Rein Raud: Rekonstrutsioon/ Rekonstruktio

Luin Rein Raudin romaanin viroksi. Teos sopii erinomaisesti viron kielen harrastajille.

Luin Rein Raudin romaanin viroksi. Teos sopii erinomaisesti viron kielen harrastajille.

Enn Padrikissa on syöpä, ja luvattua elinaikaa on enintään puolisen vuotta. Viisi vuotta sitten neljän nuoren aikuisen kuolemaan päätynyt tapahtumasarja Viljandin lähellä Kasedetagusessa on hänelle yhä sumun peitossa ja Enn käyttää elämänsä viimeiset kuukaudet ymmärtääkseen, miksi tapahtui se mitä tapahtui: tulipalotapaturmaksi lavastettu ryhmäitsemurha. Yksi uhreista oli hänen ainoa lapsensa Anni. Tapahtuma saatiin tuolloin varsin hyvin vaiennettua julkisuudelta, koska yksi heistä oli poliisin poika.

Rein Raudin Rekonstrutsioon on taidokkaasti konstruoitu tarina. Lukija joutuu polulle, jonka reittiä ja matkan varrella eteen tulevaa hän ei vielä tiedä. Mitä odottaa seuraavan mutkan takana ja sitä seuraavan? Kulkija etsii ratkaisua, jonne tietää matkareitin johtavan.

Suomenkielinen laitos on kysytty: ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa jonotetaan.

Suomenkielinen laitos on kysytty: ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa jonotetaan.

Nyt Kasedetaguse on kunnostettu, moderni ja viihtyisä virkistyskeskus. Viisi vuotta sitten sitä ylläpitivät Veronika ja hänen korutaiteilija-aviomiehensä Joel. Sinne hakeutuivat vaihtoehtoista elämäntapaa ja syvintä minuuttaan etsivät ja toteuttavat nuoret. Paikka oli kuin avoluostari, missä yhteisöllinen elämä koostui askeettisesta ja kurinalaisesta päivärytmistä keskustelupiireineen, luentoineen, joogineen, yhdessä valmistettuine kasvisaterioineen ja meditointeineen. Viimeisenä kesänään siellä vietti aikaansa myös Anni ja talon tyhjennyttyä syksyllä jäi sinne muutaman muun nuoren kanssa talven yli.

Keväällä nuoret lavastivat oman kuolemansa tapaturmaksi.

Isän yhteys Anniin oli harventunut jo vuosia sitten Annin muutettua Pariisiin opiskelemaan. Vielä tuolloin vanhemmat vierailivat opiskelevan ja sivutöitä tekevän tyttönsä luona. Tytär avusti tulkin tehtävissä Pariisin poliisia itäeurooppalaisten prostituutionaisten asioissa ja teki opinnäytetyötä naisten asemasta. Sitten vanhemmat ajautuivat avioeroon ja yhteys Anniin hapertui.

Nyt isä kulkee lapsensa jälkiä ja aloittaa sen Pariisista etsimällä käsiinsä Annin tuonaikaisen kämppäkaverin. Käy ilmi, että jotain oli tapahtunut, sillä määrätietoinen Anni menetti motiivinsa opiskeluun ja palasi Viroon. Kun Anni myöhemmin Kasetetagusessa häpeällisimmän kokemuksen paljastamissessiossa kertoo omansa, Pariisissa tapahtunut osoittautuu hänelle käänteentekeväksi.

Virossa Enn etsii käsiinsä entisen vaimonsa sisaren Elon, joka Annin palatessa oli vielä asunut aviossa ökyliikemiehen Haraldin kanssa Tukholmassa. Pariisin kauden jälkeen Anni vietti heidän luonaan muutamia viikkoja. Alkoholisoituneen Elon kautta tulee lisätietoa, joka voisi sopia isän kokoamaan palapeliin tyttärensä viimeisistä ajoista. Kriittisen ja viileän älyllisen Annin yöpöydälle Tukholmassa oli ilmestynyt Raamattu, kuin vastalauseena Haraldin silmänlume-kristillisyydelle.

Anni etsi aitoutta.

