Historialliset henkilöt Suomen kaunokirjallisuudessa?

Ronga Tehvan, saksalaisittain Stefan Raabe, johdatti Kaarle XII:n joukot Viron soisten maastojen läpi venäläisten kimppuun ja jäi historiaan.

Ronga Tehvan, saksalaisittain Stefan Raabe, johdatti Kaarle XII:n joukot Viron soisten maastojen läpi venäläisten kimppuun ja jäi historiaan.

Luin ystävältäni Sirjeltä lahjaksi saamani Karl Heinin mainion teoksen Ajaloolised isikud Eesti ilukirjanduses (Historialliset henkilöt Viron kaunokirjallisuudessa, 2012). Teos alkaa Sakalan Lembitusta, muinais-Viron legendaarisesta vapaustaistelijasta maahan tunkenutta saksalaista ritarikuntaa vastaan, ja etenee 16 kiinnostavan luvun kautta Virossakin heikosti tunnettuun Eerik Heineen, Kanadaan paenneeseen metsäveljeen.

Kirja on oivallinen tapa nostaa esiin kansallisten merkkihenkilöiden kautta maan keskeiset taitekohdat ja tapahtumat. Joukkoon mahtuvat kirjailijat Oskar Luts kansakoulukavereineen, Anton Hansen Tammsaare, Friedebert Tuglas ja Jaan Kross (omaelämänkerrallisesti), Reigin pappi Paul Lempelius, 1800-luvun alun uskonnollisen ääriliikkeen johtaja Johan Leinberg (profeetta Maltsvet) ja monet muut historian henkilöt.

Karl Hein kertoo kirjassa historialliset tapahtumat ja rakentaa kontekstin, kuvaa kaunokirjallisuuden luomaa kuvaa historiallisesta henkilöstä ja vertaa sitä historiantutkimuksen perusteella tiedettyihin seikkoihin.

Kun kirjailija poikkeaa tiedetystä käsityksestä, Hein etsii syitä siihen. Suurimpaan Viron historian muunteluun tuntui syyllistyneen venäläisiä myötäkarvaan silittänyt Eduard Bornhöhe kuvatessaan ”Vironmaan Hannibalia”, Ivo Schenkenbergia Liivin sodan ajalta 1500-luvulta.

Kiitos vaan, Sirje! Oli hieno lukukokemus.

Larin Paraske inspiroi muiden muassa Albert Edelfeltiä ja   Anu Kaipaista.

Larin Paraske inspiroi muiden muassa Albert Edelfeltiä ja Anu Kaipaista.

Mutta millaisia historian henkilöitä suomalaisesta kaunokirjallisuudestamme löytyisi? Lähdin miettimään Lallista Mikael Agricolan kautta Jaakko Ilkkaan, mutta tuntui siltä, että tietokirjallisuutemme, elämänkertakirjallisuutemme ja historiantutkimuksemme ovat kyllä rikastuneet, mutta romaanikirjailijat ovat aika harvasta inspiroituneet. Tällaista tuotti oma mietintäni.

A. Henkilö on ollut Suomen historiassa tunnettu. Kirjailija on ottanut hänet teoksensa aiheeksi tai mukaan teokseensa kuvittaen henkilön persoonaa fiktiivisesti. Tässä listani:

Hannu Mäkelän Mestari kertoo Eino Leinon elämästä ja viimeisistä elinpäivistä.

Hannu Mäkelän Mestari kertoo Eino Leinon elämästä ja viimeisistä elinpäivistä.

1. Olavi Maununpoika alias Olaus Magnus (Milja Kauniston 1400-luvulle sijoittuvat Synnintekijä ja Kalmantanssi, 2013−2014)
2. Kaarina Maununtytär (Mika Waltari: Kaarina Maununtytär, 1942 ja A. Leinosen Kuningatar pappilassa, 1932)
3. Yrjö Maunu Sprengtporten (Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten, 2006)
4. Uno Cygnaeus (Erik Wahlström: Tanssiva pappi, 2009)
5. Larin Paraske (Anu Kaipainen: Poimisin heliät hiekat, 1979)
6. Eino Leino (Hannu Mäkelä: Mestari, 1995)
7. Eino ja Jukka Rahja (Antti Tuuri: Suuri asejuna Pietarista , 2009, ja Suuri viljajuna Siperiasta, 2006)
8. Elisabet Järnefelt (Arvid Järnefelt: Vanhempieni romaani)
9. Helen Scherfbeck (Rakel Liehu: Helene, 2003)
10. Vilho Lampi (Paavo Rintala: Jumala on kauneus, 1959)
Vilho Lampi_ Omakuva

