Lauantaina Helsingin kirjamessuilla

Monille kirjamessujen kävijöille lauantai on dekkaripäivä. Minulle se oli messujen pääteeman, venäläisen kirjallisuuden päivä. Teema on osoittautunut onnistuneeksi: kaikkiin tilaisuuksiin on ryysis, suurien lavojen istumapaikat eivät riitä ja ovellisissa saleissa joudutaan katkaisemaan pyrkijöiden virta. Päiväni käynnistyi kuitenkin kotimaisella kirjallisuudella.

Klo 9.00, brunssi

Kirjabloggareiden (yli 40) brunssiin kuului Tammen ja WSOY:n esikoiskirjailijain (8) ja heidän kirjojensa esittely. Aamun Hesarista olin nähnyt, että heistä kolme on valittu niiden kymmenen joukkoon, jotka kisaavat lehden Vuoden esikoiskirjailija -tittelistä. He ovat joensuulainen Vuokko Sajaniemi romaanillaan Pedot, kokkolalaissyntyinen Turussa asuva Jussi Seppänen romaanillaan Kymmenottelu sekä (mielestäni) oululainen Saara Turunen romaanillaan Rakkaushirviö.

Mihael Šiškin

Mihael Šiškin

Tilaisuudessa vieraili myös kirjailija Mihael Šiškin, jolle pääsin tekemään pari kysymystä Neidonhiuksesta. Hän innostui vastaamaan vuolaasti kertomalla nuoruutensa vaikeasta äitisuhteestaan ja äitinsä elämästä mustimmalla ja synkimmällä vuosikymmenellä, 1930-luvulla. ”Äitini päiväkirjamerkinnät tuntuivat lapsellisen huolettomilta ja kevyen tyhjänpäiväisiltä. Ne jäivät veljeni haltuun. Jossain vaiheessa pelästyin, että hän on heittänyt ne pois, mutta ne olivat tallessa. Ymmärsin, että kevyt sisältö oli juuri selviytymiskeino. Se oli kuin valaiseva kynttilä pimeässä.”

Nuo päiväkirjat Šiškin kirjoitti romaanissaan venäläiselle laulajalle Isabella Jurjevalle (1902−2000) ja pyysi tältä tämän viimeisinä elinvuosinaan anteeksi. Jurjeva hyväksyi ratkaisun ja Šiškin koki saaneensa vapautuksen, sillä kirjansa kautta hän tiesi käyneensä äitinsä kanssa sen keskustelun, joka aikoinaan jäi käymättä.

Klo 11.30: Suomen somalit

Somaliväestö on asunut Suomessa jo neljännesvuosisadan ja nuoret aikuiset ovat syntyneet tähän maahan suomalaisiksi. Mutta mitä tiedämme omista somaleistamme, joita on noin 16 000? Yusuf Mubarak, Eva Nilsson ja Niklas Saxén haastattelivat kirjaansa Suomen somalit (Into) 77 erityyppistä ja eri-ikäistä somalia, ja somalit kertovat itse identiteetistään, suomalaisuudestaan, kotoutumisestaan ja sopeutumisestaan, arvomaailmastaan, uskonnostaan, unelmistaan ja ongelmistaan.

”Nuoret sopeutuvat koulutuksen kautta nopeasti, sillä lapset ovat värisokeita. Mutta nuori somali elää kahden kulttuurin välissä, koulussa suomalaisen ja kotona somalikulttuurin. Siksi teini-ikäisillä nuorilla on vaikeita tilanteita hahmottaa, kuka olen ja mihin kuulun”, Niklas Saxén sanoi.

Hänen mielestään kirja on tarpeellinen nyt siksi, että kirjasta voisi olla oppia jouduttuamme turvapaikanhakijoiden vyöryyn. ”Monen somalin mukaan tämä on aivan eri maa kuin heidän 1990-luvun alussa kohtaamansa.”

Kirja Suomen somalit on odottanut syksyn ajan vuoroaan lukupöydälläni. Palaan siis siihen myöhemmin Annelin kirjoissa.

