Katja Kettu & Aki Salminen: Novelli palaa! Matkanovelleja

Matkanovelleissa monen monta hienoa tarinaa

Matkanovelleissa monen monta hienoa tarinaa

Novelli, lyhytkertomus, tekee hienosyisesti eroa oikean ja väärän välillä. Ainakin ratkaisukeskeinen juoninovelli. Näin siksi, että novellin juuret ulottuvat keskiaikaan, oikeammin jo 500-luvulla käyttöön otettuihin oikeustapauskertomuksiin. Niiden avulla selviteltiin pulmia, joihin ei löytynyt ratkaisua lakipykälistä.

Muiden muassa tällaista uutta luin kirjallisuustutkija Sanna Nyqvistin kiinnostavasta esseestä Novelli käsitteenä: http://novelli.fi/novellin-kasitteesta/

Vaateet, vastuu, kosto ja oikeudenmukaisuuden etsintä tulevat vastaan myös Katja Ketun ja Aki Salmisen kokoamassa teoksessa Novelli palaa! Matkanovelleja (WSOY 2013), vaikka ydin on matkan taittamisessa, eri merkityksin.

Kokoelma sisältää 22 matkanovellia, kirjoittajina joukko nykypäivän kärkikirjailijoitamme. Tässä Nuoren Voiman Liiton päättyneessä novellihankkeessa oli mukana myös VR, joka julkaisi vuoden ajan Matkaan-lehdessä yhden novellin kuussa. Lehden lukijoilla on siis ollut tilaisuus tutustua osaan kokoelman novelleista.

Minulle tarinat olivat yhtä lukuun ottamatta uusia.

Kokoelman toimittajat ovat jaksotelleen novellit kekseliäästi. Sisällysluettelo on Kuulutus ja pääkappaleet Ravintolapaikka, Lemmikkipaikka, Matkatavara, Työskentelyhytti, WC, Perhehytti, PC-paikka, avo-osasto ja Tupakkatila.

Mitkä novellit tärähtivät minuun lukijana?

Joel Haahtelan Häämatkan paikka on Rooma. Aviomies on kirjautunut väärällä nimellä hotellinsa vastapäiseen hotelliin, mistä hän pimeästä huoneestaan käsin seuraa vastapäistä ikkunaa ja lähtee itse liikkeelle vain öisin. Novelli on hyytävä. Tarinan arvoituksellisuus ja jännite säilyvät liki loppuun, jossa kertomus muuttuu novelliksi kivusta, petoksesta, kaipuusta ja yllättävän päätöksen saaneesta parisuhteesta.

Jari Järvelän AZ661748 86 riittäisi yksin syyksi lukea Novelli palaa!-kokoelma. Järvelä on mustan huumorin lajimestari. Matkatavarakoodista nimen napannut novelli on raivoisan satiirinen kuvaus isän ja äidin unelmien kohtaamattomuudesta.

Joni Skiftesvikin Näytön paikka ja Katja Ketun Kaluboi, maanpetosaiheiset novellit, sijoittuvat jatkosodan loppuun. Näytön paikassa Affen ja Setin perintönä ovat isien poliittiset kannat ja kaunat, mutta myös keskinäiset ”kalavelat”, kun desanttikavereiden korpivaellus katkeaa satunnaiseen partioon.

Kaluboi on puolestaan elokuuhun 1944 Sallassa ajoittuva ja sijoittuva kiusatun ja piinatun, Kaluboiksi haukutun sotilaan kostotarina, kertomus kostosta, sovituksesta ja uudesta kostosta, sillä roistot pärjäävät aina ja kukistuneiden tilalle nousee uusia. Ketun novellia ei voi ajatella keskeyttävänsä. Lukija odottaa, miten kaikki päättyy.

Joni Pyysalon Aurinkokivi on vaikealukuinen, paljolti teknisen venetietouden vuoksi. Tarinan keskiössä on isä, maanviljelijä, joka vahingossa peruuttaa traktorilla pienen poikansa yli. Siitä eteenpäin hän maksaa velkaansa kuolleelle lapselleen ja viimeisen suunnan näyttää, kuten viikingeille ammoin, aurinkokivi. Novelli on syvästi koskettava kertomus isän kivusta, joka hellittää vain oman kuoleman kautta.

Riku Korhosen Lapsuuden viimeinen kesä kertoo pojan viattomasta kesästä maalla samanaikaisesti, kun isän ja äidin tiet kaupungissa eroavat, lapselta salassa.

Myös Marita Lintusen Vuosikymmenten matka -novellissa mennään lapsuuteen ja kauemmaksikin. Menneisyyteen kätkeytyy hyytävä salaisuus, jonka äiti salaa tekodementiallaan, kunnes hänet juotettuna houkutellaan puhumaan.

Mikko Rimminen tuntee novellissaan Toimii kuin junan vessa ahdistusta pienen pojan kakkahädästä junamatkalla isän luota Seinäjoelta äidin kanssa Helsinkiin. Pojan suoli ei suostu toimimaan, mutta eipä toimi junan vessakaan, ei ainakaan ihmisten katseilta suojaava vessan ovi. Rimmimäistä puoliabsurdia arkirealismia!

Jari Tervon Ajos-novellissa matkataan joskus 1970-luvulla bussilla Rovaniemelle ja sieltä junalla Kemiin ja takaisin. Hukkareissu, mutta tulipa tehdyksi!

Kriitikko ja kirjallisuustutkija Sanna Nyqvist jakaa novellit kahteen alalajiin, juoninovelleihin ja tunnelmointinovelleihin. Jälkimmäistä kokoelmassa edustaa Antti Hyryn Oksien välistä sieltä täältä, tarinaa vanhan perhevalokuvan välittämänä.

Ja sitten on vielä 14 muuta tarinaa, kelpo juttuja useimmat. Niitä ilmestyi Matkaan-lehdessä Petri Tammisen, Juha Hurmeen, Markku Pääskysen, Rosa Liksomin, Marita Lintusen, Antti Hyryn, Riku Korhosen, Johanna Sinisalon, Monika Fagerlundin, Mikko Rimmisen, Katja Ketun ja Jari Tervon novellit.

http://novelli.fi/novellin-kasitteesta/

Mainokset
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s