Seuraavan mutkan takana on lahkolaisten kesäleiri Virumaalla. Mutta Anni on siellä pikemminkin kriittinen tarkkailija ja toisinajattelija. Jokin uskossa ja uskonnoissa on Annia kuitenkin vetänyt, vaikka tutut muistavat hänet kriittisen itsenäisenä. Mutta kuolintavan viesti ei jäätä epäselvyyttä: kun Kaskedetagune saatiin nopeasti sammutetuksi, kullakin uhrilla on päänsä alusena ikivanha matkalaukku ja nyrkissä paperilappu, jossa uhri kertoo olevansa nyt puhdas siirtymään jumalansa luo.

Mitä sellaista noiden kuukausien aikana talossa tapahtui, mikä vei Annin mukanaan omaan kuolemaansa? Enn ottaa selvää ja nauhoittaa käymänsä keskustelut. Ratkaisevia tapahtumien kuvaajia ovat eristäytyvä Birgit sekä se viides, Carola, jonka jäljiltä löytyi vain matkalaukku ja rutistunut paperilappu. Birgitin kautta nimensä muuttanut nainen löytyy.

Lukija törmää ensin valtaan. Valtaa käyttää alkuvaiheessa vahvatahtoinen Veronika. Karismaattinen kesäasukas Android osoittautuu hypnoottiseksi manipuloijaksi, joka syötti kuulijoiden alitajuntaan ajatuksen joukon ylivertaisuudesta ja erityisyydestä sekä kuolemasta, mutta peitellysti:
”Te küsite, kas ma arvan, et mul on õigus ennast neist paremaks pidada? Ma vastan: jah, arvan küll. Nagu ka teil. Kuna meie teiega oleme seda teist liiki. Langevarjurid. Sest langevarjurid ja ainult langevarjurid on võimalised hüppada pimedusse, teadmata, mis neid seal all ootab.”
[”Te kysytte, olenko sitä mieltä, että minulla on oikeus pitää itseäni heitä parempana. Vastaan: kyllä, olen sitä mieltä. Kuten teilläkin on. Koska me edustamme sitä toista lajia. Laskuvarjohyppääjiä. Sillä laskuvarjohyppääjät ja vain he pystyvät loikkaamaan pimeään tietämättä, mikä heitä siellä odottaa.”]
Muista naisista poiketen Anni on suhtautunut Androidin läpitunkevaan hypnoosikatseeseen viileän torjuvasti.

Keskeiseksi käsitteeksi nuorille muotoutuu hyppy − hyppy tuntemattomaan. Vain sen kautta voisi aidosti vapautua ja puhdistua. Pitkään aikaan hyppy ei merkitse ajatusta itsemurhasta, ei vielä. Raud kuvaa taitavasti sitä pitkää ja hidasta kehitystä, jonka kuluessa ryhmä vieraantuu ympäröivästä yhteiskunnasta ja alkaa tuntea tai ainakin käyttäytyä kuin yksi ja sama olento. Kehityksen päätepisteenä kaikilla jäljellä olevilla herää tietoisuus hypyn sisällöstä.

Silti nuoret uskovat liki loppuun asti omaan itsenäiseen ajatteluunsa ja tahtonsa hallintaan. Näin kertoo Carola:
”Kas ma oleksin võinud sealt ära tulla, kui ma oleksin tahtnud? Aga loomulikult, millal tahes…
Keegi ei sundinud mind. Kõik, mida ma tegin, tegin ise. Ma teadsin, et ma olen seal vabatahtlikult, ma olen seal selleks, et midagi üritada, midagi tõestada, kas või iseendale – ja see on mu enda isiklik vaba valik −, ja loomulikult, kui ma aru saan, et ei suuda, siis võin alati loobuda ja keegi ei ütle mulle midagi halba. Selle pärast olin sealt lahkumisest täiesti võimatu.”
[”Olisiko voinut tulla sieltä pois, jos olisin halunnut? Tietysti, milloin vain…
Kukaan ei pakottanut minua. Tein kaikki valintani itse. Tiesin olevani paikalla vapaaehtoisesti, olin siellä yrittääkseni jotain, todistaakseni jotain, vaikka vain itselleni – ja se olikin puhtaasti omaa vapaa valintani – ja luonnollisesti jos ymmärtäisin etten pysty siihen, niin voisin aina luovuttaa eikä kukaan moittisi minua siitä. Sen vuoksi lähtö olikin täysin mahdoton.”]

Carola lähtee viimeisellä mahdollisella hetkellä, kun hänelle selviää, ettei teossa enää ole kyse täysin hänen omasta tahdostaan.

