Erkki Wuolijoki: Niskavuoren henki

Emma Väänäsestä tuli upea Loviisa Niskavuoren tulkki.

Emma Väänäsestä tuli upea Loviisa Niskavuoren tulkitsija.

Vuonna 1953 valmistuneessa Edwin Laineen elokuvassa Niskavuoren Heta naimaiän ylittänyt Niskavuoren aikuistytär on saateltu avioon vanhannäköisen Akusti-rengin kanssa. Korska Heta pyörtää häiden päätteeksi kieseiltä synnyinkotinsa saliin ja käy tempaamassa mukaansa fiikuksen. ”Tämä on minun!” ja Loviisa-emäntä hymähtää hiljaa: ”Ja mikä on minun, sekin on sinun.” Hetan esikuva on vuonna 1849 syntynyt Hanna Wuolijoki, joka saattoi itsensä raskaaksi ja sosiaalinen häpeä lakaistiin naimiskaupalla viisitoista vuotta nuoremman päivätyöntekijän Vihtori Eerolan kanssa.

Vihtori ei ollut tulevan lapsen isä, vaan naapurin isäntä, jonka Hanna oli teljennyt kanssaan aittaansa ”kangaspuita korjaamaan”. Elokuvassa tämän synnin saa kontolleen kunniantuntoinen Simolan isäntä, vastaisuudessa Hetan leppymättömän vihan kohde.

Wuolijokelaisia kolmessa polvessa: takana Serafina ja Juho Robert ja Juho Robertin setä, istumassa aikuiset lapset Sulo, Tyyne, Suoma ja Wäinö, edessä Suomana Inkeri-tytär

Wuolijokelaisia kolmessa polvessa: takana Serafina ja Juho Robert sekä Jokisen setä, istumassa aikuiset lapset Sulo, Tyyne, Suoma ja Wäinö, edessä Suoman tytär

Erkki Wuolijoen teos Niskavuoren henki, viljapelloilta valkokankaalle sisältää Wuolijoen suvun monisukupolviset vaiheet sekä runsain määrin suvun tarinoita kahden vuosisadan mitassa. Vaikka teoksen keskeistä antia on Hauhon Wuolijoen kartano ja kartanoon liittyvät sukusalaisuudet Hella Wuolijoen kirjallisen ammentamisen lähteinä, Niskavuoren hengen anti on mittavasti enemmän. Erkki Wuolijoen teos on mitä antoisin viipale suomalaista ja hämäläistä kulttuurihistoriaa 1800- ja 1900-luvuilta. Värikkäästi ja samalla asenteettomasti kirjoitettu teos sisältää viljavan määrän tarinoita sutkauksineen ja murjaisuineen, jotka ovat jääneet elämään ja irrottavat lukijassa hilpeät naurut. Mutta ennen kaikkea kirja henkii juuri sitä, mitä Niskavuori-elokuvatkin: maahenkeä ja tinkimätöntä työteliäisyyttä.

Kun Suomesta tuli Venäjän suurruhtinaskunta, suomalaiset vapautuivat velvollisuudesta osallistua emämaan armeijaan. Rustholleille eli ratsutiloille, jollainen Wuolijoen kartanokin oli, se merkitsi vapautumista rasituksesta vaikka verovapaus säilyi. Alkoi pitkä rusthollien nousuvaihe, joka oli murtuva vasta 1930-luvun alun talouslamassa. Silloin kaatui niin isompia kuin pienempiäkin maatiloja, myös Hauholla ja sen lähipitäjissä.

Wuolijoen kartanon tilanne kirskui ja parkui, mutta ministeri Wäinö Wuolijoen palkkatuloilla kartano saatiin pelastetuksi loppumattoman tuntuisesta velkakierteestä ja ajautumisesta vasaran alle. Tila tuotti ennätykselliset määrät maitoa ja elintarvikkeita, mutta niistä maksettavat hinnat eivät kattaneet kuluja ja arkista elämän ylläpitoa.

Vaikka heinäntekoaikaan olivat työpäivät pitkiä, lepotauoista ei tingitty.

Vaikka heinäntekoaikaan olivat työpäivät pitkiä, lepotauoista ei tingitty.

