Ikonimaalari 1/2015

Upeaa ja runsasta Ikonimaalari-lehteä ilmestyy kaksi vuodessa, 50 euron vuosikertamaksulla.

Upeaa ja runsasta Ikonimaalari-lehteä ilmestyy kaksi vuodessa, 50 euron vuosikertamaksulla.

”On yhtä lailla sallittua aistia ikonien uskonnollinen merkitys ja kulttuurihistoriallinen sanoma kuin viehättyä ikonien muotokielestä, ilmaisusta ja kauneudesta”, kirjoittaa Hanna Kemppi ikonien kahtalaisesta luonteesta Ikonimaalarissa 1/2015. Sain sen yllättäen ja ilokseni käsiini ja omakseni. Minulle ikonit ovat uskonnollista taidetta, mutta ikonien äärellä koen niistä säteilevää pyhyyttä, joka saa minut myös tuntemaan nöyryyttä.

Tuoreessa numerossaan elämänkertaikoneihin ja ikonikokoelmiin keskittyvä Ikonimaalari osoittautui maallikollekin aarteeksi. Se on kunnianhimoisesti ja pieteetillä toimitettu. Sen kolmessatoista asiantuntija-artikkelissa on runsas kuvitus ja painojälki ensiluokkaista. Käsissäni on jotain tutustumisenarvoista. Siispä ryhdyin lueskelemaan. Aivan kaikkea en sentään, vaan itseäni eniten kiinnostavat. Niistä artikkeleista kerron tässä.

Vankien kuljetusta Solovetskin luostarin vankileirisaarelle.

Vankien kuljetusta Solovetskin luostarin vankileirisaarelle.

Bolševikkivalta, ennen muuta Josef Stalinin kaudella, tuhosi miljoonia omia kansalaisiaan. Massaterrorin uhrit saavat erilaiset kasvot, jos terrorista valitsee tarkasteltavaksi jonkin erityisen kansanosan. Ikonimaalarissa se luonnollisestikin on ortodoksisen kirkon papisto ja työntekijät. ”Kristittyjen vaino entisessä Neuvostoliitossa on pisin ja julmin vaihe kristillisen kirkon 2000-vuotisessa historiassa”, kirjoittaa nunna Ksenia artikkelissaan Venäjän uusmarttyyrit ja tunnustajat.

Tuota ei ole tullut ajatelleeksi ja silti se on lähihistoriaa. Käsite kristittyjen vaino on useimmille tuonut ensimmäisenä mieleen Rooman valtakunnan parin vuosituhannen takaiset kristittyjen ristiinnaulitsemiset tai viskomiset leijonien häkkiin elävältä. Mutta Isä Aurinkoinen pani paremmaksi.

Patriarkka Tiihon oli ensimmäisiä neuvostovallan murtumisen jälkeen kanonisoituja kirkonmiehiä.

Patriarkka Tiihon oli ensimmäisiä neuvostovallan murtumisen jälkeen kanonisoituja kirkonmiehiä.

Nunna Ksenian artikkeli on tylyä luettavaa. Tuhoamisaaltoja oli kolme: 1920-luvun alussa, 1920- ja 1930-luvun vaihteessa sekä suuren terrorin vuosina. Tuhottujen piispojen, pappien, munkkien ja nunnien määrät ovat mittavat. Sisällissodan aikainen tuhoaminen oli silkkaa barbaarista rääkkiä ja artikkelin kuvaamat arkkipiispa Silvesterin ja Kiovan metropoliitta Vladimirin murhat äärimmäisen raa´at ja julmat.
Maatalouden kollektivisoinnin vuosina teloitettuja kirkonmiehiä ja -naisia oli yli viisituhatta.
Terrorivuonna 1937 pidätettiin 136 900 ortodoksipapiston jäsentä ja kirkonpalvelijaa, joista 85 300 teloitettiin. Suurin yksittäinen teloituspaikka oli Butovin ampumarata Moskovan liepeillä. Nyt paikalle on rakennettu pieni tšasouna. Muut kuin teloitetut viruivat vankileirien saaristossa. Arkkipiispa Pietari kuoli leirioloissa lavantautiin, nuori apulaispiispa Ilarion pilkkukuumeeseen.

