaana kuin enkeli.”

Hertta rakastaa ja kaipaa rajattomasti lastaan Juria, jonka joutui jättämään moskovalaiseen lastenkotiin oman paluunsa pantiksi Suomeen lähtiessään. Tuskalla ei ole rajoja pojan kaamean kohtalon paljastuttua kaksitoista vuotta myöhemmin.

Romaanin Hertta on seksuaalisesti halukas ja rohkea nainen, estoton, mutkaton ja suora, nikotiiniriippuvainen, työskentelyssään uupumattoman tarmokas, tiukka, tulisieluinen, humanistinen ja lämmin sekä – jaksaakseen − riittävän hyväuskoinen. Kun Neuvostoliitosta kantautuu yhä hälyttävämpiä uutisia laajamittaisista puhdistuksista, Hertta torjuu toistuvasti ehjää maailmankuvaansa uhkaavat tiedot.

Mutta kokonainen on myös karikatyyriksi piirretty henkilökuva Yrjö Leinosta. Kun Riekki on jo pistetty EKP:stä syrjään, Leinon uudeksi isännäksi astuu Kuningas Alkoholi. Heidi Köngäs kuvaa ministeri Leinon tyhjänpäiväiseksi, mieheksi joka sulkeutuu työhuoneeseensa konjakkipullo työpöydän laatikossa turvaa tuoden. Leino ylläpitää ulkoista statusta korostetuin keinoin ja asemaansa väärin käyttäen. Kuvan vahvistaa myös Suomen kansallisbiografia, jonka mukaan ”hän aivan ilmeisesti nautti vallasta, mutta samalla pelkäsi sen kääntöpuolta, varjostusta ja salakuuntelua. Hänen asunnossaan Vuorimiehenkatu 7:ssä vartioi yötä päivää kaksi poliisia, matkoilla hänellä oli mukanaan huomattava poliisisaattue ja taskussaan hänellä oli aina desinfiointiainetta käytettäväksi tervehtimisseremonioiden jälkeen”.

Niin Hertta kuin Suomen kansallisbiografiakin kuvaavat yhtäpitävästi Leinon sairaalloisen bakteerikammon.

Koska satuin näkemään tv-sarjan Hertta ennen kuin olin lukenut kirjan, EKP:n Esko Riekki sai kirjaa lukiessani roolin loistavasti näytelleen Pekka Valkeejärven hahmon. Heidi Köngäs panee Riekin ja Leinon kohtaamaan viimeisen kerran vuonna 1944 kuukausia sodan päättymisen jälkeen, jolloin Riekki olisi patistellut kotikommunisteja pelkäävän ja heitä piileskelevän Yrjö Leinon palaamaan Otto Wille Kuusisen tytön sänkyyn tärkeän tietoyhteyden säilyttämiseksi. Miten lienee? Riekki oli jo ollut vuosia syrjässä ja sodan jälkeen syntyi punainen Valpo.

Riekki joutuu sivusta näkemään valvontakomission, asekätkentäoikeudenkäynnin, Paasikiven ”notkistelevan” diplomatian ja YYA-sopimuksen solmimisen. Tapahtumat ovat hänelle katkeraa kalkkia.

”Valvontakomission edustajat luulivat ensin voivansa syödä ja juoda kuinka paljon tahansa Suomen valtion piikkiin, mutta sille pantiin heti stoppi. En silti halua törmätä heihin missään.”

Vaaran vuosien jälkeen Riekki kokee Suomen pelastuneen ja itseensä kohdistuneen uhan väistyneen:
”Yritän ajatella, että pahin uhka alkaa olla ohi, että me selvisimme, niukin naukin, mutta selvisimme. Onneksi kytösavun aukeilla mailla on kansa, mi aina on vaalinut vapauttansa.”

Poliittiset tapahtumat niihin liittyvine historiallisine henkilöineen ovat Hertan mitä mielenkiintoisinta antia. Yleinen ja yksityinen historia sulautuvat kerronnassa hienoksi kokonaisuudeksi.

Heidi Köngäs: Hertta. Otava 2015, 285 sivua.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Löydöt Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s