Rein Raudin Rekonstutsioonin/ Rekonstruktion viehätys on siinä, että tarinan aikuiset ovat älykkäitä ja hyvin sivistyneitä ja kuitenkin he päätyvät hitaasti ja vääjäämättömästi jonkin abstraktin absoluuttisen etsintään omassa minuudessaan, tunteissaan ja kehossaan. Luin kirjan alkukielellä, joten tässä yksi näyte loppuratkaisusta pelastuneen, viidennen kertomana ensin viroksi ja sitten Hannu Oittisen taidokkaana käännöksenä. Hypylle on löytynyt sisältö. Kuolemaa aletaan kutsua sen oikealla nimellä:

See oli imelikult vabastav, et me võtsime nüüd asju enam-vähem nende õidete nimedega nimetada. Me olime kogu aeg rääkinud lõpuni minemisest, tegelikult ju juba suvest peale, see oli see, miks me seal olime. Aga kus või mis see lõpp on, seda me ei olnud kunagi selgelt õelnud. Jeesus läks lõpuni, sellega me olime kõik nõus. See oligi see, mis ta meie silmis Buddhast või Muhammadist kõrgmale asetas, mitte tema kahtlemata väärtusega jumalikkus. Sokrates läks lõpuni. Ja Jim Morrison ja Kurt Cobain. Janusz Korczak läks lõpuni, see poola kirjanik ja kooliõpetaja, kes kõndis juudi koolilastega Treblinka gaasikambrisse kaasa et nad ei kardaks. Nemad kõik said surma. Kas suremine oli osa lõpuni minekust? Mitte tingimata. See võis just olla miski, mis alles lubab sul elada. Gandhi läks lõpuni. Ema Teresa läks lõpuni. Asi ei ole ju tegelikult üldse surmas. Sest kes laseb ennast mõttetult surma saada, see mitte lihtsalt et ei ole läinud lõpuni, vaid ta on läinud vastassuunnas.
[”Oli hämmästyttävän vapauttavaa, että saatoimme kutsua asioita nyt niiden oikeilla nimillä, tai ainakin melkein. Olimme koko ajan puhuneet loputtomasti lähtemisestä, oikeastaan jo kesästä alkaen, sitä vartenhan me siellä olimme. Mutta missä tai mikä tuo loppu olisi, niin sitä me ei koskaan sanottu selvästi. Jeesus kulki tiensä loppuun asti, siitä olimme samaa mieltä. Se olikin syy, miksi asetimme hänet korkeammalle kuin Buddhan tai Muhammedin, ei epämääräisen jumaluuden vuoksi. Sokrates kulki tiensä loppuun asti. Ja Jim Morrison ja Kurt Cobain. Janusz Korxzak meni loppuun asti, se puolalainen kirjailija ja opettaja, joka asteli juutalaisten koululaisten kanssa Treblinkan kaasukammioon, jotta lapsia ei pelottaisi niin paljon. He kaikki kuolivat. Oliko kuolema osa loppuun asti kulkemista? Ei välttämättä. Se saattoi olla jotain, joka vasta antoi sinulle syyn elää. Gandhi kulki loppuun asti. Äiti Teresa kulki loppuun asti. Kysymyshän ei ole varsinaisesti kuolemasta. Sillä se joka antaa suotta tappaa itsensä, ei ole pelkästään jättänyt kulkematta tietään loppuun, vaan hän on kulkenut päinvastaiseen suuntaan.”]

Raudin kirja on jännittävä, põnev kuten virolainen asian ilmaisisi. Älyllisesti kiehtova. Intellektuaalselt paeluv.

Rein Raud: Rekonstruktsioon. Mustvalge 2012, 261 sivua. Rein Raud: Rekonstruktio. Like 2015, 288 sivua. Suomennos Hannu Oittinen.

 

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Rein Raud: Rekonstrutsioon/ Rekonstruktio

  1. Omppu/Readerwhydidimarryhim sanoo:

    Tämä oli minusta aika monimutkainen teos. Itse eksyin lukiessa filosofian poluille, Hegeliin ja Kierkegaardiin, joiden kummankaan ajattelua en tunne tarpeeksi, jotta pystyisin saaman tästä irti kaiken tai edes suurimman osan, mitä tällä teoksella on tarjottavaa.

  2. Anneli sanoo:

    En kai yrittänyt ihan niin sisälle eli ymmärtämään lauseiden merkitystä Kierkegaardin tai Hegelin tulkintojen kautta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s