Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

TeemestariScifi on mielikuvituksen vapaa vyöhyke, joka tarjoaa oivallisen väylän osoittaa nykyisen menon pahimmat mahdolliset seuraamukset jälkipolville ja kuvata nykyisyyttä kuvitteellisesta tulevaisuudesta käsin.

Emmi Itärannan Teemestarin kirjassa (Teos 2012) eletään satojen vuosien päässä. Ilmastonlämpeneminen on sulattanut napajäät ja muut jääkentät katastrofaalisine seurauksineen. Pohjoisessa on käyty verinen öljysota uusien öljyesiintymien löydyttyä sulaneiden ”ikijäiden” alta. Sodan seurauksena pohjavedet ovat laajoilla alueilla saastuneet – tai niin ainakin väitetään Skandinavian Unionissa, missä valtaa pitää sotilasdiktatuuri Qian.

Väitetään, koska makea vesi on erinomainen vallankäytön väline. Olisi myös kapinan ja kansannousun syy, mutta ihmiset on jo nujerrettu, ja paremmasta he eivät tiedä. Monet järvet ja joet ovat kuivuneet, ja armeija kontrolloi jäljellä olevia. Kansalaisilla ei niiden ulottuville ole pääsyä.

Pohjois-Lappiin sijoitetun fantasian alta löytyy siis kaksi tasoa: Tällainenkin kehitys on mahdollinen, jos nykymeno jatkuu. Ja löytyyhän vastineita nykypäivästäkin, Pohjois-Korea ennen muita.

Kirjan käsitteitä ovat vesihuijarit ja vesirikolliset. Edelliset myyvät makeana vetenä suolaista merivettä, jälkimmäiset yrittävät salaa korjata entisvesijohtoja saadakseen juomakelpoisempaa vettä. Kiinnijäännistä seuraa julkinen häpäisy ja teloitus.

Vallitsee kuumuus ja kuivuus, joita satunnaiset sateet laimentavat. Talvi entisajan merkityksessä lumineen ja jäineen on kadonnut. Eläinkunta on veden loputtua hävinnyt lukuun ottamatta kaikkialle tunkeutuvia hyönteisiä. Ulkona voi liikkua vain hyönteisverkkoihin suojautuneina. Energia tuotetaan auringosta ja valoa roihukärpäsistä. Öljylle rakentunut vanha maailma on kadonnut. Paikalleen sidotut ihmiset elättävät itsensä miten kuten luontaistaloudessa marjojen ja vihannesten viljelyllä. Yleisin ravinto on levä.

Puuttuvat vesi, vapaus ja menneisyys. Tilalla ovat pelko, turtumus ja oma etu. Öljysotaa seurannut Hämärän vuosisata on kuin puhkaisematon muuri kadotettuun menneisyyteen.

Tähän maailmaan Itäranta istuttaa japanilaisen teekulttuurin teemestareineen ja teeseremonioineen. Kirja on tarina nuoren teemestarin Norian yrityksestä saada tiedonsiruja siitä, millaista on ollut joskus ennen, mitä on tapahtunut ja onko jossain muualla toisin. Ystävänsä Sanjan kanssa hän kaivaa menneisyyden sirpaleita entisajan muovihaudasta.

”Huomasin ajattelevani: voiko jossain olla maailma, jossa ihmisten ei tarvitse valita puoltaan, jossa kaikki voivat istua juomassa teetä ilman että valta kuuluu yksille ja pelko toisille?”

Tarinasta nousevia näkökulmia ovat luottamus ja salailu. Diktatuurin suora seuraus on kadonnut luottamus; on vaarallista luottaa kehenkään. Vaikka Noria ei ole varma, voiko hän luottaa ystäväänsä, hän ei voi myöskään elää luottamatta. Vain lukija tietää, oliko Sanja sen arvoinen. Noria itse ei saa sitä koskaan tietää.
Ihmiset joutuvat suojelemaan itseään ja lähiomaisiaan salailun avulla:

”Salaisuudet syövät ihmisten välisiä siteitä. Toisinaan uskomme, että ne voivat myös rakentaa niitä: jos päästämme toisen hiljaiseen tilaan, jonka salaisuus on meihin tehnyt, emme enää ole siellä yksin.”

Sen varaan Noria rakentaa ratkaisunsa.

Teemestarin kirja on jännittävä ja riipaiseva, eikä se jätä lukijaansa kylmäksi. Veljeni Leijonanmieltä lainaten: Jos ihminen ei uskalla, hän on vain rikkahippunen.

”Uskotko, että sinua odottaa jokin palkinto, toisessa elämässä tai tuonpuoleisessa, jos teet sen, minkä kuvittelet oikeaksi?” ”En”, sanoin. ”Uskon, että vaikeita valintoja on tehtävä jokaisena päivänä, siitä huolimatta, että hyvin tietää, ettei mitään palkkioita ole.”

Emmi Itärannan käsikirjoitus seuloutui Teos-kustantamon scifi- ja fantasiakäsikirjoitusten kirjoituskilpailun 350 käsikirjoituksen massasta voittajana. Valinnan tekivät Teoksen kirjailijat Johanna Sinisalo ja Mikko Rimminen. Käsissämme on bestseller-mittoihin yltävä, sisällöltään painava esikoinen.

Advertisements
Kategoria(t): Kaunokirjallisuus, Scifi Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s