Prinssi Eugenin Waldemarsuddessa

Kevät. öljy 90 x 56, Prinssi Eugen 1891

Kevät. öljy 90 x 56, Prinssi Eugen 1891

Vietin muutaman päivän Tukholmassa, mutta haluistani huolimatta velvollisuudet vaativat luopumaan useimmista mieliteoista, kuten Tukholman filharmonikkojen esittämästä Rachmaninovin 3. pianokonsertosta tai Leijonat − Tre Kronor -lätkämatsista Globenilla. Waldemarsuddeen sentään ehdin. Oli mitä aurinkoisin päivä. Meren rannan kimaltelevat jäälautat kilisivät toisiinsa törmäillen.

Waldemarsuddessa Djursgårdenin eteläisessä niemessä on vielä sunnuntaihin asti nähtävissä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maalaustaitteen näyttely Inspiration Matisse! Ken Tukholmaan on menossa, sinne siis kipin kapin. Vaikka näyttely ehtisi mennä sivu, prinssi Eugenin (1865−1947) elämästä kertova näyttely jatkuu toukokuun lopulle. Hänen syntymästään kun tulee kesällä kuluneeksi 150 vuotta ja siksi koko vuosi on hänelle omistettu juhlavuosi näyttelyineen.

Det gamla slottet,  öljy 1893, 101 x 97 cm

Det gamla slottet, öljy 1893, 101 x 97 cm

Waldemarsudde on lumoava paikka. Siellä vierähtää herkästi yksin näyttelyitä ja sadan vuoden takaisia filmejä katsoessa pari kolme tuntia.

Inspiration Matisse! kuvaa Henry Matissen (1869−1954) vaikutusta ruotsalaisiin ja norjalaisiin taidemaalareihin. Monet heistä olivat hänen opissaan. Näyttely esittelee 31 taiteilijan Matisse-vaikutteisia teoksia. Yhdistävä piirre on vahvat värit.

Prinssi Eugen oli maisemamaalari, muotoilija, valokuvaaja ja taiteen kerääjä. Hänen kokoelmansa, jotka hän sittemmin lahjoitti Ruotsin valtiolle, käsitti 3 500 hankittua teosta 450 taiteilijalta. Viisi prosenttia oli naistaiteilijoilta. Se oli omassa mitassaan paljon, sillä kun Moderna museet järjesti vuonna 1936 modernin taiteen näyttelyn, 176 työn joukkoon sisällytettiin vain kolme naistaiteilijan työtä.

Aikakauden suuri mestari Isaak Grünewald oli naimisissa taidemaalari Sigrid Hjelténin kanssa, mutta silti hänellä oli otsaa lausahtaa ylimielisesti naiskollegoistaan taidekouluajaltaan: ”Puoli tusinaa naisopiskelijoita kirkastaa elämäämme viehätysvoimallaan ja kahvitauoilla.” Asenne oli miesten keskuudessa yleinen. Esimerkiksi vuonna 1907 perustettuun taideyhdistykseen ”De Unga” ei naisilla ollut asiaa.

Mollie Faustman kuvasi lapsia. Kaksi sisarusta Pariisissa vuodelta 1910.

Mollie Faustman kuvasi lapsia. Kaksi sisarusta Pariisissa vuodelta 1910.

Grünawaldin työt miellyttivät minua suuresti, mutta niin myös vaikkapa Sigrid Hjelténin tai Mollie Faustmanin, joka kuvasi ensimmäisenä lapsia luonnollisina, vailla ylisentimentaalisuutta. Prinssi Eugen, itse naimattoman pysynyt, antoi näkyvyyttä myös naisille.

Prinssi Eugen on tunnettu lahjakkaana valokuvajana, joka mustavalkoteoksissaan tallensi valon ja pimeän raja-alueita, pilviä, metsää ja vettä. Hänen valokuvateoksiaan on 250 kappaletta vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Taidemaalarina hän löi itsensä läpi 1880-luvun lopulla suurilla maisemamaalauksillaan.

Valoisa yö, öljy 280 x 185 cm, Prinssi Eugen 1899.

Valoisa yö, öljy 280 x 185 cm, Prinssi Eugen 1899.

Yksi hänen taidekausistaan oli maalata illan ja yön herkkää ja lyhyttä hämärän rajaa, kun aurinko on painunut juuri horisontin taa ja pilvet kajastavat vielä veteen viime säteitä.

Prinssi Eugen kantoi lisänimeä ”Punainen Prinssi”, sillä hän oli aikansa radikaali. 1900-luvun alussa hän, kuningas Oskar II:n nuorin lapsi, ajoi kuninkaan vallan kaventamista, yleistä äänioikeutta ja monia muita suuria tavoitteita ja 1930- ja 1940-luvuilla hänet tunnettiin avoimena natsi-Saksan ja Hitlerin vastustajana.

Prinssi Eugen oli myös muotoilija. Hänen esineitään, kuten tuoleja ja kukkaruukkuja on valmistettu teollisesti. Hän maalasi lukuisia teoksia julkisiin tiloihin, kuten Kiirunan kirkon alttaritaulun, suuren seinäfreskon Tukholman kaupungintaloon sekä seinämaalauksen Karoliiniseen sairaalaan.

Kesäpäivä, pastelli 1891. Prinssi Eugen

Kesäpäivä, pastelli 1891. Prinssi Eugen

Varakkuutta lienee riittänyt. Hän osti Waldemarsudden, kauniin niemen aivan Tukholman ytimestä vuosisadan alussa, rakennutti sinne linnan 1903−1905 valvoen tarkkaan sen yksityiskohtia, taidegallerian muutamaa vuotta myöhemmin, osti taidetta loputtoman paljon ja tuki kulttuuria. Hänen rakkaudestaan kukkaloistoon kertoo se, että yleisölle avoimena olevassa linnassa huoneita koristavat toinen toistaan upeammat kukka-asetelmat. Kukat viljeltiin prinssi Eugenin eläessä Waldemarsudden kasvipuutarhassa.

Sinne, Waldemarsuddeen, taidan kesän tullen mennä uudelleen, kun Tukholmaan on taas asiaa – sinne ja Tukholman saariston upeaan Artepelagiin, jonne viime keväänä osuin niin ikään koreimmassa mahdollisessa säässä.

Advertisements
Kategoria(t): Ajankohtaista, Kulttuurihistoria Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s