Pekka Puska: Raha tai henki

Pekka Puskan asiantuntemus on mittava. Hän on toiminut Kansanterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana ja WHO:n johtajana sekä vetänyt useita projekteja ja ohjelmia.

Pekka Puskan asiantuntemus on mittava. Hän on toiminut Kansanterveyslaitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana ja WHO:n johtajana sekä vetänyt useita projekteja ja ohjelmia.

Kansantaudit, siis muut kuin ei-tarttuvat epidemiat ja sairaudet, juontavat elintavoistamme. Kansantaudit tulevat kalliiksi niin sairastuville kuin koko yhteiskunnalle. Vuosikymmenet Suomi oli sydän- ja verisuonitautien johtava maa, jyrkkä piikki kansainvälisessä vertailussa. Nyt puhutaan aikuisiän diabeteksestä. Emmekö me opi elämään oikein tai oikeansuuntaisesti?

Kyllä, ainakin jos Pekka Puskaa on uskominen. Suomalaiset, myös parjatut nuoret, ovat terveempiä kuin koskaan historian saatossa. Kaikesta siitä kertoo lyhyessä ajassa kymmenellä vuodella pidentynyt elinikä, terveempi vanhuus kuin kuunaan sekä kadonnut vauva- ja äitien lapsivuodekuolleisuus. Vaikka tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden eteen riittää loputtomiin, Puska on optimisti. Hänellä on optimismiinsa varaa: hän on ollut todistamassa suurta muutosta ja pitkää asteittaista elämäntapojen paranemista.

Puskan teoksen Raha tai henki avainsanoja ovat ennaltaehkäisy, sosiaalisuus, yhteiskunnan terveitä elintapoja edistävät rakenteet, ravinto, liikunta sekä suuret terveysuhat tupakka ja alkoholi.

Ihminen on aina sosiaalinen”, Puska muistuttaa. Elintavoissa kyse on sekä yksilön että yhteisön vastuusta, mutta ennen kaikkea niiden välisestä vuorovaikutuksesta. ”Uskon, että yksi tärkeimmistä opetuksista on, että muutos tulee ymmärtää sosiaaliseksi.” Puskan mukaan kansanterveyden huima paraneminen johtuu paljolti siitä, että suomalainen yhteiskunta tarjoaa tänään paljon paremmat mahdollisuudet terveellisiin valintoihin. Ja terveys kiinnostaa ihmisiä. Jokainen haluaa olla terve.

Yksilön on sitä helpompi muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi, mitä matalampi on nousu. Yhteisöön vaikuttaminen (alaosa) on siksi aivan keskeistä. Kirjoittajan havainnollistamaa.

Yksilön on sitä helpompi muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi, mitä matalampi on nousu. Yhteisöön vaikuttaminen (alaosa) on siksi aivan keskeistä. Kirjoittajan havainnollistamaa.

Puska ei syytä yksilöitä liikalihavuuteen ja rapakuntoon johtavista elämäntavoista, vaan haluaa reivata elinympäristöä ja sosiaalista ilmapiiriä elämänmuutosta suosivaksi ja helpottavaksi. Hän esittää lukuisia esimerkkejä ja toimenpide-ehdotuksia. Päättäjät, huom!

Puska pohtii keppien ja porkkanoiden tehoa ja pitää keppipolitiikka tehokkaampana. Tällaiseen kuuluu verotus, lisäksi vaikkapa alkoholin osalta vaikeutettu saatavuus, oluen miedontaminen ja mielikuvamainonnan kielto sekä nopeusrajoitukset ja työsuojelusäädökset. Porkkanakonsteja ovat valistus ja kampanjat. Vaikka valistus on tärkeää, holhoamisen tunne on korvien välissä. Haluamme torjua viestin, joka ei vastaa omaa käyttäytymistämme. Nykyistä peruskoulun terveyskasvatuksen tuntia − Maija Raskin ”puumerkkiä” ministeripestiltään − Puska kiittää tarpeellisena ja hyödyllisenä.

Kirja käynnistyy Pohjois-Karjala-projektin historialla. Näin vuosikymmenten jälkeen se on mitä mielenkiintoisinta luettavaa. Pekka Puska ei kuori kunniaa itselleen, vaikka lukija tietää, että juuri hän joukkoineen teki töitä ”saappaat savessa”. Eräänlaisena projektin sysäyksenä oli professori Martti J. Karvosen 1940-luvun lopun väitöskirja suomalaisten metsurien aineenvaihdunnasta ja energiankulutuksesta.

Selustatukea tuli kansainvälisistä tutkimuksista: Välimeren dieetistä kirjoittanut Ancel Keys kehitti ns. Keysin kaavan kovien rasvojen vaikutuksesta veren kolesterolitasoon ja pehmeiden rasvojen alentavasta vaikutuksesta. ”Nyt katsottuna on havahduttavaa, kuinka uuden lääketieteellisen tiedon varassa me silloin toimimme.” Tieto on niin uutta, että sitä ylenkatsottiin jopa kansainvälisessä tiedelehdessä International Journal of Epidomiology. Lehti ryöpytti Pohjois-Karjala-projektia ”haulikko-ennaltaehkäisynä”.

Lunta ryöppysi tupaan myös Suomessa. Vastakamppailun kärjessä oli Valio. Siitä Puska kertoo värikkäitä tarinoita. Avuksi tuli kuitenkin maatalouspolitiikka: maidon rasvaprosenttiin perustunut maidon hinta vaihtui maidon valkuaispitoisuuden mukaan maksettavaksi. Suomalaista elintarviketeollisuutta Puska kiittää oikeansuuntaisista ja onnistuneista tuotekehittelyistä.

