Finlandia-palkinnon voittaja 2013 on Riikka Pelo romaanillaan Jokapäiväinen elämämme. Kirja oli myös oma suosikkinikin – olkoon, etten ollut lukenut kaikkia ehdokaskirjoja, vielä. Koin, että jälkeen Sofi Oksasen Puhdistuksen Pelon kirja on se seuraava Suuri!
Miten loistavan olisi pitänyt olla sen kirjan, joka olisi Pelon teoksen ohittanut? Iloitsen Asko Sarkolan valinnasta.
Linkki omaan juttuuni syyskuussa voittajakirjasta: https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2013/09/20/riikka-pelo-jokapaivainen-elamamme/
Marina Tšetajeva on ollut Suomessa suhteellisen suppean joukon tuntema. Riikka Pelon teos tuo hänet laajalle lukijakunnalle tutuksi.
Kuljet siinä, kaltaiseni,/ katse maahan suunnaten./ Minäkin noin kuljin aina./ Kuljet yhä, pysähdy.//
Leinikkejä, unikoita/ sylintäyden koottuas/ lue nimeni: Marina,/ lue minun ikäni.//
Älä uhaksi mua koe,/ älä hautaa kavahda./ itsekin niin usein nauroin/ kun ei nauraa sopinut.//
Ihossani veri kiersi,/ kihartuivat hiukseni./ Itsekin noin kuljin ohi./ Kuljet ohi, pysähdy.//
Taita villi kukanvarsi,/ sitten siirry mansikkaan./ Mehevämpää, makeampaa/ ei kuin marja kirkkomaan.//
Kun vain synkkänä et seiso,/ pääsi salli painua./ Kevyesti minut muista,/ kevyesti unohda.//
Valo – oi se sinut peittää/ kultatomuun kokonaan…/ Älä häiriöksi koe/ tätä ääntä alta maan.
(Neuvostolyriikkaa 3)
http://en.wikipedia.org/wiki/Marina_Tsvetaeva