Ksenia luettelee artikkelissaan korkeiden pappishenkilöiden tuhoja eivätkä heidän kuolintapansa ole kaunista luettavaa. Ikonimaalari-lehden artikkelin ydin on kertoa meneillään olevasta marttyyrien kanonisoinnista. Tähän mennessä kanonisoituja on 1800. Heidän joukossaan, marttyyreiksi julistettuina ovat myös tsaari Nikolai II, hänen puolisonsa Aleksandra ja perheen viisi lasta. Niin muuttuu maailma!

Romanialaisten uskovaisten mielestä kanonisoitaviin kuuluisi suuresti kärsinyt arkkimandriitti Justin Pârvu. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Romanialaisten uskovaisten mielestä kanonisoitaviin kuuluisi suuresti kärsinyt arkkimandriitti Justin Pârvu. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Matti Sidoroff erittelee artikkelissaan Romanian uusmarttyyrit ja tunnustajat Nikolai Ceausescun aikaisen turvallisuuspalvelu Securitan hirmuhallinnon hidasta jälkiselvittelyä. ”Muutama metropoliitta ja piispa tunnusti julkisesti olleensa yhteistyössä Securitan ja vanhojen valtiollisten rakenteiden kanssa. Useimmat kuitenkin pysyivät vaiti ja ajan annettiin kulua”, hän toteaa Romanian kirkon innokkuudesta selvittää suhdettaan kommunistiseen hallintoon, jonka tilillä on Sidoroffin mukaan noin kaksi miljoonaa vangittua, tapettua tai Neuvostoliiton vankileireille pakkosiirrettyä kansalaista, Besarabia mukaan luettuna vielä miljoona ihmistä lisää.

Hienoja ikonikokoelmia

Lehden numerossa kerrotaan usean artikkelin voimalla merkittävistä ja hienoista ikonikokoelmista eri museoissa sekä kokoelmien synnystä. Pääasiassa kaikki suuret kokoelmat ovat saaneet alkunsa yksityishenkilöiden keräilytyön ja myöhemmän lahjoituksen tuloksena.

Jumalansynnyttäjä Makedoniassa Ohridin Perivleptosen kirkosta. Johannes Karhusaaren artikkelin kuvitusta lehdessä.

Jumalansynnyttäjä Makedoniassa Ohridin Perivleptosen kirkosta. Johannes Karhusaaren artikkelin kuvitusta lehdessä.

Zanna Belik kertoo artikkelissaan Venäjän valtiollisten museoiden ikonit Moskovan Kremlin, Tretjakovin gallerian, Pietarin Venäläisen taiteen museon, Andrei Rubljov museon ja monien muiden kokoelmista. Vuoteen 1917 mennessä kaikkiin Venäjän kuvernementteihin oli perustettu muinaismuseot yhteistyössä kirkkoarkeologian yhdistysten kanssa. Tehtävänä oli koota, säilyttää, tutkia ja tehdä valistustyötä. Museoiden kokoelmat kattavat kahdeksan vuosisataa: vanhimmat ikonit ovat 1100-luvulta.

Vallankumouksen jälkeen luostarilaitos hävitettiin ja niiden ikoni- ja kirkollisen esineistön arvokkain osa keskitettiin museoille. Pelastustyötä teki vuonna 1918 perustettu Venäjän vanhan maalaustaiteen muistomerkkien säilyttämis- ja etsimiskomissio. Sitä johti Tretjakovin gallerin silloinen johtaja Igor Grabar.

Ruotsi kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1965 ostettu Pyhä Kolminaisuus on peräisin Novgorodista 1500-luvulta.

Ruotsi kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1965 ostettu Pyhä Kolminaisuus on peräisin Novgorodista 1500-luvulta.

Yksi mittavimmista Venäjän ulkopuolella olevista ikonikokoelmista on ruotsalaisen pankkiirin ja keräilijän Olof Aschbergin suurlahjoitus Ruotsin valtionmuseolle. Aschberg toimi vallankumoukseen asti Moskovassa ja kokosi Smolenskin Rynokin kaltaisilta kirpputoreilta edustavan ikonikokoelman, jonka toi virallisen lupakirjan turvin aluksi uuteen kotikaupunkiinsa Pariisiin ja lahjoitti vuonna 1933 Ruotsin kansallismuseolle. Se olikin niiden pelastus, sillä Aschbergin muu laaja taidekokoelma katosi tai tuhoutui natsimiehityksen aikana.