Nykyisin kansanterveyden suuria ongelmia on osalla väestöstä riittämätön liikunta sekä paljolti sen seurauksena ylipaino. Molemmilla on suora yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Näihin Pohjois-Karjala-projektin vuosina ei kiinnitetty huomiota. Syytkin olivat selvät: ruumiillista työtä tekevät ihmiset olivat kaiken aikaa liikkeessä ja he olivat pikemmin laihan sitkeitä kuin ylipainoisia.

Liikunta on Puskan mukaan vahva yksittäinen sydäntauteja ehkäisevä tekijä. Pelkkä laihduttaminen ei tuota kovin suurta hyötyä, ellei siihen liitä muita terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa. Kestävä tie on riittävä liikunta ja hyvä ruokavalio. ”Ei kuitenkaan ole varmaa, liittyykö aikuistyypin diabetes ruokavalioon, vähäiseen liikuntaan vai liikalihavuuteen.”

Puskan mukaan lähivuosien terveystyön tulisi keskittyä koko kansan ja erityisesti hyvin vähän liikkuvien arkiliikunnan lisäämiseen. Tarvitaan kotien, koulujen, työpaikkojen, seurojen ja järjestöjen, kuntien ja valtion aktiivisia toimia. Rakennetun ympäristön suunnittelulla on erityisen suuri merkitys.

Pekka Puska liputtaa virallisen ruokaympyrän puolesta, vaikka kasvisravintovaihtoehto tuntuu kiehtovan häntä. Virallinen ruokasuositus ei perustu uskomuksiin ja muotiin, vaan laajasti tutkittuun tietoon, parhaaseen nykypäivänä saatavissa olevaan. ”Terveellinen ruokavalio ei ole mikään yksi dieetti!” hän jyrähtää mediakeskusteluista, joissa asiantuntemuksen vastapainoksi studioon talutetaan joku, jolla ”on jokin mielipide”. Kertaus on opintojen äiti. Siispä tässä Puskan sanoin:

”Meidän tulisi syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Niillä on hyvä täyttää vatsa, jotta ei tule syötyä liikaa energiapitoista ruokaa. Ruuanlaittoon tulisi käyttää juoksevia öljyjä ja leivälle levitteeksi pehmeitä kasvimargariineja. Kotimainen rypsiöljy on erinomaista. Proteiinilähteeksi vähärasvaista lihaa, siipikarjaa ja kalaa monipuolisesti. Täysjyvävalmisteet, leipä ja puurot antavat kuitua. Runsasta sokeria tulisi välttää ja totuttautua vähään suolaan.
Vesi on hyvä ruokajuoma, samoin rasvaton maito. Kahvia voi juoda varsin vapaasti. Sitä on tutkittu paljon, eikä kahvi ole todettu olevan haitaksi terveydelle.”

Puska muistuttaa, että ravinto on muutakin kuin terveyttä. Se on nautintoa ja se on kulttuuria.

Raha tai henki -kirjassa puhutaan paljon tupakasta, jonka Puska näkee yksiselitteisesti myrkkynä. Tavoitteena tulee olla savuton yhteiskunta. Ollessaan WHO:n ei-tarttuvien tautien osaston johtajana hän sai aitiopaikalta nähdä suurten ylikansallisten tupakka- ja olutfirmojen raivoisaa lobbausta ja osallistua sen eliminoimiseen tutkitun tiedon asein. Coca cola -lobbarit hän mainitse yhtenä aggressiivisimmista.

Puska kirjoittaa WHO-taustojensa vuoksi paljon myös globaaleista kansanterveysongelmista. Ne, kuten juuri sydän- ja verisuonisairaudet, tupakan aiheuttamat kuolemat (tilastollisesti puolet säännöllisesti polttavista), liikalihavuus ja riittämätön liikkuminen ovat jättiongelmia. Tupakkaa tyrkytetään nyt kehitysmaihin ja jo lapsille. Uusi Seelanti ja Australia dumppaavat ravinnoksi kelpaamatonta lampaiden takalistorasvaa Tyynen valtameren saarivaltioille – halvaksi ravinnoksi. Sen seurauksena Samoassa elää maailman ylilihavin kansa.

Kaksi kolmannesta maapallon sairauksista on elintapaperäisiä kansantauteja ja niistä johdossa ovat nyt sydän- ja verisuonitaudit. Ennaltaehkäisevä työ on siis loputonta. Mutta perusoptimisti Pekka Puska kirjoittaa sosiaaliantropologi Margaret Meadia lainaten:
”Älkää koskaan epäilkö, etteikö muutama asialleen omistautunut henkilö voisi muuttaa maailmaa. Se on itse asiassa ainoa tapa, jolla maailmaa on muutettu.”

Entä se alussa mainittu aikuisiän diabetes? Pekka Puskan mukaan varsin vähäiselläkin ruokavalion muutoksella ja liikunnan lisäämisellä saataisiin jo ihmeitä aikaan. Raha tai henki on monipuolinen, näkemyksellinen, kiihkoton, laajaan tutkimustietoon perustuva tietopaketti.

Pekka Puska: Raha tai henki. Docendo 2014, 181 sivua.
Kirjoittaja pyrkii Eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä.

Advertisements
Kategoria(t): Tietokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s