Milja Kaunisto: Kalmantanssi

Onnistunut kansi on kirjan tielle lukijan luo tärkeä startti. Kalmantanssi  kansisuunnittelu on Tuomo Parikan.

Onnistunut kansi on kirjan tielle lukijan luo tärkeä startti. Kalmantanssi kansisuunnittelu on Tuomo Parikan.

Tammikuussa ilmestynyt Milja Kauniston Kalmantanssi on jatkoa 1400-luvun alkupuoliskoon sijoittuvalle Synnintekijälle, keskiössä tulevan Turun piispan ja Sorbonnen yliopiston rehtorin Olavi Maununpojan (Olaus Magnuksen) nuoruusvuodet Pariisissa ja Ranskassa.

Jakautunut Ranska elää keskellä satavuotisen sodan valtajuonittelua. Tuolloin eli lyhyeksi jääneen elämänsä myös Jeanne D`ark, maalaistytöksi väitetty Kaarle VII:n vapaustaistelun keulahahmo, joka Burgundin herttuan joukoille vangiksi jäätyään luovutettiin englantilaisille ja poltettiin kerettiläisenä roviolla toukokuussa 1431.

Kaunisto ei jätä tätä ajallista yhteensattumaa käyttämättä, etenkin kun Jeanne D`arkin kuulusteluja johtaa Sorbonnen yliopiston ylitarkastaja, piispaksi ylennyt inkvisiittori Pierre Cauchon (1371−1442), jonka kanssa Olaus Magnuksella olisi kana kynittävänä, ellei oma asema olisi edelleenkin kovin alisteinen. Olaus, kuten muutkin opiskelijanuorukaiset, on täysin piispan käyttöesineitä.

Juuri ”Lorainnen neidon” vankeus, kuulustelu ja kohtalo ovat Kalmantanssin kantava palkki.

Olisinko itse jättänyt tällaisen, Olaus Magnuksen jatko-opiskeluvuosiin 1429−1431 osuvan tapahtumaketjun käyttämättä? Tuskin. Kalmantanssi on historiallinen romaani. Ranskaa raastoi taistelu vallasta ja näivetti kuolemaa korjaava kalmantauti. Pariisinkin väkiluku oli romahtanut ja Sorbonnen yliopiston käytävät kaikuivat autioina entiseen eloisuuteen verrattuna.

Mutta miten Lorainnen neito on kytkettävissä mukaan? Kuulopuheina? Päälle liimattua! Kolmannen henkilön, Olavin luotetun, kautta? Ei, ei!

Piispa Pierre Cauchen johtamassa Jeanne D`arkin oikeudenkäyntiä. Katolinen kirkko kumosi ratkaisu  vuonna 1455.

Piispa Pierre Cauchen johtamassa Jeanne D`arkin oikeudenkäyntiä. Katolinen kirkko kumosi ratkaisu vuonna 1455.

Niinpä Kaunisto panee kirjassaan Olaus Magnuksen marssimaan piispa Pierre Cauchonin määräyksestä ja tehtäväksi annosta moninkertaisesti vartioidun vangin puolipimeään, hyiseen vankityrmään Rouanin arkkipiispan linnassa ja silmien hämärään totuttua kohtaamaan siellä laihan, keuhkotautiaan yskivän ja lavitsalleen kahlehditun olennon, joka osoittautuukin oppimattoman maalaistytön sijasta älykkääksi, politiikkaan syvästi perehtyneeksi ja ällistyttävän yleväksi.

Esseessään Moderni kirjallisuus Virginia Woolf kirjoittaa fiktion todenpuhujista, esimerkkinä Daniel Defoe ja hänen kuuluisin romaaninsa Robinson Crusoe. Tarinan asema klassikkona ja sen vaikutus lukijaan syntyy Woolfin mukaan siitä, että lukija USKOO sen kaikilta osin todeksi – fiktion puitteissa luonnollisesti.

