Philip Teir: Talvisota, avioliittoromaani

Philip Teirin esikoisen niin nimi kuin kannen suunnittelukin ovat onnistuneet.

Philip Teirin esikoisen niin nimi kuin kannen suunnittelukin ovat onnistuneet.

”Oivaltava, sydämellinen, ratkiriemukas, humoristinen romaani keski-iässä olevien avioliiton rakoilusta”, hehkutti haastattelija Anna Kortelainen Helsingin kirjamessuilla Hufvustadsbladetin kulttuuritoimituksen päällikön Philip Teirin esikoisromaanista Talvisota, avioliittoromaani (Otava 2013).

Ylisanoja, jotka sopivat kirjamyyntiä edistävien messujen tarkoitusperiin.

Kollegiaalisena kohteliaisuutena pidin myös Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Antti Majanderin lisälistaa potentiaaliksi Finlandia-palkintoehdokkaiksi. Siihen hän sijoitti myös Teirin esikoisen.

Ei Teirin kirja sentään NIIN hyvä ole. Itse asiassa liki kahden ja puolen sadan sivun verran olin 344-sivuista kirjaa lukiessani ikävystynyt. Terävä, tiivistynyt säiläily ei kipunoi tässä avioliitossa kuten Marthan ja Georgen liitossa (”Kuka pelkää Virginian Woolfia”).

Mutta romaanilla on vetävä nimi − napakymppi nimeksi − ja kansikin houkuttelee kättä kurottumaan kirjaa kohti. Se on puoli voittoa. Moni esikoinen kompastuu jo tälle kynnykselle.

Sosiologian professori Max Paulin (60) ja hänen vahvatahtoisen sosiaalialan virkanais-vaimonsa Katriinan välit ovat korrektit, mutta puolin ja toisin väljähtyneen välinpitämättömät.

Katriinan mielestä avioliitto oli eräänlaista molemminpuolista tyranniaa, aivan kuin olisi elänyt moitteettomasti toimivassa totalitäärisessä valtiossa. Valinnan mahdollisuuksia ei juuri ollut, mutta kaikki toimi, kunhan vain hoiti omat asiansa eikä kysellyt turhia.

Liki kolme sataa sivua myöhemmin, kun Max on uneksinut valinnanmahdollisuuksista ja typerän virheen verran kokeillutkin, Katriina tiivistää avioliittonsa ongelman eroa vaatiessaan:

”En tiedä, mitä sinä ja Laura olette tehneet. Paskat minä siitä välitän. Sen kun pidät pienen flirttisi. Kyse on siitä, että sinä et enää huomaa minua. Milloin olemme viimeksi syöneet päivällistä yhdessä? Koska olemme ylipäänsä tehneet jotakin yhdessä? Olen viisikymmentäviisivuotias, minulla on ehkä kaksikymmentä, kolmekymmentä vuotta aikaa elää täysin toisenlaista elämää. Siitä tässä on kysymys. Olen kyllästynyt kulkemaan kotona ja odottamaan, että jonain päivänä huomaisit minut?”

Huomattava määrä vanhoja avioliittoja päätyy avioeroon eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä. Useimmat niistä olisivat voineet jatkua, entisellä rutiinilla. Tarvitaan jompikumpi, joka terästäytyy, on rakastunut uudelleen ja on riittävän vahvatahtoinen ja päättäväinen. Maxin ja Katriinan pitkässä avioliitossa päätöksen tekee Katriina.

Kun tympääntymisen on päästänyt pintaan, paluuta ei enää ole.

Teirin romaanissa koin avausluvun sekä sata viimeistä sivua luistavana kerrontana. Ehkä se tavallisen lattea teksti sitten tarvittiin pohjustamaan lopussa vierimään lähtenyttä lumipalloa.

Tunnettu ja asiantuntemuksensa ansiosta arvostettu, ikääntyvä mies räpsähtää rakastua itseään puolta nuorempaan, tuttavuushakuisuutta ja ihailua viestittävään, aktiivisesti toimivaan naiseen – esimerkkejä, näitä rooseja ja kekkosia löytyy Maxin omasta yliopistomaailmastakin.

Teir sivuaa ongelmia, joita saattaa uudesta eroottisesta vipinästä seurata sen jälkeen, kun tovin on tuntenut itsensä imarrelluksi ja nuortuneeksi: taju siitä, että nuoruus on karannut käsistä; että kroppa ei treenattunakaan ole enää Adoniksen; että potenssin piisaamisesta ei voi olla koskaan varma; että …

Ei Max halunnut Katriinastaan erota. Pieni sivuluisu jännityksineen ja syyllisyydentuntoineen olisi todennäköisesti vain vahvistanut hänen aviosidettään. Mutta Katriinan ajatusmallia seuraillen totaalitäärisessä valtiossa seuraukset yllättävät, jos ei tyydy mahdollisuuksiensa rajoihin.

Avioliittoromaani kuvaa myös Maxin ja Katriinan aikuisten tyttärien parisuhteita, Helenin avioliittoa ja taideopiskelija Evan pariutumispulmia ja vihdoin häitä.

Talvisota-avioliittoromaanin on suomentanut Jaana Nikula.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s