Enni Mustonen: Lapsenpiika

Kannen kuva on Museoviraston arkistosta. Pienokaiset eivät ole Sibeliuksen kolme vilkasta pikkuneitiä.

Kannen kuva on Museoviraston arkistosta. Pienokaiset eivät ole Sibeliuksen kolme vilkasta pikkuneitiä.

Syrjästäkatsojan tarinoita II. Syrjästäkatsojan eli piikatyttö Ida Kristiina Erikssonin (s.1880) tarina jatkuu Enni Mustosen romaanissa Lapsenpiika (Otava 2014) ja kattaa nuoren naisen elämästä vuodet 1898–1900. Edellisen isännän Topeliuksen kuoltua Ida on siirtynyt isäntäväen tuttavaperheeseen Helsinkiin lapsenpiiaksi.

Vaikka uusi perhe kuuluu sivistyneistöön ja kohtelu on humaania, Idan pesti kattaa 7 x 24 tuntia viikossa. Yksi vapaa päivä kuukaudessa kuuluu kontrahtiin, jos isäntäväki muistaa antaa. Palkkaa he eivät tunnu muistavan. Ainakin ensimmäisen vuoden päätteeksi Ida saa takaisin perheen ruokarahoiksi lainaamat omat säästönsä, mutta vuoden palkka unohtuu yhä maksamatta.

Syynä on nuoren lapsiperheen varattomuus ja Janne-herran eläminen yli varojen. Sikarit ovat kalleinta laatua, konjakki samoin, lihasta puhumattakaan. Päivät hotelli Kämpissä muiden taiteilijoiden seurassa kuluvat sutjakkaasti. Herran poissa ollessa muu perhe elää niukkuudessa ja syö vaatimattomasti. Rouvan silmät ovat turhan usein itkusta punaiset.

Kyseessä on tietysti nuoren lahjakkaan hämeenlinnalaisen säveltäjän, Jean Sibeliuksen ja Aino Järnefeltin kolmilapsinen perhe.

Säveltämisrauhaa ja halvempia elinkustannuksia hakien Sibeliukset muuttavat vuokrataloon Keravalle, Ida heidän mukanaan.

Olo oli kuin kartanon vanhalla konilla, jonka olin nähnyt pyörittävän hevoskiertomyllyä. Samaa ympyrää päivästä toiseen oli minunkin kierrettävä, lastenkamarista kyökkiin, kyökistä liiteriin, liiteristä kyökkiin, sieltä ruokasaliin ja takaisin kyökkiin…

Lapsenpiika on mielestäni kompaktimpi kuin sarjan aloittava Paimentyttö, jossa tahattomaksi päähenkilöksi nousee Topelius piikatyttö Idan kokeman kautta. Lapsenpiiassa tarina on Idan, vaikka Sibeliusten usein riitainen, ristiriitainen ja ainaisessa rahapulassa kärvistelevä perhe valottuukin tarinassa armottomasti.

Perhettä vainoavat ainaiset sairaudet ja kuopus, pikku-Kirsti menehtyy lavantautiin. Aino Sibelius on sydämellinen, mutta heikko ja epäkäytännöllinen.

Enni Mustosen Helsingin kaupungin ja Keravan historiaan perehtyneisyys on ihailtavaa. Lukijan silmien editse kolistelevat hevosvetoiset raitiovaunut, konsertit pidetään palokunnan talolla, keskikaupungillakin on sisäpihoilla huussit, normaalikyyti on jalkapelin ohessa vossikka, Kaisaniemen puistossa luistellaan talvisin ja köyhäin ruokalassa jaetaan ilmaista kaalisoppaa. Kirja tihkuu tarkkaa ja elävää historiaa.

Olettaisin, että Sibeliuksen henkilöhistoriassa Mustonen on ollut erittäin tarkka kirjailijanvapauksistaan ja -oikeuksistaan luopumatta. Kunnioitetun säveltäjän ja suurmiehen julkisuudelta piilossa säilyneiden käytöspiirteiden ja inhimillisten heikkouksien kuvaaminen onkin romaanin kiistattomia vahvuuksia.

Ida kokee rakkautta, mutta myös kirvelevän pettymyksen. Romaani loppuu Sibeliusten matkustamiseen Italiaan ja Idan pestin loppumiseen. Jean Sibelius on kehunut piikaansa taiteilijatoveri Albert Edelfeltille. Idaa kiinnostaa käydä Helsingissä katsomassa, millaista työtä olisi tarjolla, vallankin kun suostuminen järkiavioliittoon meni sekin poskelleen.

Jos Paimentytössä vahvuutena on vankka kansatieteen ja työn historian tuntemus, Lapsenpiiassa se on tuoreella tavalla kulttuurihistoriassa. Eletäänhän kansallisen heräämisen aikaa, kansanliikkeiden nousua, ensimmäistä sortokautta ja Suomen kulttuurin kultakautta. Kiinnostava uusi tieto itselleni oli se, että Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun symbolisena vastarintana venäläistämispolitiikalle ja sellaiseksi aikalaisyleisö sen myös osasi tulkita.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Kulttuurihistoria Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s