Nikolai Gogol: Taras Bulba

Kasakat ovat ravinneet kuvataiteita. Tässä Serhiy Vasylkivsky: Kasakka

Serhiy Vasylkivsky: Kasakka

”Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden. Kannukset kiiltävät ja ilkamoiden tuulessa hurja laulu soi.”

Melodialtaan vetävä Kasakkapartio ylläpitää Ukrainan kasakoiden sankarimyyttiä. Mahtipontinen laulu heronisoi yön turvin tuhoa ja kuolemaa kylvävät raiskaajien ja vauvojen keihästäjien ratsujoukot, sillä juuri siitähän yöllisessä liikekannalla olossa on itse asiassa kyse.

Venäläistynyt ukrainalainen klassikkokirjailija Nikolai Gogol (1809−1852) kirjoitti 1500- ja 1600-lukujen taitteeseen sijoittuvasta pienoisromaanistaan Taras Bulba kolme versiota. Niistä elämään jäi viimeinen, vuoden 1842 kovasti panslavistiseksi muokattu muunnelma. Kenties Gogol halusi pitää muunnellulla versiollaan panslavistiset tukijansa, kuten tsaari Nikolai I:n, tyytyväisinä.

Gogol itse piti itseään vähävenäläisenä, mikä viittaa Dneprin itäpuoleiseen Ukrainaan.

Pienoisromaani Taras Bulba on tympeä kirja ja kasakkapäällikkö Bulba vastenmielinen tyyppi. Hän ihannoi sotaa ja hävitystä, eikä hän tunne myötätuntoa edes omaa poikaansa Andria kohtaan. Vaimolle ja Bulban aikuispoikien äidille hän suo muiden kasakoiden tavoin vain hylätyn naisen lohduttoman kohtalon. Naisen lyhyt kukoistus rajautuu vain lasten siittämisvaiheeseen, jos edes siihen.

Kasakka-armeijat, kuten armeijat satoja vuosia yli päätään, ylläpidettiin ryöstöillä ja sotimisen taito hankittiin käytännöstä. Siksi myös kasakat halusivat lyhyen rauhankauden jälkeen liikkeelle, kehittelemään tarvittaessa itse konflikteja, milloin etelän tataarien, milloin lännen puolalaisten tai pohjoisen liettualaisten kanssa. Syitä löytyi puolin jos toisinkin.

Taras Bulbassa verenhimoinen joukkokiihko nostatetaan helpoiten vähemmistökansallisuuksista kuten juutalaisista ja katolilaisista luoduilla mielikuvituksellisilla ja tietämättömyyteen pohjautuvilla viholliskuvilla. Kasakat tekevät ohittamistaan paikoista selvää jälkeä:

Yö, kesäkuun hieno tähtien täyttämä yö, syleili hävitettyä maata. Koko seutu oli valtava näky: läheltä ja kaukaa kajasti palavien kylien leimu. Jossain kohdin liekki kohosi rauhallisesti ja arvokkaasti taivaalle; toisaalla se osui johonkin tulenarkaan, räjähti hetkessä pyörteeksi, vihelsi ja kiisi ylös tähtien alle asti, ja siitä irronneet riekaleet sammuivat kaukana perimmäisen taivaan alla. yhdessä paikassa seisoi palanut musta luostari, kuin ankara kartusiaanimunkki, uhkaavana… kaukana näkyi jopa luumuja, jotka olivat saaneet tulisena hohtavan violetin värin; ja välillä kaiken keskellä häämötti mustana rakennuksen seinällä roikkuva juutalais- tai munkkiraukan ruumis, joka kuoli rakennuksen mukana tulessa…

Gogol ei ainoastaan tyydy kuvaamaan kasakkain antisemitismin ruokkimaa vihavoimaa, vaan vahvistaa sitä itse kuvaamalla Bulbaa auttavan juutalaisen Jankelin matelevaksi, nuoleskelevaksi, epämiellyttäväksi ja ahneeksi lieroksi.

Luin Taras Bulbasta tällä kertaa Eero Balkin suomentaman alkuperäisen, vuoden 1835 version, missä venäläisillä ei ole osaa eikä arpaa. Sen kaunokirjallista arvoa en noteeraa kovin korkealle paria maalailevaa kuvausta lukuun ottamatta. Niistä yksi on kuvaus korkeaa heinää ja luonnonkukkia kasvavista aroista aikana, jolloin yksikään aura ei ole niihin vielä koskenut.

Halusiko Gogol tehdä Bulbasta sankarin? Jos halusi, ainakin nykylukijan silmissä hän epäonnistui.

Tsekkiläisen Leoš Janàčekin kolmiosainen sinfoninen rapsodia Taras Bulba (1915−1917) on vaikuttavaa, hienoa, joskin aiheeltaan raskasta musiikkia. Kuuntelen sitä joskus. Janàček välittää hyvin Bulban vääristyneen arvomaailman. Gogolille suon klassikon arvon hänen satiiristen romaaniensa Päällystakki ja Kuolleet sielut perusteella.

Väkivaltaisuudesta huolimatta saattaisin katsoa tämän leffan:

Kasakkapartio-laulusta on tehty runsain määrin tulkintoja. Tässä yksi:http://www.youtube.com/watch?v=IPbLal0YM8w

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s