Niskavuoren henki on työn ja maalaiselämän historiaa parhaimmillaan. Wuolijoen kivinen navetta oli Kanta-Hämeen komeimpia. Tuotantoeläimiä oli pari sataa, joista 128 oli kolme kertaa päivässä käsin lypsettävää lehmää. Poikkeuksen lypsykerroissa tekivät vain sotavuodet, kun työntekijöistä oli huutava pula. Palkollisia oli kymmenittäin ja heidän ohessa iso määrä muita huollettavia: lapsia, vanhuksia ja vaivaisia. Näitä olivat työosansa tehneet ikäihmiset sekä jalkavaivaiset, vajaamieliset, sotavanhukset ja ruotiukot. Vaikka palkollisilla oli hierarkiansa – oli sisäpiiat ja yksi heistä emännän luottopiika ja oli kokopäiväiset lypsäjät, rengit ja työnjohtajana vouti tai pehtori – talon oma väki teki töitä siinä missä palvelusväkikin. Kun Wuolijoen kartanossa pidettiin toisen maailmansodan aikaan venäläisiä vankeja, heidän kerrotaan ällistyneen siitä, miten ruokakellon kalkatettua kaikki kokoontuivat syömään yhdessä suureen väentupaan, niin vangit kuin vapaatkin.

Maalaistöiden kuvaus Wuolijoen kartanon mittaisessa yksikössä on huimaa luettavaa, vaikkapa yksistään kuivarehun talvinen tarve. Töitä riitti.

Serafina oli tarmokas, viisas, tiukka ja lämmin emäntä, joka oli naitu 21-vuotiaana Kärkölästä Wuolijoen kartanon miniäksi. Serafinasta tuli Loviisan esikuva.

Serafina oli tarmokas, viisas, tiukka ja lämmin emäntä, joka oli naitu 21-vuotiaana Kärkölästä Wuolijoen kartanon miniäksi. Serafinasta tuli Loviisan esikuva.

Jos menneinä vuosisatoina pappilat olivat maanviljelysmenetelmien ja puutarhan pidon pioneereja, Erkki Wuolijoen teos nostaa konkreettisesti rusthollien ja kartanoiden korvaamattoman merkityksen viljelystapojen, karjanhoidon, siitoshevosten pidon, puutarhanpidon sekä maatalouden työvälineiden ja koneellistumisen kehittämisessä. Kartanoiden jälkikasvu pantiin Mustialan maatalousoppilaitokseen tai muualle oppiin. Kartanoiden isännät, Wäinö ja Sulo Wuolijoen isä Juho Robert Wuolijoki etunenässä, perustivat maamiesseuroja ja muita ajan edistyksellisiä yhdistyksiä. Valtiopäivillä nämä pitäjiensä suurmaanomistajat muodostivat talonpoikaissäädyn.

Toimeliaisuus kansalaisjärjestöissä sekä kunnan ja valtakunnan politiikassa oli Wuolijoen isännille itsestään selvää. Yksi historiallisista kriiseistä oli vuosien 1866−1867 suuri nälänhätä ja sen seurauksena orpolasten mittava määrä. Orvot jaettiin perheisiin huutolaisjärjestelmän avulla. Myös Wuolijoen kartanoon otettiin orpo ottolapsi, Robert Nehemias, kutsumanimellä Roope.

Koulumatkat olivat valtavan pitkät ja siksi Vuolijoen kyläänkin alettiin puuhata kansakoulua vastuuhenkilönä juuri Juho Robert Wuolijoki. Hän antoi tehtävän ottolapsensa, aikuistuneen Roopen kontolle. Mutta hassustihan siinä kävi. Rakentamisessa meni kaikki pieleen, mikä oli vain mahdollista mennä, ja kylä oli hilkulla saada Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen homekoulun.

Maamiesseurat alkoivat järjestää uudistusten levittämiseksi maatalousnäyttelyitä. Keskeisiä kysymyksiä olivat osakasmeijereiden perustaminen, palovakuutusyhtiön saaminen, metsänhoidon edistäminen, viljelyn tehostaminen, puutarhan hoito, käsitaitojen edistäminen ja rukiinviljelyn kannattamattomuus. Juuri ruisleivästä tuli maahengen symboli, joka sai helsinkiläistyneen Aarnen palaamaan takaisin Niskavuoreen, sen isännäksi.