Olof Aschbergista ja hänen taideharrastuksestaan kertoo artikkelissaan Berndt Arell. Arellin mukaan Ruotsin kansallismuseon ikonitaiteen kokoelma on nykyisin yksi läntisen maailman suurimmista.

Wähäjärven kokoelmien Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen edustaa lämpimin, maanläheisin värein maalattua suuntausta, jossa vanhasta ikonimaalauksesta poiketen on mukana myös varon ja varjon vaihtelu.

Wähäjärven kokoelmien Pyhittäjä Arseni Konevitsalainen edustaa lämpimin, maanläheisin värein maalattua suuntausta, jossa vanhasta ikonimaalauksesta poiketen on mukana myös varon ja varjon vaihtelu.

Riihimäen taidemuseossa on vuorostaan parastaikaa esillä pienempi, mutta tärkeä Tatjana ja Pentti Wähäjärven ikonikokoelmien näyttely. Kokoelman ikonit ajoittuvat 1700- ja 1800-luvuille ja mukana on 54 ikonia. Hanna Kempin artikkeli esittelee kokoelman ikoneiden erilaiset tyylisuunnat. Näyttely on avoinna 24.5. saakka.

Paljon jätän lehden annista tämän juttuni ulkopuolelle, kokonaan esimerkiksi toisen pääteeman, elämänkertaikonit. Ensimmäisiä lukemiani artikkeleita oli Pekka Metson ja Juha Riikosen katsaus tutkimusten ja kirjallisuuden luomasta kuvasta edesmenneestä arkkipiispa Paavalista. ”Paavali on arvostettu hengellisenä opettajana, kirkkomuusikkona, ekumeenikkona sekä suomalaisen ortodoksisuuden julkikuvan ja Suomen ortodoksisen kirkon

Kazanin Jumalanäiti. Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmat.

Kazanin Jumalanäiti. Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmat.

yhteiskunnallisen aseman kehittäjänä”, Paavalia luonnehditaan yhden tutkijan sanoin. Paavalia pidetään myös uudistushenkisenä paimenena, jolle ortodoksinen kristillisyys ei ollut enää pelkästään vanhakantaista slaavilaista hurskauselämää.

Oma muistikuvani Paavalista oli 1970-luvun lopulta, kun hän hurautti urheiluautollaan Kuopiosta Lappeenrantaan Maaseudun Sivistysliiton Kirkkotaiteen päiville katsomaan Andrei Tarkovskin elokuvaa Andrei Rubjlev. Kuulemani mukaan hän katsoi silloin elokuvan jo kuudennen kerran.

Ja mitä tulee omiin kokemuksiini hienoista ikonikokoelmista, yhden sellaisen – kauneudessaan, omaperäisyydessään ja laajuudessaan – näin pari vuotta sitten Kiovassa Venäläisen taiteen museossa. Suosittelen matkaa Ukrainaan monesta syystä (muiden muassa Babi Jarin!), mutta erityisesti ikonikokoelman ja Kiovan Petserskin lavran vuoksi.

Oksana Masin pääsiäismunateos Kiovan Petserskin luostarin pihalla edusti Ukrainaa vuonna 2011 Venetsian biennaalessa. Kuva: Heikki Kajanto

Oksana Masin pääsiäismunateos Kiovan Petserskin luostarin pihalla edusti Ukrainaa vuonna 2011 Venetsian biennaalessa. Kuva: Heikki Kajanto

Kun Moskovassa pidettiin vuonna 1913 yksityisten ikonien näyttely, missä ensi kertaa ikoneista oli poistettu tummentunut pellavaöljy ja myöhemmät maalauskerrokset, tutkija Viktor Lazarevin totesi tapahtumasta: ”Näyttelyn kävijöiden silmiltä ikään kuin putosi verho, joka oli peittänyt venäläisen ikonitaiteen todelliset kasvot. Tummien, synkkien, paksun pellavaöljykerroksen peittämien ikonien sijasta he näkivät hienoja maalaustaiteen muistomerkkejä, jotka olisivat kunniaksi kansalle kuin kansalle.”

Ikonimaalari. Julkaisija: Suomen Ikonimaalarit ry. Kustantaja: Maahenki oy. Päätoimittaja: Liisa Heikkilä-Palo. Tilaukset: maahenki@msl.fi tai 09-7512020. 1/2015, 104 sivua.

Advertisements
Kategoria(t): Kulttuurihistoria, Löydöt, Tietokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s