Asser Korhonen: Saarnaajan poika

Elämän vimma puskee aikuistuvassa pojassa, kurista ja syyllistämisestä huolimatta.

Elämän vimma puskee aikuistuvassa pojassa, kurista ja syyllistämisestä huolimatta.

Perhe on pahin, ainakin jos se on ahdas ja tuomitseva. Asser Korhosen tuoreessa romaanissa Saarnaajan poika se on. Järvenpääläisen Saalem-seurakunnan maallikkosaarnaajan murrosikäinen poika Nafta kipuilee itsenäistymiskipuja uskonnon armottomien vaatimusten ja nuoruuden luontaisten viettien vitikossa 1960-luvun puoliväliin sijoittuvassa kasvutarinassa.

Asser on raamatullinen nimi, mutta niin on Naftakin. Asser ja Naftali olivat Jaakobin poikia, Raakelin ja Lean orjattarille siittämiä. Omaelämänkerrallisuus ei jää kauaksi lukijan mielestä.

Heti alkuun on kerrottava: Kirja on tämän syksyn valioita. Olisin hämmästynyt, jos se ei nousisi kirjallisuuskeskusteluun, sillä suljetusta, tiukan uskonnollisesta helluntailaisyhteisöstä kasvuympäristönä ja elämän kehystäjänä en muista kaunokirjallisuudessa kirjoitetun. Ainakin vanhalestadiolaisaiheiset romaanit ovat saaneet kosolti huomiota.

Pienen seurakunnan saarnaajaperhe elää kymmenyksillä, joita kokoustelttaan tulevat nutturatukkaiset mummot ja sodan traumatisoimat laitapuolen eläjät kolehtihaaviin tiputtavat. Kovin paljon ei kymmenysverosta huolimatta heru ja perheen elämä on vaatimattoman yksinkertaista.

Teltta pystytetään hengellisiä kokouksia ja uusien sielujen kalastustilaisuuksia varten viikoksi kerrallaan uuteen paikkaan uskonveliverkostoja hyödyntäen. Pystytys- ja purkutöihin osallistuu perheen koko miesväki ja herätyskokouksissa kuuluu lasten olla läsnä. Pitkät, samoja sisältöjä toistavat isän saarnat uuvuttavat, mutta laulanta ja kitarakuoro luovat henkeä, herkistävät ja kotiutuvat musikaalisen pojan mielenmaisemaan.

Saalem-seurakunnasta kun on kyse, hurmoshysteria, joukkoitkun tyrske ja ”kielillä puhuminen” kuuluvat repertuaariin erityisissä nuorille suunnatussa rukouskokouksessa, ohjaajina kaksi ”karismatiikan mestaria”, Naftalle väkivaltaisina leirikiusaajina tuttua korstoa. Käy ilmi, että hurmos on tekniikkalaji:

”− No niin, kaikki polvistuvat nyt tuoliensa eteen. Me kierrämme sitten veljien kanssa opettamassa oikein rukoilemisen tyylin jokaisen luona. Ei se henki ja sen mukana ne kielet sieltä yksistään tule. Tarvitaan myös raakaa työtä. Kohta tulette näkemään, kunhan opitte meiltä oikean tekniikan.”

Suhde äitiin traumatisoitunut

Korhosen kuvaamana lasten rukouskokouksissa läsnäolo tapahtuu savolaisen äidin vaanivien, kylmien silmien alla. Suhde äitiin, ”noitaan”, on Naftalle traumatisoitunut. Äiti huokuu jäisin, pistävin silmin ja kirein suunviivoin tuomiota ja kylmää vihaa. Kun isä pitää tavanomaista ”siunausta” pieksämällä lastensa paljaita selkiä sotilaspukunsa metallisolkisella vyöllä kodin kellarissa, äiti on poissa mutta hengessä mukana. Hänen kitaransa vain vaikenee pahoinpitelyvartin ajaksi.