Wuolijoella kuuluttiin suomalaiseen puolueeseen, ja oltiin eturintamassa suurissa kansallisissa hankkeissa kuten perustamassa Kansallis-osakepankkia 1889. Poliittisena ykköskysymyksenä oli saattaa täysimittaisesti voimaan keisarin lupaus suomenkielen virallisesta asemasta maan virkamieskunnassa. Sitten tulivat Nikolai II:n venäläistämispolitiikka ja poliittiset jakolinjat. Wuolijoen kartanossa tunnistettiin Erkki Wuolijoen mukaan ensimmäisten joukossa torppareiden kehno asema, sillä Juho Robert Wuolijoen lapsissa tunnettiin sympatiaa sosialistisille aatteille. Näkyvin heistä oli Sulo Wuolijoki, perheen puolianarkistinen mustalammas. Kun sisällissodan dramaattisina kuukausina moni lähiseudun kartano paloi, Wuolijoen kartano osasi tasapainoilla valkoisten ja punaisten välillä ja säästyi.

Kesä Kukkialla Sulo ja Hella Wuolijoen kanssa oli Eino Leinolle alkoholivapaata luovuuden aikaa. Syntyi runokokoelma Elämän koreus sekä Danten Jumalaisen näytelmän Paratiisin suomennos.

Kesä Kukkialla Sulo ja Hella Wuolijoen kanssa oli Eino Leinolle alkoholivapaata luovuuden aikaa. Syntyi runokokoelma Elämän koreus sekä Danten Jumalaisen näytelmän Paratiisin suomennos.

Niskavuoren henki -teoksessa wuolijokelaisten elämään liittyy melkoinen joukko Suomen eturivin merkkihenkilöitä. Tulkoon heistä tässä mainituiksi vain hattulalainen runoilija ja kääntäjä Jaakko Juteini, Kangasalalta lähtöisin ollut suomalaisuusmies Agathon Meurman, loistavana Shakespeare-suomentajana ansioitunut Paavo Cajander, hämeenlinnalainen kaunotar Ida Aalberg, Voipaalan Alexander Gripenberg tai Sääksmäen kartanon Jutikkalat. Erkki Wuolijoki kertoo heistä reheviä tarinoita, jotka liittyvät Wuolijoen rusthollinkin historiaan. Kesäkäypäläinen oli Eino Leino, joka vietti Sulo ja Hella Wuolijoen kanssa Kukkian saarella luomisvoimaisen ja henkevän kesän 1914. Myöhemmin, sisällissodan jälkeen, Hellalla tuli Eino Leinon suhteen kana kynittäväksi: Hella piti Leinoa takinkääntäjänä.

Serafina Wuolijoen miniänä Hellalla oli herkät korvat ja hän taltioi ja hyödynsi kuulemansa tarinat tarkkaan. Erkki Wuolijoki kertoo, miten huhtikuussa 1936 alkoivat Hauholla puhelimet piristä. Sentraali-Santra sai veivata kampea yhtenään ja olla kolmantena korvana. Helsingissä oli esitetty Juhani Tervapää -nimisen henkilön näytelmä Niskavuoren naiset ja merkillisesti samankaltaisuutta oli talojen nimiä myöten ja kyläläiset saattoivat tunnistaa henkilöistä itsensä ja kartanolaiset. Kylä ja Wuolijoen suku oli yllätetty ja tuohtumus monilla suuri.

Niin alkoi Hella Wuolijoen voitokas tie näytelmäkirjailijana. Juho Robert Wuolijoesta ja hänen vaimostaan Serafinasta tuli ikoneita Niskavuoren Juhani-isäntänä ja Loviisa-emäntänä. 19-vuotiaana aviottoman lapsen synnyttänyt Wuolijoen kartanon meijerska Maija Olander löytyy näytelmissä Malviinana, jonka Loviisa ajaa talosta, mutta ottaa suojeluksiin myöhemmin tämän pojan. Erkki Wuolijoen mukaan Juho Robert maksoi Iisakista ruokkorahaa ja Iska sai kartanosta vielä palkkaa isännän kuoltua. Iska kuoli jo 24-vuotiaana Wäinö Wuolijoen Hyvinkään tilalla, ilmeisesti tietämättä, että tilan haltija oli hänen velipuolensa.