Klo 11.30: Karkotettu ja lähtenyt

Luke Harding ja Artemi Troitski

Luke Harding ja Artemi Troitski

Kaksi tunnettua Venäjä-kriitikkoa, Venäjältä häädetty The Guardianin kirjeenvaihtaja Luke Harding sekä Viroon muuttanut kirjailija Artemi Troitski keskustelivat otsikolla Venäläinen karmageddon. Se on myös Troitskin suomeksi ilmestyneen kirjan nimi.

Luke Hardingin kokemuksista Moskovassa vuodesta 2007 alkaen voimme lukea hänen kirjastaan Mafiavaltio (Into 2014). Se on hyytävä teos Venäjän valtakoneiston menettelytavoista. Troitskia kukaan ei käskenyt maasta, mutta politiikka tuli hänen viisi- ja 13-vuotiaiden lastensa elämään tarhassa ja koulussa. Ukrainan sodan oikeutukseen opettaminen koulussa oli Troitskille viimeinen pisara. Silti Troitski käy yhä Venäjällä kerran kuussa, koska kaipaa lapsiaan ja ystäviään. ”Venäjä on hieno maa, mutta nyt Venäjästä ja Putinista on tehty sama asia. Kun moitit Putinia, vihaat Venäjää”, Artemi Troitski tiivisti.

Herrat keskustelivat kolmen Putinin hallintoon kriittisesti suhtautuneen henkilön raivaamisesta päiviltä: Anna Politkovskaja murhattiin Putinin syntymäpäivänä 2006, Aleksandr Litvinenko myrkytettiin samana vuonna ja oppositiopoliitikko Boris Nemtsov murhattiin tämän vuoden helmikuussa Moskovassa.  ”Uskon, että joskus Moskovaan saadaan Anna Politkovskalle nimetty katu. Silloin Venäjä on demokraattinen maa, johon minä voin jälleen tulla. Siitä maasta unelmoin”, Harding sanoi. Nykypalvonnasta huolimatta Putinille nimettyä katua ei sen sijaan tulla näkemään, uskoo Troitski.

Klo 12.00: Jevgeni Vodolazkin ja Arsenin neljä elämää

Jevgeni Vodolazkin ja Arsenin neljä elämää -teoksen suomentaja Elina Kahla

Jevgeni Vodolazkin ja Arsenin neljä elämää -teoksen suomentaja Elina Kahla

Juuri painosta saatu Arsenin neljä elämää (Into) sijoittuu keskiaikaan.

”Historiasta kirjoittaja kirjoittaa samalla nykyajasta”, sanoi varsin myöhäisellä iällä romaanikirjailijaksi ryhtynyt muinaisvenäläisen kirjallisuuden tutkija Jevgeni Vodolazkin. Nykyajasta voi hänen mukaansa kirjoittaa kahdella tavalla: kuvata sitä mikä on tässä ja nyt tai kuvata sitä, mikä nykyajasta puuttuu, mutta mikä on sille välttämätöntä.

”Nyky-Venäjä on arvoineen kulutusyhteiskunta. Mutta on muunkinlaisia tarpeita, kuten tarve olla yhteydessä Jumalaan ja tarve ikuiseen rakkauteen, tarve tehdä uhrauksia ja luopua itsestään. Meitä nolottaa puhua näistä vailla saarnan makua. Haluan käsitellä niitä huumorin avulla, sillä silloin voimme tarkastella sivusta myös itseä. Näytän siis tien, jota voi kulkea tai olla kulkematta. Kirjani kertoo pyhän ihmisen elämästä. Mutta ei pyhimyskään ole synnitön. Hän osaa katua”, Vodolazkin avasi aihettaan.

Arsenin neljä elämää sijoittuu 1400-luvulle, mutta siinä on mukana myös nykyaikaa.

Arsenin neljä elämää sijoittuu 1400-luvulle, mutta siinä on mukana myös nykyaikaa.