Väkivalta on kirjan tärkeä juonne. Isä on sodan kokeman miespolven kurilla kasvattaja. Lapsilta vaaditaan esikuvallista virheettömyyttä, saarnaajan perhettä kun ollaan. Väkivallan veli on häpeä. Sinisille verijuomuille pieksetty lapsi on voimistelutunnilla pilkan kohde, ”teurasporsas”, eikä kesäkuumalla voi mennä uimaan. Mutta sinä kesänä pojan sietokyky murtuu: poika nousee isäänsä vastaan.

Isänsä ymmärtäjä

Asser Korhonen (s. 1953) kuvaa eloisasti yhtä kesää 1960-luvun puolivälissä nuoren pojan kasvukertomuksena tiukassa uskonnollisessa yhteisössä.

Asser Korhonen (s. 1953) kuvaa eloisasti yhtä kesää 1960-luvun puolivälissä nuoren pojan kasvukertomuksena tiukassa uskonnollisessa yhteisössä.

Pojan ja isän suhde kasvaa tasaveroisemmaksi. Poika tajuaa isänsä vilpittömyyden, nöyryyden ja ankaruuden itseään kohtaan ja kun isä joutuu kalifiksi kalifin paikalle pyrkivän uskonveljen kavalan mustamaalauksen ja raskauttavien, mutta aiheettomien syytösten uhriksi, poika tuntee isäänsä kohtaan vahvaa myötätuntoa ja ymmärrystä.

Pahimmassa hädässään ja avuttomimmillaan isä ottaa pojan mukaansa ja mustikoiden etsimisen varjolla painuu metsään – rukoilemaan, ”mies Getsemanessa”. Isä rukoilee voimia antaa anteeksi vihamiehilleen.

Poika tajuaa, että hänen suhteensa isä on toivonut vain yhtä asiaa:
”Tuo köyhä poika niin monen kaltaisensa tavoin pyysi, että hänen lapsensa kävisi lukion loppuun. Isällä siihen ei koskaan ollut ollut mitään mahdollisuuksia.”

Tahaton, mielenkiintoinen samanaikaisuus on se, että myös Olli Jaloselta ilmestyi hiljan murrosikäisen pojan yhtä kesää kuvaava kasvutarina, vuoteen 1972 sijoittuva Miehiä ja ihmisiä. Molemmissa nuorukainen on käsistään uskomattoman näppärä ja kekseliäs. Molemmissa nuorukaiselle tapahtuu juuri sinä kesänä moni tärkeä asia ensimmäistä kertaa: ensimmäinen työpaikka ja siitä saatu palkka, kasvu lapsesta isän ohi isän ymmärtäjäksi sekä ensimmäinen seksuaalinen kokemus, itseään kokeneemman naisen aloitteesta ja kanssa.

Naftalle helluntaiseurakuntaan kuuluva Liina on vielä viattoman, kuohuvan eroottisuuden, unelmien, odotusten ja rakastumisen, mutta myös ensimmäinen kirvelevän sydänsurun kohde, äidin hutsu-haukkumisten saattelemana. Oman kehityksen kompassina toimii paras kamu. Naftalle hän on pian Australiaan muuttava Danny. Sinne lähtee moni muukin helluntailainen, kylmän sodan aikaistamaa maailmanloppua pakosalle.

Asser Korhonen tarkastelee helluntailiikettä kriittisen kirpeästi sensuroimatta sanojaan. Silti Naftan ei katoa aikuisuutensa liikkeeseen välejä rikkomalla, vaan päätyy ottamaan isänsä toimittaman kasteen Tuusulanjärvessä, julkisesti.

Mä lähdin nousemaan kohti hiekkaa. Kivet muklehtivat jalkojen alla. Sudenkorennot lentelivät välkkyvin siivin. Mua nauratti. Valkoinen kerubitakki painoi oudosti melkein kuin synti, mutta mun olo oli kevyt, siunattu.

Asser Korhonen: Saarnaajan poika. Teos, 315 sivua.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s