Venäläiset kirjailijat tulevat

Roman Sentšinin uutta realismia on verrattu Tšehoviin. Luvassa mustaa huumoria.

Peräti 33 venäläistä kirjailijaa on tulossa Helsingin kirjamessuille 22.−25. lokakuuta. Vaikka seuraan kaunokirjallisuutta kykyjeni rajoissa ja luen vuoden mittaan useamman Venäjää käsittelevän tietokirjan, harva nimi on sittenkään minulle tuttu. Syyt ovat selvät: En lue venäjäksi ja suomeksi venäläistä kirjallisuutta on ilmestynyt viime vuosikymmeninä sangen niukasti. Neuvostoliiton romahdettua meillä oli pari hiljaista vuosikymmentä ja käännöksiä on alkanut ilmestyä vasta viime vuosina. Uutterimpia kustantajia ovat nyt Into, Siltala, WSOY ja Like.

Romaani rakkaudesta ja menetyksestä ruton riivaamalla keskiajan Venäjällä on Elina Kahlan suomennos.

Inton kirjailijoista saapuvat kirjamessuille Boris Akutin (1956), Sergei Lukjanenko (1968), Jevgeni Vodolazkin (1964) ja Roman Sentšin (1971), Sveitsistä saapuva Mihail Šiškin (1961) on kahdella romaanillaan WSOY:n kirjailija ja Moskovasta saapuva Ljudmila Ulitskaja (1943) Siltalan kirjailija. Liken kirjailija on rocktoimittaja ja tietokirjailija Artemi Troitski, jolta uutena ilmestyy tietokirjallisuuden puolella teos Venäläinen karmageddon. Myös runoilija Lev Rubinšteinilta (1947) on luvassa undergroud-runoutta Poesian kustantamana.

Kansainvälisestikin tunnetulta Akutinilta ilmestyy syksyllä dekkari Erikoistehtävä, Lukjanenkolta trilleri Viimeinen partio, Vodolazkinilta keskiaikaan sijoittuva romaani Arsenin neljä elämää sekä Sentšiniltä mustaa huumoria hersyvä, nykyrealismia edustava Jeltyševit, erään perheen rappio. Šiškinin molemmat suomennokset Sinun kirjeesi ja Neidonhius ovat tuoretavaraa nekin, samoin kuin Ulitskajalta keväällä ilmestynyt kertomuskokoelma Tyttölapsia, kirjailijan jo neljäs suomeksi ilmestynyt teos.

Mihail Šiškin on yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijavieraista.

Kun Venäjän PENin Pietarin klubin ja Pietarin kirjailijaliiton puheenjohtaja Valeri Popovilta esittelytilaisuudessa kysyttiin hänen listaansa merkittävimmistä kirjailijanimistä, hänkin nosti joukosta Jevgeni Vodolazkinin, jolta suomeksi ilmestyvää kirjaa verrataan Umberto Econ Ruusun nimeen ja tarinan sanotaan tuovan mieleen Andrei Tarkovskin Andrei Rubleviin. Siis ehdottomasti lukulistalle! Toinen Popovin nostama nimi oli palkittu lukijain suosikki Aleksandr Kabakov (1943).

Jos Kabakov on jo yli seitsenkymppinen, venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen halusi nostaa omina kiinnostuksenkohteinaan ”nuoria vihaisia miehiä”: Ildar Abuzjarovin (1975) ja Roman Sentšinin sekä Pietarin PEN-klubin johtajan Jelena Tšižovan (1957). Tänä vuonna Abuzjarovilta ilmestyvä teos on kertomuskokoelma Suomalainen aurinko, joka käsittelee Volgan rannan fiktiivisen suomalaiskaupungin ihmisiä.

Ljudmila Ulitskajalta on ilmestynyt suomeksi jo neljä teosta, joista suurin romaani Vihreän teltan alla (2014).

Venäjä on myös leveällä siveltimellä esillä politiikkaa, yhteiskuntaa ja taloutta käsittelevässä tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuudessa pikantti idea on luentosarja 12 tuolia, josta vastaavat kirjailijat Sofi Oksanen, Rosa Liksom ja Sirpa Kähkönen. Jään odottamaan uteliaan innostuneena!

”…seksuaaalisesti oudoista ilmiöistä”

Tokihan venäläisvierailta tiedustelimme sananvapauden jamaa Venäjällä. Valeri Popov kertoi yksityisten kustantamoiden julkaisevan, mitä ne haluavat, mutta kun julkaiseminen tapahtuu hallituksen tuella, saattaa syntyä kiivaitakin keskusteluja ”tietyistä sanoista”.

”Itse olen voinut kirjoittaa mitä haluan, mutta minulla on omia eettisiä rajoituksia kirjoittamisessani. En usko, että minulla on halua kirjoittaa näistä seksuaalisesti oudoista ilmiöistä.”

Tomi Huttunen lisäsi valtion kustantamoissa ”epäterveellisten elämänmuotojen” käsittelyn sekä seksuaalisten vähemmistöjen kuvausten olevan kielletyn. ”Moni kirjailija sanoo, että kirjailija on kirjailija vasta sitten, kun hän voi ilmaista itseään vapaasti, mutta sitten tulee se mutta. Kustannussopimukset sisältävät rajoituksia.”

Lue enemmän. Luudu vähemmän.

Helsingin kirjamessut puskevat taantumaa ja lamaa vastaan kaikkien aikojen suurimmalla tarjonnan volyymilla. Kustantajilta tuli lavatilaisuusehdotuksia ja pyyntöjä yli kaksi tuhatta ja niistä voitiin ottaa mukaan kolmannes. Lavatilaisuuksia on noin 800 ja esiintyjiä niissä noin 1100. Uusia lavoja avataan. Sibelius saa oman lavansa, jossa messujen aikana käsitellään kaikki 14 hänestä tänä vuonna ilmestynyttä/ ilmestyvää teosta.

Ja tottahan muistakin maista tulee kirjailijavieraita, Ruotsista eniten, toista kymmentä.

Lasten kirjamessut toteutuvat ensi kertaa lasten ehdoin Tarinalaaksossa, jonka Tarinateltassa on teemoitetut Harry Potter-, Nenä- ja Mystiikkapäivät. Nenäpäivässä Risto Räppääjä haastaa keräystä kehitysmaiden lasten lukutaidon hyväksi. Nuorten kirjallisuustilaisuudet ovat vuorostaan Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijoiden yhdessä kehittelemät.

Messujen päävastaavat lupasivat myös uusinta uutta tekniikkaa tilaisuudesta tilaisuuteen ja messuosastolta toiseen suunnistusavuksi. Luvassa on mobiiliapplikaatio (iOS ja Android). Mutta älkää kysykö vielä minulta, mitä se käytännössä tarkoittaa.