Kalmantanssissa se minulla Cauchonin tehtävänannon kohdalla katkesi. Olavin tehtäväksi tulee varmistaa miehen vaatteissa olevan vangin sukupuoli.

Mutta Kaunisto johdattelee tarinaa sen jälkeen niin kiinnostavasti, että minulle jää tähteeksi yksi mahdollisuus – uskoa sittenkin, jotta silta allani ei romahtaisi. Eläköön siis fiktio ja tarinan voima!

Olisiko Olaus Magnus voinut tulla määrätyksi Jehanne Darcin yhdeksi kuulustelijaksi? Ei aivan mahdotonta, sillä kissa ja hiiri -leikeistä viehättyneelle juonittelija Cauchonilla oli kaikessa myös kolmansia tarkoitusperiä eikä kokemattoman, nuoren ja tietämättömän maisterin ja pappismiehen haluttukaan pääsevän perille juonesta, vaan kuulustelujen tuli pysyä käsikirjoituksessa.

Synnintekijä ja Kalmantanssi on rakenneltu ovelasti siten, että toinen ei ala siitä, mihin toinen loppui, vaan tarinat ovat osin päällekkäin. Ensimmäisessä osassa kohtaamme aatelisnainen Beatrix de la Tour d`Auvergnen polton roviolla. Toinen osa alkaa nuoren Beatrixin vaelluksesta Walesin ylängöillä määränpäänä rakastajansa ja lapsensa Miraclen isä, Walesin prinssi.

Molemmat kirjat päätyvät kuolemaa tekevän Olavi Maununpojan viimeisiin mietteisiin Turussa vuonna 1460.

Kalmantanssissa Milja Kaunisto keikuttelee lukijan päätä mennen tullen Ranskan valtapelin sokkeloissa antamatta riittävästi päättelyn avaimia. Mutta asiat selviävät aikanaan, kuka on kukin ja millaisin tarkoitusperin. Siinä selviää, että Jehanne Dark oli todellisuudessa kuningashuoneelta turvassa kasvatettu jälkeläinen, nuorukainen, joka voitiin pitää yhtä oikeutettuna Ranskan kruunuun kuin velipuoltaan Kaarle VII:ää, jolle Jehanne oli uskollinen ja lojaali.

Ilmeisesti liki 600 vuoden jälkeen tutkijat ovat kirjoittaneet Ranskan historiaa ratkaisevalla tavalla uusiksi. Oletan, että ratkaisevaa tässä on ollut se, miksi Jehanne Darkia ei viety sotaoikeuteen, mikä olisi ollut luontevinta, vaan hänestä haluttiin tehdä kerettiläinen kirkon tuomiovallan alla.

Keskeiseksi vallan käyttäjäksi kohoaa kuningas Kaarle VII:n ottoäiti ja nuoren kuningattaren äiti Jolanda Aragonilainen. Jehannen historia jää auki. Jos Kalmantanssia on uskominen, roviolla poltettiin Jehannen sijasta tuntematon pyykkärinainen.

Olaus Magnus kuulee sattumalta piispa Cauchon oven takaa salaisen keskustelun ja kokonaisuus alkaa seljetä:

”Ja sitten aivoni, nuo öljyämättömät, pölyiset myllynrattaat, nytkähtivät kitisten käyntiin.”

Kirskuiko ja kitisikö uskon silta allani enää uudelleen tarinaa lukiessani? Kyllä, lopussa, missä Olaus Magnus kiristää ja uhkaa juonittelevaa piispa Cauchonia, maksaa siis potut pottuina Cauchonin omia konsteja soveltaen. Minusta se oli tarpeeton ratkaisu, sillä maailmassa paha saa harvoin palkkansa.

Cauchon käytti valtaansa vielä kymmenkunta vuotta. Matojen ruokaa hänestäkin tuli.

Mainokset
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Viihderomaani Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Milja Kaunisto: Kalmantanssi

  1. Hyvää analyysia ja pohdintaa, mutta please, ei juonipaljastuksia!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s