Keskiaika on hänelle tutkimustyön kannalta luonteva valinta:  ”Suurenmoisen ihmisen voi sijoittaa keskiaikaan, mutta nykypäivässä hän vaikuttaisi lattealta. Vain Dostojevskin Idiootin ruhtinas Myskin on aikamme pyhä ihminen. Keskiajan ihmisen maailmassa Jumala oli keskiössä ja ihmisellä suora yhteys Jumalaansa. Se puuttuu ajastamme. Tekninen kehitys vastaa yksityiskohtiin, mutta ei suuriin kysymyksiin, kuten mikä on elämän tarkoitus, mitä ovat paha ja hyvä, mikä on minun tarkoitukseni. Romaanini ei anna näihin kysymyksiin ainoatakaan vastausta, mutta kysyn asioita, jotka ovat itselleni tärkeitä”, Jevgeni Vodolazkin selitti.

Omaa tehtäväänsä kirjoittajana hän kuvasi välittäjän tehtäväksi. ”Teksti on aina vain puolet. Kokonainen teksti syntyy vasta, kun kirjan teksti ja lukijan kokemus kohtaavat.”

Häntä ja hänen pyhimystarinoitaan, kuten hurjaa kertomusta Varlam Kerettiläisestä, oli kiehtovaa kuunnella, messuohjelman tiukoissa aikarajoissa tosin.

Klo 13.00 HUPS! En mahtunut!

Suuri Ukraina-keskustelu. Ei toiveitakaan päästä sisälle. Aino-sali viimeistä paikkaa myöten täynnä ja pitkä jono ulkopuolella siinä valheellisessa toiveessa, että jollekin tulisi kesken kaiken vessahätä.

Pikapiipahdus Aleksis Kivi -lavalla kuuntelemassa Sirpa Kähköstä ja hänen perusteitaan siitä, miksi hänen suurin venäläisklassikkonsa on Leo Tolstoin Anna Karenina. Taito havaita ja kuvata yksityiskohtia on pysähdyttävän hienoa kirjallisuutta, Sirpa Kähkönen kehuu.

Boris Akutin, Jevgeni Vodolazkin, Jelena Tšižova ja etualalla Viktor Jerofejev jatkoivat keskustelua Suomi-Venäjä-seuran osastolla.

Boris Akutin, Jevgeni Vodolazkin, Jelena Tšižova ja etualalla Viktor Jerofejev jatkoivat keskustelua Suomi-Venäjä-seuran osastolla.

Klo 13.30 jonotus keskusteluun kirjallisuuden asemasta Venäjällä, klo 13.50 ripaus röyhkeyttä, jota voisi kutsua puolensa pitämiseksikin ja pääsy sisälle jonotuskaverini Liina vanavedessä.

Kirjailijoiden ja kirjallisuuden asemasta keskustelivat tunnin ajan kirjailijat Boris Akunin, Viktor Jerofejev, Jevgeni Vodolazkin ja Jelena Tšižova. Tyylisuunnat voisi jakaa kahteen ryhmään: kätkevä, mystifioiva symboli-ilmaisu sekä suorapuheisuus. Mutta annetaan kirjailijavieraille ääni:

Postmodernia historiallista bestsellerproosaa kirjoittavan Boris Akuninin mielestä venäläisenä kirjailijana on hyvä olla. Venäjä on edelleen kirjallisuusmaa, josta ”ei jäisi mitään jäljelle, jos kirjallisuus otettaisiin pois”. Kirjailijoiden määrä on ”astronomisissa lukemissa” ja lukijoita on paljon.

Pietarissa asuva romaanikirjailija Jelena Tšižova on Pietarin PEN-klubin puheenjohtaja. Hän sanoi ymmärtävänsä hyvin Venäjän rajanaapureiden turvallisuushuolen viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Kun Venäjä liitti Krimin itseensä, Jelena Tšižova oli kertomansa mukaan useita kuukausia masentunut kokien maansa olevan vajoamassa syövereihin. Kyky kirjoittaa taas normaalisti vaati häneltä suuria ponnistuksia. Hän kertoi tavanneensa maakunnissa hienoja, ajattelevia, fiksuja ihmisiä tietäen, että he kaikesta huolimatta kannattavat Venäjän sotimista Ukrainan maaperällä.