Naituaan itseään paljon nuoremman palkollisen Vihtori Eerolan Hanna Wuolijoki perusti miehensä kanssa Eerolan tilan Pälkäneelle. Hellalle heistä tuli Hetan ja Akustin esikuvat.

Naituaan itseään paljon nuoremman palkollisen Vihtori Eerolan Hanna Wuolijoki perusti miehensä kanssa Eerolan tilan Pälkäneelle. Hellalle heistä tuli Hetan ja Akustin esikuvat.

Sitten syntyi Juurakon Hulda, jonka esikuvana Hella piti nuorta mökkiläistyttöä Eine Valkjärveä, joka kerran etsi talvimyräkässä Hellan pudottaman kettupuuhkan Wuolijärven jäältä. Seutukunnasta ja Wuolijoen kartanosta kertovia näytelmiä syntyi lisää: Justiina ja Niskavuoren leipä ennen sotia, Niskavuoren nuori emäntä Hellan istuessa maanpetoksesta tuomittuna vankilassa ja vihdoin 1950-luvun alussa Niskavuoren Heta sekä Entäs nyt, Niskavuori?

Näytelmien koettiin tavoittaneen jotain perin oleellista suomalaisesta mielenmaisemasta ja suosio oli valtava. Niskavuori-elokuvista tuli oma menestystarinansa, mutta myös tragediansa, kuten Ilonan roolin Niskavuoren naisissa näytelleen, häikäisevän Sirkka Sarin tapaturmainen, onneton kuolema Aulangolla kesken Rikas tyttö -elokuvan filmausten. Siitä onnettomuudesta isäni kertoi ollessani vielä lapsi.

Yksi kiinnostavista vastaavuuksista ovat elokuvien juoruakat. Molemmille on vastineensa: Serafina-emännän luottopiika Mari sekä hieroja-Juse. Näin Erkki Wuolijoki kertoo:

”Puolisen kilometriä kylään päin oli mäellä Jusen mökki. Juse oli oikealta nimeltään Josefiina Heikintytär, syntynyt vuonna 1850. Hän oli pienikokoinen, kimeä-ääninen ja liukasliikkeinen pikkurouva, jolla oli poikakin, kylän erikoisuuksiksi luokiteltu Heikki, Juse-Heikki. Juse-muori oli paitsi voimakaskätinen hieroja, myös kätilö, pitokokki ja ompelija, jolla oli valtavasti tietoa kylän elämästä. Juse kävi hieromassa Serafinan jalkoja, ja hoitelipa hän Juho Robertinkin jalat tämän palattua pitkiltä rekimatkoiltaan. Apuna hieromisessa Juse käytti loitsuja ja vettä. Juse oli monissa kyläjuhlissa, synnytyksissä ja hierojana henkilökohtaisissa suhteissa moniin kyläläisiin, mikä takasi tietojen riittävyyden. Rusthollin emäntä oli etuoikeutettu päästessään kuulemaan Juselta yksityiskohtia kyläläisten elämästä. Vastaavasti Juse pysyi ruuassa, kahvissa ja pullassa.”

Erkki Wuolijoen teos kuvaa siis yhtälailla pieniä ja suuria ihmisiä yhteiselossa ja vuorovaikutuksessa. Niskavuoren henki on runsas ja moninaisista aineksista koottu teos, silti ryhdikäs. Hänen, ken jouluaattona lahjapakettinsa avatessaan löytää sieltä juuri tämän teoksen, on kaikki syy olla onnellinen saaja. Ja lahjan antaja on osoittanut pettämättömän hyvää makua.

Erkki Wuolijoki: Niskavuoren henki. Viljapelloilta valkokankaalle. Karisto 2015, hakemistoineen 321 sivua. Runsas kuvitus.

Advertisements
Kategoria(t): Kulttuurihistoria, Löydöt Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s