Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni

Upeita novelleja saman suvun useamman sukupolven naisista

Upeita novelleja saman suvun useamman sukupolven naisista

strong>Tuula-Liina Variksen novellikokoelmaa Että tuntisin eläväni (WSOY 2013) lukiessa – siis myös tätä kirjaa lukiessa – tunsin jälkiärtymystä Suomen Kuvalehden lokakuisesta artikkelista, jossa suomalainen kaunokirjallisuus leimattiin alennustilaiseksi. Totta on, että liukuhihnadekkareita ja teknisesti hyvin kirjoitettua kaunokirjallisuusbulkkia ilmestyy, ennen muuta esikoisissa, mutta ilmestyy myös hienoja valioteoksia.

Variksen novellikokoelma kuuluu jälkimmäisiin.

Kokoelma koostuu kahdeksasta novellista, joiden henkilöt ovat sukulaissuhteessa toisiinsa. ”Kantaäitejä ja -isiä” on vähävaraisen lounaissuomalaisen maalaisperheen sisarkatras, 1910- ja 1920-lukujen satoa: Ester, Aarre, Lahja, Rauha, Alma ja Aliina.

Heistä nimikkonovellin saa keskikoulun käynyt Ester (Ester vuonna 1926), joka koulutuksestaan huolimatta kohtaa sosiaalisen lasikaton.

Kokoelma kertoo eri sukupolvien naisista, heidän rakkaudestaan ja seksuaalisuudestaan. Molempia tarvitaan, jotta tuntisi elävänsä. Seksuaalisuuden kuvaajana Varis on luonteva, avoin ja taitava.

Aarre, sodasta muuttuneena miehenä palaava entinen iloinen tanssittaja, valottuu häntä palvovan ja rakastavan vaimon Sylvian silmin 1940-luvulle sijoittuvassa novellissa Sylvian tunteet. Esterin tavoin myös Sylvian lahjakkuus typistyy arkikäyttöön. Isän unelmana olisi ollut Wetterihoffin käsityöopisto.

Vanhasta, muistisairaasta Sylviasta ja hänen omaishoitajanaan toimivasta Inari-tyttärestä kertoo yhtä sukupolvea myöhemmin novelli Äidin sydän. Inari tasapainoilee oman perheensä ja sietämättömäksi käyneen äitinsä välillä. Mutta kun ”hullu ämmä” löytyy eteisen lattialta kuolleena, äidin menettämisen kipu on aito.

Naimaton Rauha ja sisaren tytär Paula ovat keskiössä Albert Camusin Nobel-vuoteen 1957 sijoittuvassa novellissa Yksinäinen. Tiukasta ja suvaitsemattomasta Rauhasta on tullut orvoksi jääneen Paulan huoltaja. Ehkä hän olisi nyt toisenlainen, jos Toivo, sulhanen, olisi palannut elävänä sodasta.

Novellissa Harri-parka Paula on nainut kouluaikaisen moottoripyöräsankarinsa Harrin, mutta tämä osoittautuu seksisuhteessa avuttomaksi tuhertajaksi. Avioliitto hajoaa ja vasta paljon myöhemmin Paulalle selviää, mikä oli Harrin ”valuvika”.

Piirsin lehtiöön lukemisen edistyessä sukupuun. Se auttoi muistamaan keitä kukin on tarinoiden lähestyessä nykyaikaa. Näin syventävän lukemisen kautta henkilöille rakentui taustaa, historiaa ja kehityskaarta silloinkin, kun he vilahtivat sivuosissa.

Vuonna 1942 syntynyt Varis alkaa olla viimeisiä kirjailijoitamme, joilla on – jos nyt ei henkilökohtaisessa elämässä – ainakin jonkinlainen kokemusperäinen kuva vähävaraisen väestön elämän ankaruudesta ja niukkuudesta 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa. Sen hän piirtää todelliseksi muutamalla tarkalla kynän vedolla. Ympäristön ja elinolojen kuvaukset ovat taitavan, kokeneen kirjailijan jälkeä.

Kokoelman novellit ovat raadollisen realistisia ja väkeviä, mutta ennen muuta humaaneja, lämpimiä ja koskettavia. Kaikkine heikkouksineen, luonteenpiirteineen ja kohtalonkolhuineen tarinoiden naiset rakastavat ja tarvitsevat rakkautta. Tuula-Liina Varis kuvaa tarkoin, osuvin vedoin vähäosaisia, pieniä ihmisiä pakahduttavan suurine tunteineen.

Tunteiden kirjoon kuuluu kuolema ja menetys. Nimikkonovellissa miehensä Vilpun hautajaispäivänä rehevä Militsa-leski tekee Vilpun parhaalle ystävälle häkellyttävän ehdotuksen, ”että tuntisi elävänsä”. Tarina saa lukijan suupielet väräjämään.

Jos rakkaus, välittäminen ja unelmat puuttuvat, niiden myötä puuttuu kaikki.

Että tuntisin eläväni -kokoelma on ehjä ja upea.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Yllättäjät Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s