Tšižova kertoi uusimman, suomentamattoman romaaninsa Naisten aika käsittelevän yksilöä valtion tukahduttavassa vaikutuksessa. Romaanissa on kolme vanhaa naista ja mykkä tyttö.

Jerofejeviltä on suomennettu useampi kirja, yhtenä niistä Miehet.

Jerofejeviltä on suomennettu useampi kirja, yhtenä niistä Miehet.

Viktor Jerofejev on useamman suomennetun kirjan mies. Hän on kirjoittanut muiden muassa satiiria hyödyllisistä idiooteista. Hänen mukaansa mitä merkittävämpi kirjailija on, sitä vähemmän hänen tarvitsee ajatella, kuka kulloinkin hallitsee. Merkittävä kirjailija on riippumaton.

Poliittista mielipidettään Jerofejev ei peitellyt: ”Venäläisen sielun arvoitusta ei ole enää. Se on selvinnyt: 89,9 prosenttia kansasta ilmoitetaan kannattavan Putinia. Poliittisen tietoisuuden puuttuessa olemme muuttuneet Ukrainan sodan seurauksena luolaihmisiksi, arkaistiseksi kansaksi. Olemme maa ilman historiaa, historian tilalla on ikuinen satu, joka virallisten tv-kanavien kautta on tunkeutunut ihmisten mieliin.”

Tuoreimpana esimerkkinä Jerofejev kertoi muutaman viikon takaisesta foorumista, missä hän piti tärkeänä kahta Putinin lausahdusta. ”Putin ilmoitti elävänsä Leningradin katuelämän mukaisesti: jos tulee tappelu, hän on ensimmäisenä lyömässä. Toisekseen hän − KGB-silmin rauhallisesti yleisöä katsoen − kertoi, että Venäjän kansa on maailman paras ja henkevin kansa, se ymmärtää hyvän ja pahan eron ja se täyttää maailmassa Jumalan tehtäviä. Paikalla olleita ulkomaisia hän kysyttäessä luonnehti: Te kai koostutte intresseistä.”

Helsingin kirjamessuilla ei siis odotetusti puhuttu vain kirjallisuudesta. Niin yleisön kuin vierailevien kirjailijoidenkin paineet vallitsevassa poliittisessa tilanteessa ovat siihen liian suuret.

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista, Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Lauantaina Helsingin kirjamessuilla

  1. Maila Ovaska sanoo:

    Kiitos huikeasta selonteosta.

  2. Omppu/Readerwhydidimarryhim sanoo:

    Anneli, kuten Maila Ovaska edellä sanoi aivan huikea kirjoitus. Olin itsekin tuolla bloggaribrunssilla ja sinä sait siellä kasvot, kun esitit nuo kysymykset Siskinille. Itse kerroin hänelle signeeraustilanteessa, että Isabellan päiväkirjat ovat lähes yksi yhteen omien teiniaikaisten päiväkirjojeni kanssa. Siskin sanoi olevansa tästä pahoillaan. Kerroin, että päinvastoin, minusta tuo osoittaa sen, että ihmisessä on jotain samaa ja muuttumatonta oivat maat tai kulttuurit mitkä tahansa.

    Yritin sisään tuohon Kirjailijan asema Venäjällä tilaisuuteen, mutta ovet napsahti nenän edestä kiinni Todella turhauttavaa. Onneksi sinä pääsit ja kerroit tuosta tilaisuudesta. Tuo mitä mainitsit Jerofejevin kertoneen Putinin sanomisista on kylmäävää.

    Kiitos vielä hienosta kirjoituksesta.

  3. Kiitos, Omppu! Olisipa ollut hauska vaihtaa muutama aatoksenpätkä, eikö?

    • Omppu/Readerwhydidimarryhim sanoo:

      Olis Anneli todellakin ollut mukava vaihtaa edes muutama sananen. Olisin tullut juttelemaan, mutta en nähnyt sua missään enää sen bloggariaamiaisen jälkeen. Ens keralla sitten. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s