Vilho Lampi_ Omakuva

11. Mika Waltari (nuoresta Waltarista Mika Waltari: Isästä poikaan ja jo keski-ikäisestä Mika Waltari: Neljä päivänlaskua)
12. Urho Kekkonen (Jörn Donner: Presidentti, 1986, sekä Jari Tervo: Myyrä. Yöäk, lisäys bloginpitäjän)
13. Märta Tikkanen (Henrik Tikkanen: Majavatie 11 ja Mariankatu 26, 1976−1977)
14. Eeva-Liisa Manner (Helena Sinervo: Runoilijan talossa, 2004)
15. Henrik Tikkanen (Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina, 1978)

B. Henkilö jäi historiaan paljolti hänestä kirjoitetun teoksen johdosta. Listastani tuli lyhyt:
1. Tapani Löfving (Kyösti Wilkuna: Tapani Löfvingin seikkailut)
2. Ulla Möllersvärd (Mika Waltari: Tanssi yli hautojen, 1944)
3. Lotta Svärd ja varattoman kersantin heikkolahjainen poika Sven Duuva (J.L. Runeberg: Vänrikki Ståhlin tarinat)

C. Tunnettu henkilö on esikuvana, mutta niin ohuesti verhottuna, että aikalaiset tunnistavat hänet helposti fiktiivisen nimen takaa. Kirjailijat käyttävät materiaalinaan aina elävää elämää, joten ryhmän rajat ovat kuin veteen piirretty viiva. Annan lajityypistä tässä vain yhden esimerkin:
1. Tyyli Tulio mm. (Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä, 1941)

Olivatko kaikki Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten suomalaiset henkilöt kuvitteellisia? En muista. Antti Tuurin laajassa Äitini suku -sarjassa ovat todelliset henkilöt, mutta mikä oli heidän merkityksensä ja vaikutuksensa oli historian kulkuun? Oman aikansa ilmentäjiä he omalla tavallaan tietenkin olivat. Pyörittelen siis vain käsissäni joskus lukemiani sarjan varhaisimpia osia, Ullan kirjaa, Eerikinpoikia ja Wallenbergia.

Paula Havasteen historialliset henkilöt ovat tavallisia kansanihmisiä. Laila Hirvisaaren, Kaari Utrion ja Raija Orasen tuotantoa en – noloa kyllä – tunne. Näytelmäkirjallisuudesta löytyy esimerkkejä runsaastikin, muiden muassa Pekka Lounelan (”Mies joka ampui kissan”) ja Jussi Kylätaskun tuotannosta.

Keitä ja mitä kaunokirjallisia teoksia löytyisi vielä? Täytyyhän niitä olla. Etkös täydentäisi listaa?

Epilogi

Ennen kuin Suomessa taisteltiin,
tuli morsioks hän sotilaan;
ja Svärd kun lähtöhön käskettiin,
vei Lottansa hän mukanaan.”

[yksi 44:stä Runebergin Lotta Svärdille omistamasta säkeestä]

Olen tässä jutussani merkinnyt boldilla ainoastaan historialliset henkilöt, mutta en heistä kirjoittaneita kirjailijoita henkilönimien runsauden vuoksi.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Kulttuurihistoria Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Historialliset henkilöt Suomen kaunokirjallisuudessa?

  1. Kirsi Hietanen sanoo:

    Kaarina Maununtytär on päähenkilönä myös Carita Forsgrenin romaanissa Kolmen kuun kuningatar.

  2. Kiitos innostavasta postauksesta! Listasin relevantteja ja epärelevantteja lisäyksiä blogiini. http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2014/04/historiallisista-henkiloista-fiktiossa.html

  3. Sanna Aro sanoo:

    Muutama tuli ihan äkkiseltään mieleen:
    Bo Carpelanin Axel, Kristina Carlsonin William N päiväkirja ja sitten Venny Soldanin siskosta ja Edith Södergranista on kirjoitettu romaaneja, mutten tähän hätään muista kirjoittajia ja sitten jos jäisi vielä miettimään tulisi tusina lisään, luultavasti!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s